2017 |  2016 |  2015 |  2014
2013 |  2012 |  2011 |  2010
2009 |  2008 |  2007 | 


№ 3 (26)


№ 2 (25)


№ 1 (24)

№ 3 ( 26 ) 2011

Merikotka

Suomen ilmailun muistomerkki sijaitsee Vaskiluodon siltapenkereen kupeessa ns. Halkokarilla. Muistomerkin on tehnyt Kalervo Kallio (1909–1969) ja kivityöt Suomen Kiviteollisuus Oy. Muistomerkki on paljastettu 12.10.1969.

Patsaan jalusta on 7 metriä korkea ja se on tehty Vehmaan punaisesta graniitista. Jalustassa on kuusi graniittikiveä ja se painaa yli 63 tonnia. Jalustan yläosaan, 13 metriä merenpinnasta, on merikotka laskeutumassa siivet levällään. Linnun siipien väli on 5,6 metriä ja paino noin 3000 kg. Pronssikotka on kiinnitetty alustaansa neljällä ruostumattomalla ja haponkestävällä teräspultilla. Jalustassa on hiekkapuhallettu uurreteksti: Suomen ilmailulle / Till finlands flyg

Merikotka on ainoa lintu, joka laskeutuu lennosta jalat levällään niin kuin ensimmäiset lentokoneetkin. Varat patsaaseen saatiin eri tahoilta kotimaasta ja 8 % Ruotsista. Patsaan kokonaiskustannukset olivat 230 000 mk. Keräyksen suojelija oli tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Patsaan perustustyöt teki Vaasan kaupunki.

Ajatus muistomerkistä syntyi keväällä 1964 Luonetjärvellä Lentorykmentti 4:n Kiltaan kuuluvien upseereiden illanvietossa. Aluksi keskusteltiin muistolaatasta. Hanke kasvoi patsaaksi, jolla oli aikomus juhlistaa Ilmavoimiemme 50-vuotispäivää 6.3.1968. Patsashanketta ajamaan perustettiin Suomen Ilmailun Muistomerkki ry. Ilmailupatsas on kunnianosoitus, ei ainoastaan Ilmavoimille, vaan kaikelle Suomen ilmailun hyväksi tehdylle ja tehtävälle työlle.

6.3.1918 laskeutui Vaasaan eteläiselle kaupunginselälle Kruununmakasiinin lähelle Morane Parasol-lentokone. Uumajasta Ruotsista saapuneen koneen lentäjänä oli luutnantti Nils Kindberg ja matkustajana kreivi Eric von Rosen, joka lahjoitti koneen Suomen armeijalle. Tämä ilmavoimien ensimmäinen kone sai lahjoittajansa mukaan nimen”Kreivi von Rosen”. Kone tuhoutui jo 16.4.1918, se putosi Tampereella Näsijärven jäälle 800 metrin korkeudesta siipimurtuman takia. Tarkistuslennolla mukana olleet ruotsinmaalainen lentäjä K. A. Westman ja mekaanikko S. E. Nylund Vaasasta saivat surmansa. Vuonna 1918 kuului Suomen armeijan lentoosasto 1:een kaksi Morane ja kolme Albatross-lentokonetta.

Lähde: Vaasan patsaat ja muistomerkit
Vaasan kaupunki, 2008
Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös