№ 1-2 ( 123-124 ) 2017

Kaikkien EU:n alueelle saapuvien tai alueelta lähtevien EU:n ja kolmansien maiden kansalaisten tiedot tarkastetaan tietyistä tietokannoista



©AP Images / European Union- EP


“Ulkorajojemme turvaaminen tarkoittaa vahvan suojan rakentamista terrorismia vastaan Euroopassa. Oikeutta elämään tulee suojella, sillä tämä oikeus tulee ennen kaikkia muita oikeuksia. Jokainen elämä, jonka pystymme pelastamaan paljastamalla mahdollisen vierastaistelijan on näiden järjestelmällisten tietokantatarkastusten arvoinen. On meidän velvollisuutemme taata tämä kansalaisillemme”, sanoi esittelijä Monica Macovei (ECR, Romania).

Parlamentin hyväksymä asetus muuttaa Euroopan komission joulukuussa 2015 esittämää Schengenin rajasäännöstöä. Asetuksen myötä kaikkien EU-maiden tulee järjestelmällisesti tarkastaa kaikkien EU:n alueelle saapuvien tai alueelta lähtevien matkustajien tiedot Interpolin varastettujen ja kadonneiden matkustusasiakirjojen tietokannasta, Schengenin tietojärjestelmästä sekä muista asiaankuuluvista tietokannoista. Nämä tarkastukset ovat pakollisia sekä ilma-, meri- että maarajoilla.

Asetus vastaa terrorismin uhkaan Euroopassa ja pyrkii erityisesti vastaamaan uhkiin, jotka liittyvät EU:sta Syyriaan ja Irakiin lähteviin ”vierastaistelijoihin”, jotka pyrkivät liittymään terroristiryhmiin.

Mikäli järjestelmälliset tietokantatarkastukset hidastavat liikennettä maa- ja merirajoilla kohtuuttomasti, EU-maat voivat päättää tehdä kohdennettuja tarkastuksia. Päätöksen on perustuttava riskiarviointiin, jonka mukaan kohdennetut tarkastukset eivät aiheuta turvallisuusriskiä.

Matkustajille, joiden tietoja ei näissä tapauksissa tarkastettaisi tietokannoista, tehdään kuitenkin tavallinen tarkastus, jossa varmistetaan matkustusasiakirjojen laillisuus ja vahvistetaan matkustajien henkilöllisyys.


Viisumivapaus: Euroopan parlamentti hyväksyi uuden hätäjarrumekanismin

Viisumivaatimus EU:n alueelle saapuville voidaan jatkossa ottaa uudelleen käyttöön aiempaa nopeammin viisumivapauden keskeyttämismekanismin uudistuksen myötä. Päätös viisumivaatimuksesta voidaan tehdä esimerkiksi jos sääntöjenvastainen maahanmuutto lisääntyy merkittävästi.

Uudet säännöt koskevat EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtyjen viisumivapaussopimusten keskeyttämistä. Keskeyttäminen tarkoittaisi, että kyseisen maan kansalaiset tarvitsisivat viisumin matkustaessaan EU:n alueelle. Sopimus viisumivapaudesta voidaan keskeyttää seuraavissa tilanteissa:

  • Kyseisen kolmannen maan kansalaisten, joilta on evätty maahantulo tai joiden todetaan oleskelevan ilman oikeutta jäsenvaltion alueella, lukumäärä kasvaa merkittävästi;
  • Perusteettomien turvapaikkahakemusten määrä kasvaa merkittävästi;
  • Maahanmuuttajien takaisinottoon liittyvässä yhteistyössä ilmenee ongelmia; tai
  • EU-maiden yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu lisääntynyt riski tai välitön uhka, joka liittyy kyseisen kolmannen maan kansalaisiin.

Sekä EU-maat että Euroopan komissio voivat käynnistää viisumivapauden keskeyttämismekanismin. Säännöissä kuitenkin korostetaan, että viisumivapaussopimuksen väliaikaista keskeytystä koskevan päätöksen on perustuttava relevantteihin ja objektiivisiin tietoihin. Viisumivapaus voidaan keskeyttää 9 kuukauden ajaksi. Komission tekemä päätös astuu voimaan automaattisesti. Keskeytyksen aikana komission ja kyseessä olevan maan on yhdessä pyrittävä löytämään ratkaisu tilanteeseen, joka johti viisumivapaussopimuksen keskeytykseen.

Komissio voi myös milloin tahansa esittää, että EU:n ulkopuolinen maa siirretään viisumivapaudesta nauttivien maiden listalta niiden maiden listalle, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi. Päätös siirrosta edellyttää parlamentin ja neuvoston hyväksyntää.

Vuodelta 2013 käytössä olleen viisumivapauden keskeyttämismekanismin uudistus liittyy esitykseen viisumivapauden myöntämisestä Georgialle, josta parlamentti ja neuvosto ovat jo alustavasti päässeet yhteisymmärrykseen, sekä Ukrainalle ja Kosovolle.


Lähde: www.europarl.europa.eu/news/fi/
Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös