№ 1-2 ( 123-124 ) 2017

Lähiötalon valttikortit

Joensuun Rantakylässä sijaitseva Lähiötalo on saanut toiminnallaan aikaiseksi erittäin hyviä tuloksia. Miten he sen tekevät?



Joensuun Rantakylässä Riihisärkänkadulla sijaitsee aivan tavallisen näköinen kerrostalo. Aivan tavallinen se ei kuitenkaan ole, sillä toisesta kerroksesta löytyy ViaDia Joensuu ry:n Lähiötalo.

Lähiötalolla ja Lähisverkosto -projektissa 2014–2016 (RAY) järjestetään mm. avointa päivätoimintaa lapsiperheille ja koululaisille sekä eri-ikäisille kävijöille ja apua taloudellisissa vaikeuksissa oleville lapsiperheille. Tavoitteena on kehittää ennaltaehkäisevän perhetyön toimintatapoja ja verkostotyötä Joensuun Rantakylä – Utra -asuinalueella yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa.

Lähiötalo on saanut toiminnallaan aikaiseksi erittäin hyviä tuloksia. Toiminnanjohtaja Kirsti Kurki, mikä on salaisuutenne?

"Rantakylässä asuu paljon lapsiperheitä ja maahanmuuttajia. Olemme siellä missä hekin. Sijaintimme on loistava. Mutta onnistunein juttumme on ILMAPIIRI. Tänne jokainen on tervetullut. Hymyilemme, katsomme silmiin, opettelemme kaikkien nimet. Toiminnan keskeinen arvo on lähimmäisenrakkaus ja välittäminen. Täällä saa olla yhdessä muiden kanssa ja saa arkeensa helpotusta."


"Sijaintimme on loistava. Mutta onnistunein juttumme on ILMAPIIRI. Tänne jokainen on tervetullut."

Palautekyselyn tuloksista kävi ilmi, että täydet 100 % kävijöistä koki saavansa Lähiötalossa vertaistukea. Samalla kun istutaan ja leikitään lasten kanssa olohuoneen lattialla, jutellaan mieltä askarruttavista asioista. 90 % kertoi saaneensa uusia ystäviä.

Kurki sanoo, että yksikään työpäivä ei ole turha. Työ on merkityksellistä. Yhdessäkin palautteessa luki, että "vaikeana aamuna helpottaa, kun tietää pääsevänsä Lähiötaloon". Jokaisessa huoneessa on henkilökuntaa, joten vanhemmat voivat hengähtää hetken.

Lähiötalossa on perjantai-iltapäivällä suorastaan vilske. Kaikenikäisiä, ja useista eri maista. Tunnelma on välitön ja kodinomainen. Keittiössä on tarjolla kahvia, mokka- ja pizzapaloja ynnä muita herkkuja. Pataluodon koulu antaa ylijäämäruokansa Lähiötalolle edelleen jaettavaksi tarvitseville. Lisäksi Lähiötaloon tuodaan lasten vaatteita, kirjoja ja leluja. Vaatteita saa ottaa hyllystä maksutta mukaan. Lähiötalon ruoka-aputyö mahdollistaa sen että jokainen saa halutessaan viedä esimerkiksi leipää kotiin.


Monikulttuurisuus toiminnan ytimessä

Lähiötalo on verkostoitunut alueella laajasti. "Tunnemme kaikki toisemme. Erityisesti lähellä sijaitsevan Rantakylän hyvinvointiaseman neuvola on meille tärkeä kumppani. Sieltä on ohjattu meille äitejä. Puskaradio on myös tehokas väline. Facebook-ryhmässämme on parhaimmillaan ollut 13 000 kävijää."

Lähiötalo tekee yhteistyötä monien eri järjestöjen kanssa. Muut järjestöt käyvät kertomassa toiminnastaan. Hiljattain esimerkiksi FinFami, Honkalampisäätiö ja Liekku ry esittelivät toimintaansa. Myös viranomaiskynnystä on madallettu, sillä he jalkautuvat ja käyvät vierailemassa. Tuolloin voi keskustella tarvittaessa kahden kesken.

Lähiötalon monikulttuurisessa äitiryhmässä on ollut äitejä mukana ainakin 11 eri maasta: syyrialaisia, somalialaisia, bangladeshilaisia, vietnamilaisia ja niin edelleen. Suomen Pakolaisapu ry:n kanssa yhteistyönä aloitettu äitiryhmä kokoontuu torstai-iltapäivisin avoimen toiminnan jälkeen. Lähiötalossa halutaankin painottaa monikulttuurisuutta.

"Meillä kantaväestö ja maahanmuuttajat kohtaavat luontevissa tilanteissa. Ennakkoluulot murenevat pikku hiljaa. Jos yhteistä kieltä ei ole, kommunikoimme eleillä ja ilmeillä. Muutos näkyy ihmisissä. Monet myös motivoituvat oppimaan suomen kieltä."

Erilaiset ryhmät kokoontuvat tiloissa iltaisin ja viikonloppuisin. Ryhmät syntyvät luonnollisesti ja asiakkaiden toiveista. Esimerkiksi somalinaiset pyysivät, saisivatko kokoontua Lähiötalossa lauantaisin. Ryhmää vetää kahdeksan vuotta sitten Suomeen saapunut Yasmin.

Yasmin työskentelee osa-aikaisena palkkatuella ViaDiassa. Lähiötalosta hän kuuli ystävältään. Yasmin muistelee alkuaikojaan Suomessa. Lumi ja kylmyys olivat vaikeinta. "Liukastelin ja kaaduin monta kertaa! Pukeutuminen talvisin oli vaikeaa. Myös suomen kieli oli vaikea oppia. Kävin kielikurssin neljä kertaa. Lähiötalossa suomen kielen taito on parantunut keskustellessa muiden kanssa."

Kirsi Kurki kertoo, että joskus alueella myös selvitellään ristiriitoja, jotka useimmiten johtuvat väärinkäsityksistä. "Lähiötalolla syntyy luontevia kohtaamisia kantaväestön ja maahan muuttaneiden kesken. Nuoret suomalaiset suhtautuvat jo hyvin ennakkoluulottomasti ja monen mielestä on vain hyvä, että lapset tottuvat pienestä pitäen erilaisiin ihmisiin."


Vaikuttavaa järjestötyötä

STEAn seurantavastaava Nina von Hertzen-Oosin mukaan toiminta tavoittaa laajasti eri-ikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä (lapset, perheet, ikääntyneet, maahanmuuttajat).

”Maahanmuuttajien määrä on nousussa. Väliraportin perusteella toiminta on luonteeltaan hyvin ennaltaehkäisevää ja avointa kaikille. Lapsiperheet, ikääntyneet ja maahanmuuttajat on saatu saman katon alle. Osallistujien hyvinvointi on lisääntynyt ja sosiaalinen verkosto on laajentunut. Ihmiset ovat saaneet vertaistukea ja alueen yhteisöllisyys on vahvistunut”, summaa von Hertzen-Oosi.


Vuonna 2016 RAY myönsi Lähiötalon toiminnan kehittämiseen ennaltaehkäisevän perhetyön palveluympäristönä (Lähisverkosto 2014–2016) yhteensä 80 000 euroa.

Lue lisää toiminnasta: www.viadia.fi/joensuu/lahiotalo/


Teksti: Sanna Kontkanen
Kuva: Lähitalon omia kuvia
Lähde: www.stea.fi
Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös