• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 6 ( 06 ) 2007

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden perusopetus Vaasassa

Vaasan kaupunki ottaa kiitettävästi vastaan maahanmuuttajia. Usean vuoden ajan on vastaanotettu jopa eniten koko Suomessa, mikäli lasketaan suhteessa väestöpohjaan. Maahanmuuttajataustaisia asukkaita on jo lähes 4 % Vaasan väestöstä ja Vaasassa on perusopetuksessa yli 330 maahanmuuttajataustaista oppilasta.

Kun oppilaat saapuvat Suomeen, heidät sijoitetaan aluksi valmistavaan opetukseen. Alakouluikäiset oppilaat sijoitetaan Palosaaren kouluun ja yläkouluikäiset Vöyrinkaupungin kouluun. Valmistavassa opetuksessa oppilas voi olla puolesta vuodesta vuoteen.

Opiskelu vieraalla kielellä on vaikeaa ja oppilaat tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen selvitäkseen opinnoistaan. Vaasassa on vastattu tähän haasteeseen ja pyritty takaamaan jokaiselle oppilaalle katkeamaton koulupolku. Tavoitteena on saada mahdollisimman monelle oppilaalle peruskoulun päättötodistus tai paikka toisen asteen oppilaitoksessa (lukio ja ammattiopisto).

Oppilaan tason ja tuen tarpeen kartoitus alkaa heti valmistavalla luokalla. Usein on vaikea hahmottaa, milloin oppilaan ongelmat johtuvat kielestä ja kulttuuritaustasta, milloin oppimisvaikeuksista. Palosaaren koulussa onkin MED-luokka (maahanmuuttajaoppilaiden erityisluokka diagnosointia varten), jonka turvin oppilas ja opettajat saavat valmistavan opetuksen jälkeen lisäaikaa oppilaan tason selvittämiseen ja oikean koulupolun löytämiseen.

Peruskoulussa olevat maahanmuuttajaoppilaat voidaan jakaa kouluvalmiuksien perusteella seuraavasti:

-oppilaat, joilla on vaikeuksia ainoastaan suomen kielen kanssa
-oppilaat, jotka ovat käyneet koulua vähän ja joilla on kielivaikeuksia
-oppilaat, jotka eivät ole käyneet lainkaan koulua ja joilla on kielivaikeuksia

Parhaassa asemassa ovat oppilaat, joilla on hyvä koulutausta. Kun asiat osataan jo omalla kielellä, voi perusopetukseen siirtyä heti, kun suomen kieli alkaa sujua. Mitä heikompi koulupohja on, sitä vaikeampaa on opiskelun aloittaminen.

Suurimmat haasteet perusopetuksen puolelle muodostavat 13-17-vuotiaina maahan tulleet nuoret, jotka eivät ole käyneet koulua juuri lainkaan ja jotka voivat olla jopa luku- ja kirjoitustaidottomia. Heillä ei ole paikkaa suomalaisessa koulujärjestelmässä, mutta heilläkin on oikeus opiskeluun ja ammattiin. Näitä oppilaita varten on Vöyrinkaupungin kouluun perustettu nivelluokat. Nivelluokilla on mahdollisuus antaa yksilöllistä opetusta ja paljon aikaa ja tukea perusasioiden oppimiseen.

Jos oppimisherkkyysikä on ohitettu ja uudet asiat pitäisi omaksua vieraalla kielellä, ollaan suurien haasteiden edessä. Kaikki oppilaat eivät koskaan ehdi suorittaa päättötodistusta. Siitä huolimatta heille tulee löytää räätälöity koulupolku syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Jokaisen oppilaan tavoitteena on pääsy toiselle asteelle. Lisävuosiakin on annettu, että koulupolku aukeaisi vaikkapa perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmään ammattiopistoon.

Myös yleisopetuksen puolella maahanmuuttajataustaiset oppilaat tarvitsevat tukea, sillä he opiskelevat vieraalla kielellä ja useat vanhemmat eivät pysty tukemaan lapsiaan koulunkäynnissä. Perusopetuksessa maahanmuuttajaoppilaalla on oikeus lisäopetukseen: suomi toisena kielenä -opetukseen (kunnes kieli on äidinkielenomainen), maahanmuuttajien tukiopetukseen (neljän vuoden ajan maahantulon jälkeen) ja maahanmuuttajien oman äidinkielen opetukseen. Oppilaiden käytettävissä tulee olla sanakirjat, selkokielinen materiaali ja tarvittaessa lisäaikaa esim. kokeiden tekemiseen. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon vähitellen kehittyvä kielitaito, kielen taso ei saa vaikuttaa kokeen tulokseen, mikäli oppilas osaa asiat.
Opetuksen haasteisiin on puututtu sitä mukaa kuin niitä on ilmennyt: valmistavien luokkien ja nivelluokkien opettajat järjestävät oppilaiden tarvitsemaa erityistukea ja ohjaavat heitä kädestä pitäen koulutuspolulla eteenpäin. Oppilaita ohjataan myös harrastuksiin ja verkostoitumisen avulla on saatu kosketuspintaa koulun ulkopuoliseen toimintaan sekä tukea ja apua ongelmiin.

Yhteisen ponnistelun tuloksena on saatu iloita, kun opiskelu alkaa sujua ja entisiä oppilaitamme valmistuu eri ammatteihin. Riittävään koulutukseen panostaminen on parasta syrjäytymisen ehkäisemistä ja se on varmasti kaikkein edullisin vaihtoehto yhteiskunnalle.

Rajia Laaksonen
Vöyrinkaupungin koulun opettaja ja Maahanmuuttajaperheiden kotouttamisen ja kotoutumispolun tuki ry:n puheenjohtaja

Siirry ylös