2016 |  2015 |  2014 |  2013
2012 |  2011 | 


№ 4 (21)


№ 3 (20)


№ 2 (19)


№ 1 (18)

№ 4 ( 21 ) 2016

LIIKEALAN KÄYTTÖSANASTO

LIIKEALAN KÄYTTÖSANASTO




”Liikealan käyttösanasto”
suomi-venäjä / venäjä-suomi
620 sivua, n. 53 000 hakusanaa
Tekijät: Voldemar Putin, Irja Rauhamäki, Jorma Kettunen, Hanne Rauhamäki
Toimitus: Voldemar Putin
Taitto ja ulkoasu: Seija Pylkkö
Imatra, 2016




Nykyaikaista liiketoimintaa on mahdotonta kuvitella ilman tiedotukseen, teknologiaan ja yritysjuridiikkaan liittyviä ajanmukaisia työkaluja. Erityisen ajankohtaisia ne ovat verkostomaiselle liiketoiminnalle (e-business) ja toisaalta kielelliseen ja kieliteknologiaan liittyvään kehittämistyöhön.

Laajalle käyttäjäkunnalle tarkoitettu ajantasainen liiketalouden suomi-venäjä / venäjä-suomi- sanakirja on juuri tällainen tärkeä apuväline. Sitä voivat käyttää niin liiketalouden, tietotekniikan kuin oikeustieteen sanastoa tarvitsevat tahot työelämässä, opiskelun ohella, verkostoitumisessa sekä jokapäiväisessä elämässä. Sanakirja on erityisen hyödyllinen liikemiehille, kääntäjille, opiskelijoille ja muiden sanakirjan käsittävien alojen asiantuntijoille.

Sanakirja sisältää keskeistä liiketalous- ja rahoitusalan käyttösanastoa. Lähdeaineistona on käytetty tuoretta ja ajankohtaista materiaalia. Tietotekniikan sanojen joukossa on uudis- ja ammattisanoja, joita on alettu käyttää viime vuosina sekä suomen että venäjän kielessä.

Juridiikassa sekä siihen liittyvillä aloilla (mm. verotus, tulli, poliisi, liikenneala, oikeudenkäynti sekä kiinteistökauppa) on selkeä kasvava tarve käyttökelpoisille suomalais-venäläisille sanastoille, mutta sellaisia ei ole kehitetty. Sen vuoksi em. osa-alueiden yhteydessä tämän sanakirjan laatimisen tukena on käytetty suomalais-englantilaisia lähdeaineistoja. Alan ammattisanasto on kehitetty Suomen ja Venäjän liike-elämän nykytilannetta ja sen juridista taustaa silmällä pitäen.

Sanastossa on aloihin keskeisesti liittyvien yleiskielen sanojen lisäksi myös liike-, it-, ja oikeusalan arkikieltä ja ammattislangia. Sen erikoisuutena on myös se, että sanakirja-artikkeli sisältää hakusanan kieliopillisine tunnusmerkkeineen. Osa sanoista on varustettu lisäselityksillä, kommenteilla, joskus käyttöesimerkeillä ja englanninkielisillä vastineilla. Näin on menetelty niissä tapauksissa, joissa sanan käyttö tai sen merkityksen ymmärtäminen voi aiheuttaa vaikeuksia.

Kieliopilliset kategoriat ja merkinnät antavat sanaston käyttäjille tietoa kyseisen hakusanan käyttöön liittyvistä erityispiirteistä. Sanaston hybridirakenne on suunniteltu käyttäjäystävälliseksi monipuoliseksi tietopaketiksi (”kaikki mitä tarvitset yhdessä pullossa”), jonka tarkoituksena on turvata mahdollisimman nopeiden ja tarkkojen käännösten tekeminen sekä tarjota oikeat termit liiketalouden ja siihen liittyvien alojen saralta. Konkreettisen käännöksen helpottamiseksi jokainen sana-artikkeli on varustettu viittauksella käyttöalaan.

Sanakirja on tarkoitettu julkaistavaksi myös sähköisessä muodossa tämän vuoden lopussa, kuten laadullisten sanakirjojen kohdalla tavallisesti menetellään. Tämän sanakirjan tekijät seuraavat juuri tätä perinnettä, mutta haluavat tarjota sähköisen version mahdolliselle käyttäjälle mahdollisuuden arvioida sanakirjan laadun aluksi perehtymällä kirjaversioon. Sähköiseen muotoon, esim. verkkotuotteiksi tai CD-levyiksi, tuotetut sanastot ovat useimmiten painetuista tuotteista edelleen kehiteltyjä versioita, jotka laadultaan voivat olla korkeintaan niin hyviä, kuin se sanakirjamateriaali, joka niihin on siirretty. Käyttökelpoisia sanakirjoja löytyy kirjamuodossa useimpiin tarpeisiin, tähän tarkoitukseen ei tietokonetta välttämättä tarvita. Vaikka tietokone ja tietoverkko ovat nykyään erittäin käteviä, perinteinen ”oikea” painettu sanakirja tai sanasto ei ole menettänyt merkitystään. Oikea sanakirja on teknisesti edelleen erittäin käyttökelpoinen tuote, jossa nopea selattavuus on hyvä, käyttäjä saa hakusanoista helposti kokonaiskuvan, näkee välittömästi edeltävän hakusanan ja seuraavan hakusanan ilman esim. hiiren näpäytyksiä.

Painettujen ja sähköisten sanakirjaversioiden vastakkainasettelussa yhtenä käytännön näkökulmana voi myös esittää, että sähköisen tuotteen kehittäminen on mahdotonta ilman useiden hyvien ”perinteisten” sanakirjojen käyttöä.

Em. vastakkainasettelusta huolimatta voimme todeta, että suomi-venäjä / venäjä-suomi liikealan käyttösanaston laatijoilla on monivuotinen kokemus myös sähkömuotoisten sanakirjojen kehittämisessä ja he ovat mm. laajalti käytössä olevan suomi-venäjä / venäjä-suomi MOT Venäjä Kielikone Oy:n yleiskielen sanakirjan tekijät.


Outi Jäppinen
Filosofian maisteri (slaav.fil.)
Ohjelma-asiantuntija
Opetushallitus

Siirry ylös