№ 1 ( 01 ) 2010

ETNOn tervehdys Mosaiikki–Helsinki-lehdelle

Hyvä Mosaiikki-lehden lukija,

Ihmettelet varmaan, mikä on Etnisten suhteiden neuvottelukunta eli ETNO. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan tehtävänä on toimia asiantuntijaelimenä maahanmuuttoon, kotoutumiseen ja etnisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. ETNO toimii keskustelun käynnistäjänä ja aloitteiden tekijänä.

Valtakunnallisen ETNOn jäseniä ovat maahanmuuttokysymysten ja kotoutumisen kannalta keskeiset ministeriöt, maahanmuuttajajärjestöt, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, Kuntaliitto ja poliittiset puolueet. Valtakunnallisen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan on asettanut valtioneuvosto ja ETNOn sihteeristö toimii sisäasiainministeriön yhteydessä. Lisäksi ETNOlla on neljä alueellista neuvottelukuntaa Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen alueilla, ja ne ratkovat kunkin alueen paikallisia erityishaasteita.

ETNO on asiantuntijaelin

Yhteistyö, tiedonvaihto ja asiantuntijuus ETNOssa mukana olevien maahanmuuttajien järjestöjen, viranomaisten ja päätöksentekijöiden välillä on tärkeää. Maahanmuuttajajärjestöt tuovat ensiarvoisen tärkeää tietoa maahanmuuttajien arjen ongelmista virkamiehille ja päätöksentekijöille. Vastavuoroisesti viranomaiset tuovat ETNOon tietoa valmistelussa olevista asioista. Järjestöt välittävät tietoa viranomaisten kanssa käydyistä keskusteluista ja näkemyksistä eteenpäin Suomessa asuville maahanmuuttajille. ETNOn maahanmuuttajajärjestöjen sekä omakielisten medioiden rooli, kuten Mosaiikki, on tässä avainasemassa. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto FARO ry on ollut pitkään ja ansiokkaasti mukana valtakunnallisen ETNOn toiminnassa, kuten myös Inkerikeskus ry, joka on jäsenenä Etelä-Suomen alueellisessa ETNOssa.

Neuvottelukunnalla ei ole lainsäädännöllistä valtaa tai päätösvaltaa. ETNO pyrkii vaikuttamaan politiikan linjauksiin ja lainsäädännön uudistamiseen antamalla asiantuntemusta ja tietoa virkamiehille ja päätöksentekijöille. Tämä edellyttää ETNOn jäseniltä usein pitkästyttävältäkin tuntuvaa työtä: neuvotteluja, osallistumista työryhmiin, lausuntojen antamista ja aloitteiden tekemistä. Toisaalta on ilo huomata, kun yhteistyö kantaa lopulta hedelmää.

Vuoden 2009 aikana ETNO on ollut järjestämässä keskusteluja muun muassa kotouttamislain ja kansalaisuuslain uudistamisesta. Myös maahanmuuttajajärjestöjen koulutus- ja resurssitarpeista, maahanmuuttajanuorten asemasta ja maahan muuttaneiden asemasta työelämässä on käyty monia keskusteluja. Vuonna 2009 ETNO on ollut mukana yli kymmenessä ministeriötason asiantuntijatyöryhmässä ja antanut useita lausuntoja. Työryhmän edellisellä toimikaudella järjestettiin yhteistyössä FARO ry:n ja SPEKTR-lehden kanssa tempaus venäjänkielisten kohtaamaa rasismia kohtaan. Tänä vuonna on tarkoitus keskustella vähemmistövaltuutetun toimiston tekemästä selvityksestä, joka liittyi venäjänkielisten asemaan Suomessa ja pohtia sitä, millaisia mahdollisuuksia ETNOn jäsentahoilla on edistää selvityksessä esitettyjen jatkotoimien toteuttamista.

ETNO edistää uskontojen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua

ETNOn tehtävänä on myös edistää hyviä etnisiä suhteita ja ehkäistä rasismia Suomessa. Rasismista puhuttaessa tulee muistaa, että on tärkeää tunnistaa myös niin sanottua rakenteellista rasismia; arvioida viranomaisten omaa toimintaa ja puuttua vähemmistöjä syrjiviin rakenteisiin.

Hyvien etnisten suhteiden edistämisten tavoitteena on se, että Suomessa asuvat eri uskonnolliset ja kulttuuriset väestöryhmät tulevat toimeen keskenään ja että jokainen Suomessa asuva kokisi itsensä kunnioitetuksi – ja osaisi itse kunnioittaa muista uskonnoista ja kulttuureista tulevia henkilöitä. Lainsäädännöllä ei voida luoda tällaista kunnioituksen kulttuuria. Eri kulttuureista tulevia ihmisiä ei voida pakottaa toimimaan keskenään tai ymmärtämään toisiaan.

Tietoa muista uskonnoista ja kulttuureista saadaan ihmisten kohtaamisen kautta. ETNOn tehtävänä on edistää uskontojen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua. ETNO järjestää keskustelutilaisuuksia ja seminaareja ja pyrkii edistämään tavoitteitaan myös tiedottamalla asioista.

Asenneilmapiirin kehittymiseen vaikuttavat myös korkean tason päättäjien esittämät näkemykset ja median rooli. ETNO onkin omalta osaltaan pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että maahanmuutosta keskusteltaisiin julkisuudessa monia näkökulmia sisältävänä ilmiönä. Tärkeää on välttää maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin liittyviä stereotypioita ja yleistyksiä. Tärkeää on myös, että Suomeen muuttaneita henkilöitä saadaan mukaan julkiseen keskusteluun myös asiantuntijoina, tavallisina kaupunkilaisina, äiteinä, isinä, lapsina ja nuorina, eikä aina vain maahanmuuttajien mielipidettä edustavina henkilöinä. Sana maahanmuuttaja on ylipäätään hyvin huono termi kuvaamaan kymmeniä vuosia Suomessa asunutta ihmistä tai esimerkiksi täällä syntynyttä nuorta. Muuttaisiko termin vaihtaminen keskustelua? Valitettavasti jokin yleistävä termi on aina käytössä. Keksisitkö sinä uuden termin tai mitä sanot näistä vaihtoehtoisista termeistä: uussuomalainen, maahanmuuttajataustainen, maahan muuttanut henkilö…?

Valtakunnallinen Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO aloitti toimintansa vuonna 1998, ja nyt on käynnissä neuvottelukunnan neljäs, kolme vuotta kestävä toimikausi. Neuvottelukunnan seuraava toimikausi alkaa elokuussa 2011.

Järjestöjen hakuaika valtakunnalliseen ETNOon ja alueellisiin ETNOn neuvottelukuntiin käynnistyy keväällä 2011.

Kiitokset Mosaiikille yhteistyöstä ja lämpimät onnittelut pääkaupunkiseudun oman Mosaiikki–Helsinki-lehden toiminnan käynnistymiselle.

Nina Suorsa
ETNOn sihteeri

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика