• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 1 ( 02 ) 2012

Lasten kaksikielisyys Suomessa ja venäjän kielen tukeminen äidinkielenä

Miten usein me venäjänkielisten tai kaksikielisten lasten vanhemmat mietimme oman roolimme tärkeyttä lapsen kielellisessä kehityksessä? Yrittäkääpä muotoilla sanoiksi omat toimenne ja teot, joita teette systemaattisesti joka päivä tai joka viikko vahvistaaksenne lapsen kielellistä kehitystä. Luetteko te hänelle iltasatua ja miten usein? Keskusteletteko te siitä, miten päivä sujui ja odotatteko vastausta kysymykseenne? Yritättekö määritellä ja selittää outoja sanoja, joita lapsenne on teille sanonut? Vai, nyt käsi sydämellä, huitaisetteko vain kädellänne ja karkaatte keittiöön?

Mitkään näistä edellä mainituista tavallisista toimista eivät vaadi vanhemmilta erityisiä tietoja tai taitoja. Tarvitaan vain halua ja sen tiedostamista, ettei kukaan muu kuin minä, lapsen oma vanhempi, tee sitä asiaa paremmin kuin minä itse.

Pienten lasten kaksikielisyyden kehitykseen liittyvät kysymykset ovat nousseet viime aikoina jatkuvasti esiin suomalaisten tutkijoiden ja kasvatustieteilijöiden töissä. Ei ole salaisuus, että monet vanhemmat odottavat jotain oikotietä tai yksinkertaista ”ohjeistusta”, jonka avulla he voisivat tietää, toimivatko he oikein ja kulkevat oikeaan suuntaan.

Mutta ei ole mitään erityisiä salaisuuksia, täytyy vain kääntyä katsomaan itseensä ja kysyä: Mitä minä haluan? Tapahtumat kehittyvät muutamalla tyypillisellä tavalla. Ensimmäinen tapa: lapseni täytyy oppi puhumaan suomea mahdollisimman nopeasti eikä saa erottua suomalaisista kavereistaan. Venäjän kielen kanssa selviämme itsekin, sillä puhumme kotona venäjää. Toinen tapa: yritän puhua lapseni kanssa suomea, koska se on ainoa tapa, miten suomesta tulee hänen äidinkielensä. Kolmas tapa: Ei voisi vähempää kiinnostaa, minulla on jo muutenkin niin paljon huolia ja kiireitä, kyllä ne koulussa huolehtivat siitä!

On tietenkin olemassa myös muita malleja, ja voin todeta, ettei yksikään edellä mainituista ole oikea tapa toimia. Mutta tarkoituksemme ei ole kritisoida vanhempien tekemiä valintoja vaan haluamme auttaa niitä, joiden on vielä tehtävä oma valintansa.

Ensimmäiseksi täytyy aloittaa itsestään. Kuinka paljon annan lapselleni aikaa, seurustelen hänen kanssaan koulun tai päiväkodin jälkeen, viikonloppuisin ja lomalla? Vastattuanne tähän kysymykseen voitte jo luoda oman mallinne. Toisekseen, mitä aikaisemmin aloitatte äidinkielen kehityksen tukemisen, sen parempi. Minkä tahansa mielenkiintoisen kirjan ääneen lukeminen, lauantaisin venäjänkielisten lastenohjelmien katseleminen yhdessä ja niistä keskusteleminen, kehittävät tietokonepelit, mummun vierailu tai loma serkun luona mökillä – ne on kaikki helppoja järjestää. Jos mahdollista, voi yrittää löytää kesäksi lasten kielikursseja, joita järjestetään paitsi Venäjällä ja Suomessa, myös muualla Euroopassa venäjänkielisten vähemmistöjen toimesta. Internet auttaa tässäkin asiassa.

Jos päätätte antaa lapsenne asiantuntijoiden hoiviin, niin äidinkielen tukeminen kuntien järjestämissä kouluissa tai Itä-Suomen suomalais-venäläinen kielikoulu voivat muodostua luotettaviksi kumppaneiksi toimivan kaksikielisyyden kehityksessä.

Älkää epäröikö ottaa yhteyttä ammattilaisiin, kysyä neuvoja, vierailla koulussa avoimien ovien päivänä tai tutustua päiväkotiin tutustumispäivänä. Uskokaa vain, että ammattilaisen opettama systemaattinen kielenopetus koulussa, vaikka vain muutaman tunnin viikossa, antaa tehokkaita tuloksia. Mutta meidän täytyy tehdä tätä työtä yhdessä. Te teette sitä kotona, me koulussa.

Jos jossain vaiheessa huomaatte ja ymmärrätte, että myöhästyitte, lapsenne ymmärtää kaiken, mutta ei kirjoita eikä puhu, tilannetta voi vielä yrittää korjata lähettämällä hänet ryhmään, jossa venäjän kieltä opetetaan vieraana kielenä.

Tutkijoiden mukaan kaksikielisyys on parhaimmillaan taito käyttää kahta kieltä säännöllisesti luonnollisena vuorovaikutuskielenä. Samalla täytyy kuitenkin muistaa kirjoitustaito, lukutaito, kulttuurintuntemus, perinteet ja tavat. Toisin sanoen, huokaatte varmaan, että työsarkaa on äärettömästi!

Mutta siemen, joka maahan kylvetään, tuottaa hedelmää vain oikeanlaisella hoidolla ja kastelulla. Niinpä meidänkin, vanhempien ja opettajien täytyy yhdistää voimamme saavuttaaksemme tuloksia. Silloin me onnistumme.

Natalia Stepanova
Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu
venäjän kielen opettaja
venäjän kielen ja venäjänkielisen opetuksen apulaisrehtori
Suomennos: Päivi Nironen
www.itasuomenkoulu.fi

Siirry ylös