№ 4 ( 66 ) 2011

Uusi strategiakausi starttaa

RAY linjaa tuoreessa avustusstrategiassa,
mihin rahoitusta vuosina 2012-2015 suunnataan.
Yksi tärkeimmistä haasteista on löytää sellaisia järjestölähtöisen toiminnan keinoja,
joilla terveys- ja hyvinvointierojen kasvu saadaan taittumaan.


Raha-automaattiyhdistys järjesti Jyväskylässä seminaarin, jossa avustusosaston päällikkö Mika Pyykkö kertoi RAY:n avustusstrategian päälinjoista.
Kuva: Jouni Kempas, RAY

RAY EDISTÄÄ hyvinvointia tukemalla sosiaali- ja ter-veysalan järjestöjen toimintaa. Järjestöt ovat väylä osallistumiselle ja vaikuttamiselle; ne auttavat ihmisiä lähellä heidän arkeaan.

Järjestöjen merkitys terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamisessa, terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemisessä ja ongelmia kohdanneiden kanssaihmisten auttamisessa ja tukemisessa on vähintään yhtä suuri, ellei jopa suurempi kuin aiemmin.

Edellisen avustusstrategiakauden peruslinjauksiin ei siis ole ollut tarpeen tehdä suuria muutoksia; uudistamisen sijaan kyse on ennemminkin strategian päivittämisestä.

Avustusstrategian tarkastelujakso on nelivuotiskausi 2012-2015. Yksi tärkeimmistä haasteista on löytää strategiakaudella sellaisia järjestölähtöisen toiminnan keinoja, joilla sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kasvu saadaan taittumaan.

Päämääränä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Terveys ja hyvinvointi ovat yleisesti ottaen kehittyneet viime vuosina maassamme myönteiseen suuntaan. Samalla kuitenkin eriarvoisuus on syventynyt ja sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat jatkaneet kasvuaan.

Yhteiskunnassa tapahtuu paljon muutoksia, jotka vaikuttavat terveyteemme ja hyvinvointiimme. Yksi keskeisimmistä on julkisen talouden kestävyysvaje, joka vaikuttaa myös odotuksiin, joita kohdistuu järjestölähtöiseen toimintaan.

Yhteiskuntaa muokkaavat voimakkaasti myös kuntarakenteen muutokset ja ikärakennemuutos. Lisäksi Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä on viisinkertais-tunut ja vieraskielisten kahdeksankertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.

Kansanterveyden ja -sairauksien näkökulmasta esimerkiksi mielen hyvinvoinnin uhat, päihteet ja ylipaino vaativat erityistä huomiota. Ikääntyneen väestön määrän suhteellisen osuuden kasvaminen yhteiskunnassa lisännee myös esimerkiksi muistisairauksien määrää.

RAY haluaa suunnata avustusta hakevien järjestöjen huomiota ainakin kahteen tekijään, jotka ovat keskeisiä eri-ikäisten ja toimintakyvyltään erilaisten ihmisten ter-veyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä.

Ensinnäkin toivomme, että järjestöt pohtivat niitä taustatekijöitä, joiden kautta voidaan vaikuttaa mahdollisimman kattavasti terveyttä ja hyvinvointia haastaviin ongelmiin.

Toiseksi toivomme, että järjestöt löytävät yhdessä kuntien kanssa keinot nivoa ihmisiä hyödyttävällä tavalla yhteen raha-automaattiavusteinen järjestötyö ja julkisen palvelujärjestelmän toiminta.

Tavoitteena tuloksellinen järjestötoiminta

RAY:n tavoite on, että Suomessa on tulevaisuudessakin monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä, jossa aktiivisilla, yhteistyökykyisillä ja aikaansa seuraavilla järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää kanssaihmistemme osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia.

Toinen tärkeä tavoite on löytää keinoja, joilla tuetaan ihmisten itsenäistä suoriutumista ja elämänhallintaa, saadaan sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kasvu taittumaan ja hyvinvoinnin edellytysten jakautuminen eri väestöryhmien kesken tasaisemmaksi.

Tavoitteen saavuttaminen voi edellyttää järjestöissä esimerkiksi toiminnan uudelleen suuntaamista, kokonaan uusien toimintamuotojen ottamista käyttöön ja vaikuttamista moniin muihin toimijoihin yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla.

Edellä kuvattu tavoitetila saavutetaan RAY:n näkemyksen mukaan vain, mikäli sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. Tavoitteena on, että järjestötoiminnan eri muotojen ja yhteiskunnallisten tehtävien kokonaisuus ja kohderyhmien kirjo säilyy jatkossakin moniulotteisena ja rikkaana.

Teksti: Mika Pyykkö


Strategiset päälinjat

Tavoitetila:

Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi

• Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia.

• Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu ja terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken.

• Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu.

Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen on RAY:n avustusstrategiassa 2012-2015 jäsennetty kolmeksi päälinjaksi.

Tärkeitä teemoja ja päämääriä kaikissa strategialinjoissa ovat järjestölähtöisen toiminnan niveltyminen virallisiin palvelu- ja etuusjärjestelmiin ja palveluiden sekä palvelujärjestelmien kehittäminen sopivilta osin yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kesken.

Koska palveluiden lakisääteinen järjestämisvelvollisuus on kunnilla, kehittämistyön vaikutusten ja tulosten juurruttamisen edistämiseksi korostetaan yhteistyötä järjestöjen ja kuntien kesken sekä hankkeiden ja toimintojen suunnittelussa että toteuttamisessa ja tulosten juurruttamisessa.

1) Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen

RAY tukee toimintoja ja hankkeita, joiden tavoitteena on edistää ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä, muodostaa terveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille suotuisia elämänpiirejä ja sosiaalisia toimintaympäristöjä tai antaa turvaa elämän muutoksiin liittyvissä tilanteissa.

Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia vahvistava toiminta kohdentuu laajasti järjestöjen toimintapiirissä oleviin ihmisiin ja perheisiin, eri ikäryhmiin ja erilaisiin väestöryhmiin.

Hyvinvointiin kuuluvia tärkeitä ulottuvuuksia terveyden lisäksi ovat muun muassa toimintakyky ja elämänhallinta, sosiaalinen turvallisuus, sosiaaliset verkostot ja osallisuus yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista.

Hyvin olennainen haaste ja päämäärä on luoda sellaiset olosuhteet, joissa mahdollisimman moni ihminen voi tehdä terveydelle ja hyvinvoinnille suotuisia valintoja.

2) Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen

Avustuksilla tuetaan toimintaa ja hankkeita, joiden tavoitteena on ehkäistä terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista ja suojata ihmisiä tällaisilta riskitekijöiltä. Tärkeänä kehittämisalueena on riskitekijöiden varhainen toteaminen ja tunnistaminen sekä niihin vaikuttaminen.

Ehkäisevän toiminnan tuloksellisuudelle tärkeitä edellytyksiä ovat niiden ongelmien tunnistaminen ja määrittely, joihin halutaan vaikuttaa, sekä ongelmien synty- ja kehitysmekanismeihin liittyvä asiantuntemus.

Ehkäisevän toiminnan päälinjalla strategisesti tärkeitä painoalueita ovat merkittävien terveysongelmien ja kansansairauksien ehkäiseminen sekä eri syistä johtuvan sosiaalisen syrjäytymiskehityksen katkaiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

3) Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen

Avustuksia suunnataan järjestöille luontevasti sopiviin, ihmisten omaehtoista suoriutumista edistäviin toimintoihin ja toimintamallien kehittämiseen apua ja tukea tarvitseville väestöryhmille.

Järjestölähtöinen auttamistyö toteutetaan ostopalvelu- ja kilpailuttamisjärjestelmien ulkopuolella eikä toiminta ole rahavälitteistä tai myytäväksi tuotteistettua vaan sen lähtökohdat nousevat yleishyödyllisen järjestötoiminnan piiristä.

Järjestölähtöisessä auttamisessa keskeisiä kohderyhmiä ovat ne, joiden osalle sosiaaliset ja taloudelliset vaikeudet, pitkäaikainen työttömyys, asunnottomuus, päihde- tai mielenterveysongelmat, epävarmuus ja turvattomuus, köyhyys ja ylivelkaantuminen, vammaisuus tai vaikeat pitkäaikaissairaudet kasaantuvat.

Aineisto on saatu RAY:sta

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика