2017 |  2016 |  2015 |  2014
2013 |  2012 |  2011 |  2010
2009 |  2008 |  2007 | 


№ 7 (15)


№ 6 (14)


№ 5 (13)


№ 4 (12)


№ 3 (11)


№ 2 (10)


№ 1 (09)

№ 7 ( 15 ) 2008

Joulu on jo ovella...

Kuten suomalaisessa joululaulussa lauletaan, «joulu on jo ovella». Ja tottahan se on, joulu tulee aivan pian, muutaman hetken kuluttua.

Minun mielestäni joulujuhla on mielenkiintoinen sen vuoksi, että se on jokaiselle omanlaisensa. Jollekin se merkitsee Kristuksen Syntymää, Pyhää yötä, jolloin Pelastaja syntyi. Jollekin se on uuden elämän heräämisen juhlaa: aikaa, jolloin päivä alkaa pikkuhiljaa pidentyä ja syksyinen loskainen pimeys vaihtuu vähitellen lumiseen (toivottavasti) talveen – eikä kevääseenkään ole enää pitkä matka. Jollekin joulu merkitsee aikaa olla perheen kanssa, aikaa sukulaisten tapaamiseen ja kuulumisten vaihtamiseen. Jouluna muistetaan myös niitä, jotka ovat kaukana: lähetetään kortteja tai sytytetään kynttilä hautausmaalle.

Minä itse rakastan joulua. Minulle se alkaa jossain marraskuun lopussa, kun kaduille syttyvät jouluvalot, kun ensimmäiset kuuset ilmestyvät ja kaikki alkavat tuskaisesti pohtia, mitä kullekin antaisi joululahjaksi. Rakastan joululahjojen ostamista: miehelle, anopille, sukulaisille ja ystäville. Tykkään valita lahjoja, laittaa niitä pakettiin ja nauttia jo ennakolta siitä, miten he avaavat lahjat ja ilahtuvat. Pidän tietysti myös lahjojen saamisesta, ja yhä edelleen jossain sielun sopukassa toivon, että Joulupukki on sittenkin olemassa. Rakastan sitä, kun melkein jokaisessa ikkunassa tuikkii  erilaisia valoköynnöksiä tai joulutähtiä. Mielestäni ikkunoiden koristeleminen, se, että tällä tavalla jaetaan jouluiloa, on suurenmoinen perinne! Jumaloin havun tuoksua ja palavien kynttilöiden lämpöä, joululauluja ja joulutonttujen punaisia lakkeja. Minulle on tärkeää se, että kokoonnumme joka vuosi koko perhe yhdessä miehen vanhempien luo. Anoppi valmistaa aterian: kinkkua, vaikka minkälaisia laatikoita, rosollia ja muita herkkuja. Me asetamme lahjat suureen kasaan kuusen alle, ja sitten Joulupukki jakaa ne; joskus hän ei ehdi ja homman hoitaa appi. 

Joulu on minulle myös pysähtymisen aikaa. Kiire loppuu ja voi vetää henkeä. Voi pysähtyä ajattelemaan; itseään, läheisiään, niitä, joita ei enää ole. Omaa elämää ja sen tarkoitusta. Menneisyyttä. Tulevaisuutta. Joulu on rauhan ja hiljaisuuden aikaa, aikaa, jolloin tunnet olevasi osa jotain kokonaisuutta. Rakastan joulua.

Onnellista Joulua teille, rakkaat ystävät! Onnellista, rauhallista Joulua.
Svetlana Sivil
ja Mosaiikki-Vaasa -lehden porukka
puh. 045 6331903

Valitettavasti emme voi tehdä Mosaiikki-Vaasa -lehden joulunumeroa, koska meillä ei ole rahoitusta. Toivon koko sydämestäni, että ensi vuonna tilanne muuttuisi. Tapaamisiin uutena vuonna!

Siirry ylös