№ 2 ( 23 ) 2017

Cultura-säätiö

Vuonna 2013 Helsingissä perustettiin Cultura-säätiö. Cultura-säätiön nettisivuilla mainitaan seuraavat asiat: ”Cultura-säätiö on yhdistävä tekijä, jonka tavoitteena on edistää Suomen venäjänkielisten osallisuutta Suomessa. Toimintamme perustuu yhdessä tekemiseen erilaisten kulttuuritapahtumien ja hankkeiden kautta”, mikä kuulostaa todella avoimelta!



Itse asiassa, säätiön sivuilla http://culturas.fi on mielenkiintoista ja hyödyllistä tietoa hankkeista (menneistä ja tulevista, apurahoista ja muusta). Erityisen kiinnostava on mielestäni Blogi-osio. Julkaisemme tässä Cultura-säätiön uuden johtaja Pekko Kohosen haastattelun Mosaiikki-Etelä-Karjalan lukijoille.


Pekko, olette uusi henkilö, ja toiminut Cultura-säätiön johtajana jo joitakin kuukausia. On olemassa uuden henkilön ”uusi näkökulma”. Miten olette päässyt hyödyntämään uutta näkökulmaanne?

– Asiat sujuvat hyvin, aloittelemme säätiön toiminnan aktivoimista määrittelemällä tehtävät, joiden kanssa teemme töitä. Seuraavien viiden vuoden aikana luulen, että Cultura-säätiöstä tulee se, millaiseksi se vuonna 2013 perustettiin: asiantuntijaksi, koordinaattoriksi, aloitteentekijäksi, jotka koskevat Suomessa asuvia venäjänkielisiä. Mutta ennen kaikkea yhdistäväksi tekijäksi suomalaisessa yhteiskunnassa.


Asumme Suomen itäosassa, rajaseudullamme asuu melko suuri määrä venäjänkielistä väestöä. Joskus meistä tuntuu siltä, että kaikki toiminta olisi keskittynyt Helsinkiin. Mutta Suomi ei ole vain Helsinkiä, vaan pääosa väestöstä asuu pienissä kaupungeissa ja kylissä. Ottaako säätiö huomioon myös muut alueet?

– Olemme säätiössä tietoisia, että pääkaupunkiseudulla asuu vähän alle puolet venäjänkielisestä väestöstä Suomessa (jos puhutaan Uusimaasta, niin puhutaan 35 795 henkilöstä, joilla on väestörekisterissä äidinkielenään venäjän kieli, ja koko Suomessa 75 444 henkilöä). Iästä riippuen, monet venäjänkieliset vanhemmat pyrkivät pitämään kiinni pääkaupunkiseudusta ja isoista kaupungeista, mutta se ei tietenkään ole koko Suomi. Säätiö yrittää ehdottomasti ottaa huomioon myös eri alueet. Esimerkiksi lokakuussa kävimme Joensuussa tutustumassa Pohjois-Karjalan venäjänkielisiin.


Suomessa on sellainen määritelmä kuin kolmas sektori, eli kansalaisjärjestöt. Säätiön nettisivuilla on artikkeli, josta otin erään sitaatin: ”Maahanmuuttajien kotouttamistyössä kansalaisjärjestöt ovat avainasemassa…”. Minun mielestäni, 20 vuoden järjestökokemuksen omaavana ihmisenä, säätiö ei ole tehnyt tarpeeksi töitä tämän asian eteen, koska kansalaisjärjestöjen kanssa ei ole ollut vuoropuhelua. Meinasitteko Te muuttaa tämän asian?

– Me säätiössä emme näe asiaa niin kategorisesti: teemme töitä kansalaisjärjestöjen kanssa. Mainitsen muutamia hyviä hankkeita, esimerkiksi, Osaava-hanke, joka on auttanut kansalaisjärjestöjä eri kaupungeissa tutustumaan kolmannen sektorin sääntöihin Suomessa ja edesauttanut uusien yhdistysten perustamista. Venäjänkielinen Euroopan yhteisö – 2016 hajanaisessa mediatilassa -konferenssi, jolle tulee mielestäni jatkoa ensi vuonna. Säätiö on auttanut venäjänkielisiä yhdistyksiä mahdollisuuksiensa mukaan, mutta voi olla, ettei tämä apu ole ollut kovin strukturoitua, mikä voi tulevaisuudessa luultavasti muuttua. Vuoropuhelua on, mutta ei vielä tarpeeksi. Neljän kuukauden aikana, mitä olen ollut säätiössä töissä, olen tavannut monien kansalaisjärjestöjen edustajia, mm. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitosta (FARO), FAROn jäsenyhdistyksistä sekä Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestöstä, Suomi-Venäjä-Seurasta ja monista muista. Olemme järjestäneet myös muutamia interaktiivisia keskustelutapaamisia Suomessa asuvaan venäjänkieliseen väestöön keskittyneiden asiantuntijoiden kanssa, mikä auttaa määrittelemään säätiön strategista kehitystä. Toivon, että läheisessä tulevaisuudessa voisimme yhteistyöorganisaatioiden avulla järjestää vastaavanlaisia keskusteluita eri kaupunkeihin Suomessa. Toistan vielä, että tämän lisäksi Cultura-säätiön täytyy ajan kanssa tulla ”yhteiseksi nimittäjäksi” suomalaisessa yhteiskunnallisessa ja kulttuurielämässä ja luoda mediatila hyvin erilaisille vuoropuheluille.


Spektr-lehdelle antamanne haastattelun viimeisessä lauseessa lukee: ”Syksyllä Juhlarahaston avustukset myönnetään niille, jotka ehdottavat mediaa koskevia mielenkiintoisia kehitysideoita”. Etsin tietoa sivuilta, enkä löytänyt mitään tietoa näistä avustuksista.

– Tietoa Juhlarahaston avustuksista löytyy meidän Internet-sivuillamme: http://culturas.fi/apurahahaku-avautuu-2102017


Säätiöllä on ollut tähän päivään mennessä mielenkiintoisia projekteja, esimerkiksi mainittuja aiemmin sekä muita. Haluaisin toivottaa Teille ja johtamallenne säätiölle menestystä tulevissa toiminnoissanne, enemmän vuoropuhelua ”kohderyhmän” kanssa ja avoimuutta.

Kiitos haastattelusta!


Teksti: Svetlana Ranta
Kuva: Cultura-säätiö
Suomennos: Maria Lepistö

Siirry ylös