№ 2 ( 23 ) 2017

Karjalaisen kulttuurin juhlat Imatralla

Etno-festivaaleista on tullut Imatralla jo perinteinen kesätapahtuma. Idea on lähtenyt venäläiseltä kulttuuriseura Liiralta ja se hoitaa myös järjestelyt. Teemat vaihtuvat vuosittain: pilottihanke vuonna 2015 oli omistettu 130-vuotiaalle suomalaiselle kansallispuvulle ja 190-vuotiaalle Suomen kansalliseepos Kalevalalle. Viime vuonna esittelimme venäläisen kansallispuvun Venäjän pohjoisosista ja kansallista musiikki-kulttuuria. Tänä vuonna teemana on tietenkin Suomen 100-vuotisjuhlat ja nimenä «Karjalaiset molemmin puolin rajaa». Etno-festivaalit 2017 sai virallisen Suomi100-tapahtumien statuksen ja Etelä-Karjalan liitto tuki sitä.



Molemmat festivaalipäivät 11.—12.8. olivat täynnä mielenkiintoisia ja raikkaita tapahtumia. Ensimmäinen päivä alkoi Karjalaiset kansallispuvut ja kulttuuriperinteet -seminaarilla. Avajaisissa, vuoden 2017 Imatran Inkeri, Katri Lätt, puhui festivaalin osallistujille ja järjestäjille kauniilla sanoilla ja toivoi, että tulevaisuudessakin toimittaisiin eri kulttuurien yhteisymmärryksen parantamiseksi. Leena Jääskeläinen, joka ei osallistunut ensimmäistä kertaa festivaaleillemme, esitteli perinteisiä 1800-luvun karjalaisia pukuja Venäjän pohjoisosista. Leena havainnollisti esitystään juhlapuvuilla ja erillisillä kansallispuvun osilla, jotka hän on ommellut omin käsin. Helena Roiha, Imatran seudun Kalevalaisten naisten puheenjohtaja, esitteli Etelä-Karjalan kansallispuvut. Vera Survo, Helsingin yliopiston tutkija, piti puolestaan mielenkiintoisen esitelmän aiheesta Karjalaiset eilen ja tänään, missä hän kertoi karjalaisten kansojen historiasta, perinteistä ja tavoista.

Tänä vuonna luoksemme festivaaleille saapui ainutlaatuisia vieraita, Kižin museon työntekijät Marina Guseva, joka vastaa käsityöosastosta, ja kaksi nuorta taiteilijaa, Julia Selina ja Nastja Balandina, jotka vetivät karjalaisen kansallispuvun osien valmistuksen työpajan: kutominen ja vöiden punominen, kirjonta ja ristipistotöitä jne.



Festivaaliemme helmenä oli Karjalaiset puvut -näyttely Aunuksen piiristä, jonka suojelualuemuseo Kižin työntekijät toivat Imatralle. He olivat valmistaneet varta vasten meidän festivaaleille muutamia uusia pukuja, jotka täydensivät kokoelman. Karjalaisten pukujen näyttelyssä oli esillä pukuja museon käsityökokoelmista. Näyttely oli esillä syyskuun loppuun saakka ja suuri määrä Imatran asukkaita ja vieraita pystyi tutustumaan vanhoihin pukuihin, joita käytettiin Aunuksen piirissä Venäjällä 1800-luvun lopusta 1900-luvun alkuun.

Imatralla on erinomainen paikka nimeltään Karjalainen kotitalo, joka on kokoelma karjalaisia taloja ja piharakennuksia 1800-luvulta, ja ne on tuotu paikalle eri puolilta Suomea. Toinen festivaalipäivä vietettiin karjalaisissa maisemissa Vuoksen rannalla. Sää oli kuin tilattu, lämmin ja aurinkoinen, mitä ei tapahtunut monta kertaa tänä kesänä. Tapahtuma oli ensimmäistä kertaa ulkojuhla. Siihen kuului paikallisten sekä Karjalan tasavallasta (Venäjältä) saapuneiden musiikkiryhmien esityksiä sekä käsityö- ja karjalaisen ruuan markkinat. Ensimmäisenä esiintyi suomalainen ryhmä. Vanhaa suomalaista perinnesoitinta, kanteletta soittivat naiset kansallispuvuissa, ja musiikki soi luonnollisesti vanhassa alkuperäisessä 1800-luvun suomalaisessa talossa.

Musiikkiryhmä Kummažat saapui luoksemme Iljinski kylästä Aunuksen piiristä. Ryhmän nimi Kummažat on karjalaa ja tarkoittaa huvittelijoita, hekottelijoita ja lystikkäitä. Ja ryhmän jäsenet olivat juuri sellaisia! Heidän esittämänsä karjalankieliset laulut sekä pirteät tanssiesitykset miellyttivät todella paljon festivaalin vieraita.



Tanssiryhmä Nartsy Pietarista esitti karjalaisia kansallistansseja. Ryhmän jäsenet vetivät lisäksi työpajan, eli he opettivat tanssiliikkeitä yleisölle, jonka jälkeen kaikki halukkaat tanssivat yhdessä ja pyörivät piirileikeissä.

Juhlan tunnelma oli elävä ja rento. Festivaalin vieraat pystyivät myös maistelemaan karjalaisen keittiön herkkuja, karjalaista lihakeittoa ja piirakoita, ja tutustumaan käsityönäyttelyyn. Oli mahdollista myös käyskennellä Vuoksin rannalla nauttien avautuvasta kauniista näkymästä. Karjalaisen kotitalon alueella on myös aitauksia kotieläimille. Lapset ja aikuiset «seurustelivat» mielellään kanojen, hanhien, lampaiden sekä hevosten kanssa.

Tapahtuma oli rento ja iloinen ja se houkutteli kaikki osallistujat viettämään juhlaa ja saamaan hyvän mielen karjalaisesta musiikista, tansseista, karjalaisesta keittiöstä ja seurustelusta ihmisten kanssa.

Etno-festivaalien idea on tutkia suomalais-ugrilaisten kansojen kansallispukuja, perinteitä ja kulttuureita ja esitellä niitä suurelle yleisölle. Nämä festivaalit vaikuttavat positiivisesti paikallisten suomalaisten kansallispukuja ja kansallismusiikkia harrastavien järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä houkuttelevat maahanmuuttajia osallistumaan aktiivisesti kulttuuritapahtumiin.

Festivaalimme oli näyttävästi esillä mediassa. Ensiksi, Suomen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, mainitsi palstallaan Karjalaiset molemmin puolin rajaa -festivaaliemme tärkeyden ja ajankohtaisuuden Suomen 100-vuotisjuhlavuonna.

Lappeenrannassa ilmestyvän Karjala-lehden kirjeenvaihtaja nimesi artikkelinsa, joka käsitteli Etno-festivaaleja nimellä Raja erottaa, mutta Karjala yhdistää. Uutisvuoksi ja Etelä-Saimaa -lehdet kirjoittivat myös festivaaleistamme.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia järjestäjiä ja niitä, jotka osallistuivat tämän karjalaisen kulttuurijuhlan valmisteluihin ja järjestelyihin.

Imatran kaupunki toimi festivaalien kumppanina.

Osallistujat Venäjän puolelta: musiikkiyhtye Kummažat (Iljinski kylästä Aunuksen piiristä) ja Kižin suojelualuemuseon (Petroskoi) työntekijät Karjalan tasavallasta, tanssiryhmä Nartsy Pietarista.

Sponsorimme: Imatran ortodoksinen seurakunta ja Miriensis Oy (Saimaa Gardens).

Täytyy myös mainita, että venäjänkieliset yritykset Etelä-Karjalassa osallistuivat aktiivisesti Etno-festivaalien avustamiseen ja taloudelliseen tukemiseen ja toivat oman panoksensa juhlatapahtumiin vuonna 2017. Esim. hotellit Imatralla: Rento, Anna Kern, Aalto-hostelli ja Holvi-ravintola. Yritykset Lappeenrannassa: Secocons Oy, FennoLogistica, Pilamit Oy, ESTLOC Oy.

Erilliset kiitokset annamme Taisto Kainulaiselle avusta ja yhteistyöstä sekä tapahtuman järjestämisestä Hiljan Pihalla, Emilio Urpalaiselle mallinukkejen antamisesta lainaan näyttelyyn ja muille festivaaliemme vapaaehtoisille.

Suuret kiitokset myös kaikille yllämainituille Etno-festivaalien monilukuisille osanottajille ja venäjänkielisen kulttuuriseura Liiran jäsenille, festivaalin järjestäjille, jotka tekivät suuren ja ilmaisen työn.


Teksti: Svetlana Ranta
Kuvat: Natalia Montonen ja Jury Tamminen
Suomennos: Maria Lepistö

Siirry ylös