2017 |  2016 |  2015 |  2014
2013 |  2012 |  2011 |  2010
2009 |  2008 |  2007 | 


№ 8 (08)


№ 7 (07)


№ 6 (06)


№ 5 (05)


№ 4 (04)


№ 3 (03)


№ 2 (02)


№ 1 (01)

№ 6 ( 06 ) 2007

Minä haluan, ja…

Jostakin viisaasta psykologian kirjasta olen lukenut, että tärkeintä on ymmärtää, mitä itse haluaa. Olen lukenut… ja olen eri mieltä. Selitän nyt miksi.

Me kaikki haluamme jotakin, eikö niin? Minä, kuten moni nainen, haluan laihtua. Kuten moni maahanmuuttaja, haluan puhua suomea hyvin. Haluan tehdä minua kiinnostavaa työtä ja saada siitä palkkaa. Haluan nähdä maailmaa – toivon esimerkiksi voivani käydä Tšekissä, Japanissa, Amerikassa. Haluan… haluan vaikka mitä, kaikesta on mahdotonta kertoa. Mutta riittääkö pelkkä haluaminen?

Minä voin ”haluta laihtua” vaikka kuinka paljon, mutta jos makaan sohvalla ja syön suklaata, se tuskin onnistuu, eikö niin? Minä ”haluan oppia suomea”, mutta jos en lainkaan ponnistele sen eteen,  niin tuskin käy niin, että jonakin kauniina päivänä herään ja alan puhua suomea. ”Minä haluan” – se on niin lapsellista! Lapset sanovat: tahdon karkkia, jätskiä, mennä karuselliin, tulla palomieheksi… Ja vanhemmat toteuttavat heidän toiveensa - tai sitten eivät.

Maahanmuuttajan tilannetta verrataan usein lapsen tilanteeseen. Hän on uudessa maassa, oudossa tilanteessa ja hän on monessa asiassa riippuvainen ”aikuisista” – sosiaalityöntekijästä, työvoimatoimiston työntekijästä, kurssin opettajasta. Hän joutuu alistumaan sääntöihin, joita ei usein ymmärrä. Hän odottaa. Hän elää ”minä haluan”  -tasolla. Kyllä, todellisuus on sellainen, mutta mehän olemme sentään aikuisia!

Älkää sanoko vain ”minä haluan” – lisätkää siihen pikkuruinen sana, joka muuttaa kaiken. Sana ”ja” – ja toive muuttuu päämääräksi. Tätä minä haluan – ja tämän minä teen sen päämäärän vuoksi. Minä haluan laihtua – ja rupean liikkumaan enemmän, ostan sarjalipun uimahalliin, yritän olla syömättä herkkuja. Minä haluan oppia suomea kunnolla – ja käyn kursseilla, luen, katson suomalaista televisiota, yritän kommunikoida mahdollisimman paljon suomalaisten kanssa. Minä haluan saada työpaikan – ja… Minä haluan kasvattaa lapseni oikealla tavalla – ja…
Kun asetetaan päämäärä ja sanotaan ”minä haluan - ja”, niin kannattaa muistaa seuraavat asiat: ensiksi, pystyt haluamaan vain omasta puolestasi. Minä haluan, että sota kotimaassani päättyisi, että kesä olisi lämmin, että lapsestani tulisi lääkäri – mutta tuskin pystyn vaikuttamaan siihen. Voin ainoastaan toivoa ja uskoa. Toiseksi, pitää haluta järkevästi. Voit tietysti haluta tulla tähdeksi ja idoliksi, mutta jos laulat nuotin vierestä… Ja kolmanneksi, älä pelkää haluamista! Sanotaan, että ihminen, joka tietää mitä haluaa, pystyy moniin asioihin.

No entä mitä me, Mosaiikin porukka, haluamme? Haluamme, että Mosaiikista tulisi teille, hyvät lukijat, hyödyllinen ja mielenkiintoinen lehti. Että te odottaisitte innokkaasti seuraavaa numeroa ja lukisitte sitä kiinnostuneina. Että te löytäisitte Mosaiikista sen, mitä juuri te tarvitsette. Mitä toivoisitte meidän tekevän sen päämäärän saavuttamiseksi?

Svetlana Sivil ja Mosaiikki-Vaasan porukka
Puh. 045 6331903
Voitte lähettää meille kirjeitänne, kysymyksiänne ja mielipiteitänne osoitteeseen:Korsholmanpuistikko 10 B 17 tai sähköpostitse
svsivil@suomi24.fi ja miri.asi@hotmail.com

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика