№ 3-4 ( 125-126 ) 2017

europarlamenti

Euroopan parlamentti juhlistaa 30-vuotiasta
Erasmus+ -ohjelmaa

Erasmus+
ERASMUS 30th Anniversary celebration. From Erasmus to Erasmus+, a story of 30 years. Sorse: EP / Michel Christen. © European Union 2017


Erasmus-nimisen hollantilaisen filosofin mukaan nimetty EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma täyttää 30 vuotta. Ulkomailla asuminen, uusiin ystäviin tutustuminen ja muistot, jotka säilyvät läpi elämän. Erasmus-ohjelmassa ei ole ainoastaan kyse opiskelusta vaan oppimisesta.

Erasmus-ohjelma perustettiin vuonna 1987, ja sen kautta yli 9 miljoonaa eurooppalaista on opiskellut, työskennellyt tai tehnyt vapaaehtoistyötä ulkomailla.

Juhlavuoden kunniaksi järjestetään useita konferensseja, keskustelutilaisuuksia, juhlia ja näyttelyitä ympäri Euroopan (https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/anniversary/events_fi).

Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani ja Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker isännöivät 13.6.17 Euroopan parlamentissa Strasbourgissa juhlaseremoniaa, johon osallistui 33 Erasmus-ohjelmaan osallistunutta henkilöä jokaisesta ohjelmaan kuuluvasta maasta.

“Erasmus-ohjelman on oltava mahdollisuus kaikille nuorille eurooppalaisille riippumatta koulutuksesta tai perheen tuloista. Tämän vuoksi EU-budjetista on taattava ohjelmaan riittävät varat. Enemmän varoja Erasmukseen tarkoittaa samalla vähemmän nuorisotyöttömyyttä”, Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani totesi.

Tällä hetkellä ohjelmaan on budjetoitu vuosille 2014–2020 14,7 miljardia euroa. Ohjelman budjetti on kasvanut vuosien saatossa, mikä kertoo EU:n halusta investoida nuoriin.

”Uskon, että ohjelma auttaa vahvistamaan suvaitsevaisuutta ja kunnioittamaan erilaisuutta”, Euroopan parlamentin kulttuurivaliokunnan puheenjohtaja Petra Kammerevert sanoi.

”Vapaaehtoistyössä huomio suuntautuu pois omasta itsestä, ja silloin huomaa toiset ihmiset aivan eri tavalla kuin ennen”, kertoo Patrycjusz Ceran, joka toimii vapaaehtoisena vuoristopelastustehtävissä. ”Tällainen työjakso on mainio tilaisuus hankkia uusia ystäviä, oppia uusia taitoja ja parantaa elämänlaatuaan. Kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan.”

Ulkomailla oleskelu antaa nuorille uudenlaista perspektiiviä. He pääsevät katsomaan maailmaa uudelta kantilta, saavat vaikutteita ja voivat rohkaistua vaikuttamaan myös omassa yhteisössään. Jopa 88 prosenttia ystävyyskoulutoimintaan osallistuneista katsoo, että yhteistyöhankkeissa heidän sosiaaliset taitonsa paranivat. Vastaavasti 80 prosenttia vaihto-ohjelmiin osallistuneista uskoo vaihdon ansiosta olevansa yhteiskunnallisesti aktiivisempi.

Erasmus+ -sukupolvi haluaa muuttaa Eurooppaa. Ulkomaanvaihdossa olleista korkeakouluopiskelijoista vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa äänesti 81 prosenttia, kun muista nuorista äänesti vain 30 prosenttia. Peräti 83 prosenttia Erasmus+ -hankkeisiin osallistuneista katsoo, että ulkomailla oleskelu muutti heidän asennoitumistaan eurooppalaisemmaksi.

”Erasmus+ lisää myös sellaisia institutionaalisia valmiuksia, joiden avulla voidaan levittää yhteisvastuullisuutta, sananvapautta, tasa-arvoa ja muita EU:n perusarvoja”, toteaa Europe Closer -hankkeen koordinaattori Pablo Biderbost.


Keskinäisen yhteistyön ja oppimisen ansiosta Erasmus+ -sukupolvi pystyy edeltäjiään paremmin muuttamaan yhteiskuntaa ja maailmaa.


Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Kutsummekin Erasmus-hankkeiden osallistujat – entiset, nykyiset ja tulevat – Erasmus+ Generation Meeting Point -verkkoyhteisöön. Sen verkkofoorumilla ryhmät ja yksityishenkilöt voivat keskustella Erasmus+ -ohjelmasta ja sen tulevasta kehityksestä. Tule mukaan keskusteluun!

Jo 234 000 suomalaista opiskelijaa eri kouluasteilta, opettajaa, nuorisotyöntekijää ja eurooppalaista vapaaehtoistyöntekijää on osallistunut Erasmus+ -ohjelmaan ja sitä edeltäneisiin EU:n rahoittamiin ohjelmiin vuodesta 1992 lähtien. Koko Euroopassa ohjelmista on hyötynyt yhdeksän miljoonaa ihmistä. Vuonna 2016 Erasmus+ -ohjelmasta myönnettiin Suomessa tukea 18 825 osallistujalle.

Euroopan komission selvityksissä Erasmuksella on työllistäviä vaikutuksia. Työnantajista 75 prosenttia katsoo osallistumisen eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun (EVS) eduksi työnhaussa. CIMOn ja ajatushautomo Demos Helsingin vuonna 2013 toteuttaman Piilotettu osaaminen -selvityksen keskeinen havainto oli, että kansainvälisyys kehittää työelämän vaatimia taitoja kuten sitkeyttä, tuotteliaisuutta ja uteliaisuutta.

EU-ohjelmat ovat olleet merkittäviä suomalaisen koulutuksen kansainvälistäjiä. Ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa ovat lisänneet englanninkielisten ohjelmien määrää oppilaitoksissa. Vanhemmat ovat huomanneet opettajien kansainvälisten jaksojen lisänneen koulun kehittämistoimintaa.

Kansainvälisyydestä puhuttaessa ajatellaan usein vain ulkomaanjaksoja. Erasmus+ -ohjelmalla rahoitetaan lähes 50 prosenttia kaikesta oppilaitosten kansainvälisestä toiminnasta. Vuonna 2016 rahoitusta sai myös 539 hanketta, joilla kehitetään strategista toimintaa ja instituutioiden välisiä kumppanuuksia.


Lähde: https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/
www.cimo.fi/ajankohtaista/erasmusplus_uutisia/

Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös