№ 3 ( 03 ) 2010

Helsingin ikuisеt naiset

Kuten tiedämme, Suomen naiset saivat poliittiset oikeudet ja vapaudet vuonna 1906, samana vuonna, kun maa sai oman eduskunnan. Suomi oli Uuden Seelannin jälkeen maailman toinen maa, jossa naiset saivat samat oikeudet miesten kanssa.

Turistista tai ulkomaalaisesta saattaa tuntua, että Suomi on feministien maa: presidentti, pääministeri ja kolmannes kansanedustajista ovat naisia; tähän voidaan lisätä vielä se, että vain Helsinkiin on pystytetty muistomerkkejä neljälletoista naiselle!

Vertauksen vuoksi kerrottakoon, että Pietarin kaltaisesta suuresta megapoliksesta löytyy muistomerkki vain yhdelle naiselle, Katariina Suurelle.

Entä keitä ovat nämä naiset, joista on tullut Suomen pääkaupungin pitkäaikaisia kaunistuksia? Kerron tässä niistä muistomerkeistä,

jotka minusta tuntuvat erityisen mielenkiintoisilta.


Ville Vallgren: Havis Amanda

Kaikkein tunnetuin nainen on tietenkin Havis Amanda, joka ruotsiksi tarkoittaa Meren Rakastettua. Se on vedenneito, joka on päättänyt jättää vedenalaisen valtakunnan ja astua maalle. Me näemme hänet hetkellä, jolloin hän ottaa ensimmäisiä askeleitaan kuivalla maalla. Kuvanveistäjä Ville Vallgren samaisti työnsä Helsinkiin ja valoi siihen meren rannalla seisovan kaupungin sielun. Kauppatorilla oleva veistos on kaunistanut pääkaupungin julkisivua vuodesta 1908.


Väinö Aaltonen: Sarastus

Väinö Aaltonen (1894-1966) oli nuoren Suomen näkyvin kuvanveistäjä. Hän nousi maineeseen monumentaalisilla kompositioillaan, jotka symbolisoivat maan itsenäisyyttä. Aaltosen tunnetuimpia töitä ovat Eduskuntasalin veistokset, Paavo Nurmen ja Aleksis Kiven patsaat ja Tampereen Hämeensillan Pirkkalaisveistokset.

Sarastus on punagraniittisella alustalla seisova pronssiveistos. Se kuvaa nuorta naista, joka ihailee nousevaa aurinkoa ja näyttää suojaavan silmiään sen kirkkaalta valolta. Veistos pystytettiin Suomen pankin viereen vuonna 1956.


Viljo Savikurki: Sokerityttö

Kuvanveistäjä Viljo Savikurki (1905-1975) teki Suomen Sokeri Oy:n 200-vuotisjuhlaan realistisen pronssiveistoksen, jossa tyttö leikkii koiran kanssa ja tarjoaa sille sokeria. Veistos pystytettiin 15. elokuuta vuonna 1956, ja se sijaitsee Taka-Töölössä Hesperian puistossa.


Essi Renvall: Rauhanpatsas

Rauhanpatsas pystytettiin Suomen ja Neuvostoliiton välisen Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen 20-vuotisjuhlan kunniaksi. Patsaan synnystä kertoo hyvin sen jalustassa suomen-, ruotsin- ja venäjänkielellä oleva teksti: ”Tämän rauhanpatsaan pystytti Suomen kansa rauhanomaisen rinnakkaiselon ja Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden vertauskuvaksi 6.4.1968.”

Patsaan teki kuvanveistäjä Essi Renvall (1911-1979); hänen näkemyksensä mukaan Rauhanpatsaan naisfiguuri on rauhan henki, joka sodan jälkeen palaa uuden rauhanomaisen sydämen saatuaan uudistuneena maan päälle. Rauhanpatsas sijaitsee Kaivopuiston rannassa lähellä Olympiaterminaalia.


Gunnar Finne: Taru ja Totuus

Vuonna 1928 järjestettiin veistoskilpailu Zacharias Topeliuksen (1818-1898), historiantutkijan ja kuuluisan satusedän, muistomerkistä. Kilpailun voitti kuvanveistäjä Gunnar Finne (1886-1952) teoksellaan Taru ja Totuus.

Veistoksessa on kuvattu kaksi alastonta naishahmoa. Totuus-neidolla on totuuden liekki kämmenellään, ja Taru pitelee kädessään sadun kruunupäistä lintua. Muistomerkki on tehty pronssista, sen alusta mustasta graniitista, ja siinä on Z. Topeliuksen muotokuvamedaljonki. Muistomerkki pystytettiin Esplanadin puistoon vuonna 1932.


Yrjö Liipola: Tellervo Tapion tytär (Diana)

Vuonna 1928 Helsingin kaupunki tilasi kuvanveistäjä Yrjö Liipolalta (1881-1971) pronssisen veistoksen. Tuolloin Liipola asui Unkarissa, ja seuraavana vuonna veistos toimitettiin sieltä Helsinkiin ja pystytettiin Kolmikulman puistoon.

Antiikin metsästyksen jumalattareen viittaavan aiheensa vuoksi teosta on alusta saakka kutsuttu sekä Dianaksi että Tellervoksi. Tellervo on Suomen kansantarustossa roomalaisen Dianan vastine, metsänjumala Tapion tytär. Veistoksen nimi on vaikuttanut myös puiston nimeen, jossa veistos sijaitsee. Viralliselta nimeltään se on Kolmikulma, mutta se tunnetaan yleisesti myös Diana-puistona.

Veistos, joka kuvaa neitoa keihäs kädessään, on aina herättänyt kiinnostusta. Etenkin keihäs on ajoittain joutunut ilkivallan kohteeksi; siinä on roikuttu ja se on joko katkennut tai taipunut kieroksi, ja sitä on jouduttu korjaamaan useamman kerran.

Artikkelin on koonnut Tatjana Koski.

Kuvat: Tatjana Koski

Lähde: www.taidemuseo.fi

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика