• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 4 ( 04 ) 2007

Hyväksyä ja tulla hyväksytyksi...

Sanotaan, että ihminen on sosiaalinen olento. Ehkä juuri sen takia meistä on niin tärkeää tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi. No, ei tietenkään kaikista, sillä on ihmisiä – yleensä yksinäisiä ja onnettomia – jotka eivät tarvitse ketään, mutta useimmilla meistä on tarve tietää: Hei, ihmiset, pidättekö te minusta? Olenko minä hyvä? Olenko minä oikeanlainen? Rakastatteko te minua?

Minusta tuntuu – sekä omien kokemusten että havaintojen perusteella - että maahanmuuttajilla tämä hyväksymisen ja tunnustamisen tarve on erittäin suuri. Ja sen saaminen ei ole helppoa...

Erilaisesta kulttuurista tullut maahanmuuttaja, jonka oman maan säännöt ja normit voivat hämmästyttävästi erota suomalaisista, joutuu pelaamaan ”vieraspeliä” – ja vielä vieraiden sääntöjen mukaan. Me (sanon me, koska olen itse kokenut sellaista) olemme joskus tilanteessa, jolloin emme tiedä, miten pitää toimia tullakseen hyväksytyksi. Me olemme vieraita, ulkopuolisia. Jokainen maahanmuuttaja on varmaan joskus törmännyt syrjintään, paheksumiseen; jotkut alkavat tahtomattaan tuntea itsensä ”huonoiksi”, vääränlaisiksi ja yrittäessään kaikin voimin sopeutua menettävät yksilöllisyytensä... tai päin vastoin, eristäytyvät omaan piiriinsä, torjuvat ja kieltävät kaiken, mikä liittyy uuteen kotimaahan.

Minä en ole psykologi tai sen alan ammattilainen, enkä siksi pysty antamaan neuvoja, mutta minusta tuntuu, että jokaisen pitää aloittaa itsestään. Ihminen ei voi tulla hyväksytyksi, mikäli hän itse ei hyväksy itseään. Sanokaa itsellenne: kyllä, minä olen maahanmuuttaja, minä olen tullut maasta, jossa on erilainen kulttuuri ja erilaiset perinteet; kyllä, voi olla, että joku ei hyväksy minua ja pitää minua huonona, mutta se on hänen ongelmansa. Minä en ole suomalaisia huonompi, minä olen erilainen – ja se on ok. Minä olen täysin varma siitä, että ensin pitää rakastaa itseään, muuten mikään ei onnistu.

Toisaalta on tärkeää hyväksyä nykyinen tilanne. Kyllä, minä asun nyt Suomessa, kohtaloni muotoutui näin. Joillekin (kuten minulle) se oli tietoinen valinta, joillekin väkinäinen päätös, joillakin ei ollut lainkaan valinnan varaa...  Tavalla tai toisella olemme tulleet Suomeen, ja nyt meidän on asuttava täällä. Olen sitä mieltä, että hylkäämisen ja hylkimisen tie - kieltäytyminen suomalaisesta kulttuurista, kaikesta, mikä on ristiriidassa tuttujen normien ja sääntöjen kanssa - on väärä tie, joka vie umpikujaan. Omaa kulttuuriamme ja omaa maatamme hylkimättä meidän on hyväksyttävä suomalaiset perinteet ja arvot ja ymmärrettävä niitä. Juuri sitä sanotaan kotoutumiseksi.

Svetlana Sivil
Mosaiikki-Vaasan päätoimittaja
puh. 045 6331903

Voitte lähettää meille kirjeitä, kysymyksiä ja mielipiteitä osoitteeseen Korsholmanpuistikko 10 B 17, 65100 Vaasa
tai sähköpostitse svsivil@suomi24.fi, miri.asi@hotmail.com

Siirry ylös