Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 2 ( 03 ) 2012
Toukokuun viimeisenä viikonloppuna pidettiin historiallinen pyöräilytapahtuma Pietari–Viipuri–Imatra, 130 vuotta sitten samalla reitillä tehdyn pyöräilymatkan kunniaksi.
Imatrankoski ihastuttaa pietarilaisia pyöräilijöitä samalla lailla kuin 130 vuotta sitten.
Kuulin tästä asiasta ihan vahingossa, tutkiessani perheeni nykyisen kotikaupungin, suomalaisen Imatran kaupungin historiaa.
Nimittäin, juuri Imatrasta tuli Venäjän ja Suomen välisen pyöräilyturismin syntymäpaikka, kun 1870–1880-luvuilla Pietarissa alkoi polkupyöräilyn muotivillitys. Vuonna 1880 Pietarin kaupunginhallinto rekisteröi yli sata pyöräilijää ja samaan aikaan perustettiin Pyöräilijöiden yhdistys. Siihen kuului lähinnä rikkaita ulkomaalaisia yrittäjiä, jotka harjoittivat liiketoimintaa Pietarissa, harrastus ei nimittäin ollut mikään halpa. Vuonna 1882 pieni pyöräilyintoisten ryhmä teki matkan Pietarista Imatralle vanhanaikaisilla polkupyörillä, joissa oli valtava, hämähäkinseittiä muistuttava etupyörä.
Pyöräilytapahtuman järjestäjät ja ideanikkarit Suomen puolelta Slava Polichenko ja Jussi Virsunen.
Halusin saada tietää lisää tästä tarinasta, mutta se osoittautuikin vaikeaksi. Lopulta, parin kuukauden kuluttua, Venäjän kansallisen kirjaston työntekijöiden avulla onnistuin Pietarissa selvittämään tapahtuman tarkan päivämäärän ja yksityiskohtia ensimmäisestä Imatralle tehdystä matkasta. Löysin artikkeleita kahdesta viipurilaisesta ruotsinkielisestä sanomalehdestä ja vuoden 1882 Peterburgskij listok -lehden numeron 189 urheilusivuilta jutun, jonka nimenä oli ”Pyöräilijöiden matka Imatralle”. Jutussa kerrottiin seitsemän pyöräilijän matkasta. He lähtivät Pietarin Kivisaarelta ja suuntasivat Suomen suuntaan, mutta ennen kuin he pääsivät Raivolaan, he törmäsivät pahaan kelirikkoon ja joutuivat jatkamaan matkaansa junalla. He yöpyivät Viipurissa, tutustuivat nähtävyyksiin ja jatkoivat matkaansa Imatralle. He ajoivat matkan Viipurista Imatralle, 63 virstaa, 4 tunnissa ja 25 minuutissa herättäen ihmetystä paikallisissa talonpojissa uusilla ”metallihevosillaan”.
Sain tästä kertomuksesta idean iskeä tähän saumaan ja järjestää juhlapyöräilyn maastopyörillä – nykyisen Leningradin alueen teiden kunto kun ei 130 vuodessa ole juurikaan parantunut. Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen kannatti pyöräilytapahtuman ajatusta ja venäläiseltä puolelta olemme saaneet yhteistyökumppaniksi Venäjän suurimman pyöräily-yhdistyksen, VeloPiterin klubin. Avasimme tapahtumalle omat internetsivunsa: www.spb-imatra.org. Sivuille rekisteröityi lyhyessä ajassa yli kolmesataa venäläistä ja suomalaista osanottajaa. Toukokuun 26. päivänä Pietarista lähti 50-henkinen joukko 240 kilometrin taipaleelle. Loput osanottajat liittyivät heihin Viipurissa ajaen 70 kilometrin matkan. Suomalaiset pyöräilijät lähtivät mukavasti Viipuriin linja-autolla ja liittyivät yhteislähtöön. Leningradin alueen hallinto myönsi saattoautot, mikä helpotti huomattavasti matkantekoa kiemurtelevalla ja vilkkaasti liikennöidyllä Viipurin ja Svetogorskin välisellä väylällä. Illalla kaikki pyöräilykilpailun osallistujat saapuivat onnellisesti maaliin Imatran kuuluisan kosken rannalle. Siellä kaikki maratonin osallistujat saivat kunniakirjan ja hyvää mehua. Sen jälkeen tapahtui se, mistä kaikki polkimia pyörittäessään unelmoivat: päästiin kaupungin päättäjien lahjana ilmaiseksi uimahalliin ja saunaan. Sitten Imatrankosken sulut avattiin varta vasten tapahtuman kunniaksi. Pyöräilijät saivat nauttia tästä näystä samalla tavoin, kun heidän edeltäjänsä nauttivat 130 vuotta sitten. Osanottajat kävelivät Koskenpartaankatua pitkin, missä heitä vastassa olivat kaupunginjohtaja sekä tapahtuman järjestäjät. Pyöräilytapahtuman osanottajien kasvot kannatti kyllä nähdä maaliviivalla, sekä suomalaisten että venäläisten, sillä ne suorastaan pursuivat iloa, kosken lailla! Kokeneiden matkapyöräilijöiden lisäksi juhlapyöräilyyn otti osaa paljon aloittelijoita. Kuuluisa pietarilainen ”polkupyöränkeksijä” Jevgeni Pinigin testasi uutta malliaan. Imatralle tuotiin muutamia hänen erikoisimmista pyöristään, joita monet mielellään kokeilivat, mm. Imatran kaupunginjohtaja.
Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen Jevgeni Pinigin kehittämällä superkevyellä pyörällä.
Maalissa nähtiin myös kuuluisa näyttelijä ja imatralainen kesämökkiläinen Sergei Dreyden (elokuvista Okno v Paris - ’Ikkuna Pariisiin’ ja Russki kovtšeg - ’Venäläinen arkki’), rakas Tiša-koira tarakallaan.
Maalissa tarjottiin mehua ja jaettiin kunniakirjat.
Toisena päivänä halusimme kaikki järjestää pyöräilyfestivaalin. Järjestimme paikkakuntasuunnistuksen, jossa kierrettiin nähtävyyksiä. Samalla pyrimme toteuttamaan vanhan haaveemme: ”tweed-pyöräilyn” retropyörillä, aikakauteen sopivissa asuissa. Olin nähnyt samanlaisen tapahtuman viime keväänä Riikassa. Alunperin ”tweed-pyöräily” on saanut alkunsa Lontoossa. Kävi ilmi, että yksi tapahtuman osallistujista oli ajanut koko matkan Viipurista Imatralle vanhalla neuvostoaikaisella Turist-pyörällä. ”Viimeisen kerran”, kuten pyöräilijä vakuutti. Ruokolahtelainen, traktorilla saapunut maanviljelijä ei kuitenkaan aikonut luopua ruosteenpeittämästä Jaguar-pyörästään. Jotkut osallistujista olivat yrittäneet löytää vintage pyöriinsä sopivan vintage asustuksen. Itse tulin kirpputorilta ostetulla, norjalaisella 60-luvun pyörädinosauruksella asussa.
Pietarilainen ”Polkupyöränkeksijä” Jevgeni Pinigin ja hänen Kuznetšik-pyöränsä.
Toisin sanoen, ensimmäinen historiallinen pyöräilyfestivaali ilahdutti kaikkia: osallistujia, järjestäjiä ja kaupunkimme tavallisia asukkaita. Oli ilahduttavaa, että Imatran johto tuki hankettamme ja ymmärsi, että kaupungin kannattaa hyödyntää ainutlaatuista maantieteellistä sijaintiaan ja sitä, että se on Pietarin ja Moskovan lähin kaupunki, jossa on hyvät pyörätiet. Tulevana vuonna aiomme uusia ja kehittää tapahtuman saamaa menestystä. Tarkoituksena on kutsua pyöräilytapahtumaan Pietarin ja Imatran lisäksi myös muidenkin kaupunkien ja maiden asukkaita.
Tekstin ja kuvat toimittanut:
Vyacheslav Polichenko,
historiallisen Pietari-Imatra
pyöräilytapahtuman keksijä ja järjestäjä.
Suomennos: Päivi Nironen