№ 1 ( 23 ) 2016



Venäläistä tapakulttuuria

Suomi-Venäjä-Seuran Itä-Suomen piirin toiminnanjohtaja Maria Lepistö ja projektikoordinaattori Tiina Ynnilä aloittivat venäläisten tapakulttuuri-iltojen järjestämisen, joista ensimmäinen pidettiin Jyväskylässä kansalaistoiminnankeskus Matarassa 3. helmikuuta. Luento oli suunnattu ennen kaikkea suomalaisille, mutta venäläinen tapakulttuuri suomalaisen silmin kiinnostaa varmasti myös venäläisiä.


Maria Lepistö ja Tiina Ynnilä Jyväskylässä.

Venäläinen sielu

Millainen on venäläinen sielu? Venäläinen on hyvin seurallinen ihminen. Hän ei pidä yksinolosta, vaan jakaa ilonsa ja surunsa mieluiten muiden kanssa. Siksi ravintoloissa, lomakeskuksissa ja muissa paikoissa liikutaan usein suurissa seurueissa. Lähipiiri ja perheyhteisö ovat tärkeitä. Venäläinen välittää toisesta ihmisestä, hän osaa kuunnella toisten murheita ja kertoo avoimesti omista asioistaan perheelleen ja ystävälleen. Hän on tunteellinen ja ilmaisee tunteensa avoimesti räiskyen ja leimuten. Suuripiirteisyys on tyypillistä ja aikakäsitys venyvä. Kello kaksi lähtevä bussi lähtee noin kello kaksi. Pääasia, että se lähtee. Asiat ovat kunnossa niin kauan kun kaikki toimii.

Kun suomalainen seisoo toisesta vähintään metrin päässä, venäläinen tulee lähelle ja koskettaa. Venäläisille on tyypillistä kulkea ”käsikynkkää”. Miehet kättelevät usein toisiaan, mutta naisia ei perinteisesti kätellä, vaan heille nyökätään. Läheisempi tervehtimistapa on poskisuudelma.

Vieraanvaraisuus on runsasta. Kaikkein syvimmän laman aikana, suurimmassakin puutteessa, jos vieras tulee taloon, venäläinen emäntä ja isäntä eivät voi olla keräämättä vaikka viimeisiä ruokiaan ja tarvittaessa lainaamaan naapureilta. Vieras on aina syötettävä ja juotettava.

Suomessa puhutellaan toisia usein etunimillä, mutta venäläinen ei käytä puhuttelussaan koskaan pelkkää etunimeä. Yleisin ja kohteliain puhuttelumuoto on etunimi-isännimi yhdistelmä, jolla puhutellaan opettajaa, esimiestä, kollegoja, naapureita, talonmiestä, sukulaisia, anoppia jne. Teitittely on hyvin yleistä, eikä tuntematonta aikuista koskaan sinutella. Saman ikäiset hyvät ystävykset puhuttelevat toisiaan etunimen deminutiivimuodolla, esim. Aleksandr tai Aleksandra on Sasha, Aleksei Ljosha, Jevgeni Zhenja, Tatjana Tanja ja Anastasia Nastja.

Kylässä käynti

Kun mennään kylään venäläisten kotiin, kannattaa viedä tuliaisia, esim. suomalaista suklaata tai likööripullo tai kukkia pariton määrä, koska parillinen määrä kukkia sopii haudalle. Suomalainen voi kutsua vieraita kotiinsa ”kahville”, mutta venäläisen kutsuessa kotiinsa luvassa on todennäköisesti ylenpalttista syömistä ja juomista. Ennen syömistä pestään kädet. Venäläinen puhuu

hienotunteisesti käsien pesusta tarkoittaen että nyt voi käydä myös muilla asioilla WC:ssä.

Kylään tultaessa pöytä on katettu täyteen alkupaloja. Maljapuheet kuuluvat venäläiseen ruokailukulttuuriin. Ensimmäisen puheen pitää isäntä, ja häneltä pyydetään lupa seuraaviin maljapuheisiin. Toisen puhetta ei saa keskeyttää eikä jatkaa. Toisin kuin Suomessa, alkoholin kanssa otetaan aina jotain pientä ruokaa. Alkupalojen jälkeen pöytään tuodaan esim. paistia tai pelmenejä. Lopuksi tarjolla on teetä ja makeita jälkiruokia. Jälkiruoan jälkeen vieraat nostavat kiitosmaljan isännille.

Venäläistä taikauskoa

Venäläiset ovat hyvin taikauskoista kansaa. Tietää huonoa onnea, jos kättelee kynnyksen yli tai vastaan tulee nainen tyhjän vesiämpärin kanssa. Jos sinulla on hikka, olet jonkun ajatuksissa, ja kun korvat punottavat, joku puhuu sinusta pahaa, ja jos joku juoruilee sinusta, niin posket punottavat. Linnun lentäminen sisälle tietää jonkun jäsenen kuolemaa. Jos olet nähnyt painajaisia ja haluat taata, ettei uni toteudu, voit kertoa sen aamulla hanasta valuvalle juoksevalle vedelle niin, että painajainen valuu alas viemäristä. Ennen matkalle lähtöä hiljainen hetki istuen varjelee onnettomuuksilta. Kotiin ei saa mennä siksi, että unohti jotain, sillä se tuo huonoa onnea. Jos kuitenkin on palattava, niin katso itseäsi peilistä ennen kuin lähdet taas ulos ja kävele ulos takaperin. Rahanmenoa on luvassa, jos jättää laukun lattialle, viheltää sisällä talossa tai jättää tyhjiä pulloja pöydälle. Nainen ei saa antaa toiselle naiselle rahaa suoraan käteen, sillä paha energia siirtyy toiselle (siksi kaupan kassalla on kuppi, johon myyjälle annettava raha laitetaan). Jos antaa lahjaksi laukun tai lompakon, pitää niissä olla vähän rahaa sisällä, sillä tyhjänä ne aiheuttavat köyhyyttä. Hyvää onnea tuo se, jos matkalle lähtiessäsi sataa tai jos lintu kakkaa päällesi. Jos hääpäivänä sataa, pariskunnasta tulee rikas. Naimattomien ei pitäisi istua pöydän kulmassa, muuten he eivät koskaan pääse naimisiin. Yritä myös välttää häiden todistamista useammin kuin kerran, sillä muuten voit jäädä sinkuksi. Syntymäpäivää tulisi juhlia itse syntymäpäivänä tai sen jälkeen, ei koskaan ennen. Jos aivastat sanoessasi jotain, puhut totta.

Lisätietoa venäläisestä tapakulttuurista seuraavissa tapakulttuuri-illoissa:

22.2. klo 18 Kuopio, Monikulttuurikeskus Kompassi

17.3. klo 18 Joensuu, Kulttuurikahvila Laituri tai Suomi-Venäjä-Seuran Venäläinen tapakulttuuri -kirjassa, jota voi tilata seuran toimistoilta 18 euron hintaan.

Katso lisää www.venajaseura.com/node/4931.

 

Teksti: Tiina Ynnilä

Kuvat: Tatjana Doutseva

Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика