№ 3 ( 09 ) 2012



Alkuvaiheen ohjauksesta ja neuvonnasta tukea kotoutumiseen

Suomi on mukana globaalissa kehityksessä ja kansainvälistyminen on nykyisin arkipäivää. Tämä on näkynyt muun muassa ulkomailta Suomeen muuttaneiden määrään lisääntymisenä huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, maahan muuttaneiden määrä on lähes kymmenkertaistunut 80 -luvulta. Lisääntynytmaahanmuutto on kasvattanut myös tarvetta uusille muuttajille suunnattujen palveluiden kehittämiselle ja lisäämiselle suomalaisessa yhteiskunnassa. Luotettavan tiedon tarve Suomesta ja suomalaiseen yhteiskuntaan asettautumisesta on maahan muuttaneille suuri erityisesti maahantulon alkuvaiheessa. Tiedon saaminen voi olla kuitenkin haasteellista. Tietoa saatavilla hajanaisesti useista eri lähteistä ja saatavilla oleva tieto on usein vaikeasti ymmärrettävässä muodossa.


Anni Viinikainen.
Kuva: Kaja Rahkema.

Valtion kotouttamisohjelmassa nostetaan vuosille 2012–2015 yleiseksi tavoitteeksi maahanmuuttajien osallisuuden lisääminen yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Osallisuutta tuetaan panostamalla kotoutumisen tukemiseen tehokkaasti mm. maahanmuuton alkuvaiheessa. Yhdeksi osatavoitteeksi ohjelmassa nostetaan valtakunnallisesti kaikille maahanmuuttajille saavutettavissa olevien alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluiden juurruttaminen. Tehokkailla alkuvaiheen toimenpiteillä pyritään saattamaan kotoutuminen nopeasti alkuun yksilölliset ja eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevien tarpeet huomioon ottaen.

Ohjaus, neuvonta sekä palveluista tiedottaminen vaativat joustavia ja uusia työmuotoja sekä moniammatillista yhteistyötä. Sisäministeriön maahanmuutto-osasto (vuoden 2012 alusta alkaen Työ- ja Elinkeinoministeriö) koordinoi vuosina 2007–2013 Alpo – maahan muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen tukirakennetta, jonka yhtenä tavoitteena on valtakunnallisen maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan järjestelmän käyttöönotto. Yhtenä esimerkkinä alkuvaiheen ohjauksesta ja neuvonnasta ovat paikalliset matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapisteet ja niiden vakinaistaminen. Alpo -tukirakenteeseen kuuluu lukuisia ESR -aluehankkeita, joissa useissa on kehitetty paikallisia matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluita. Tavoitteena on tulevaisuudessa juurruttaa alkuvaiheen ohjaus– ja neuvontahankkeiden hyvät käytännöt ja siten vahvistaa valtakunnallisesti monikielisten palveluiden käyttöä.

Ylä-Savossa maahanmuuttajaneuvoja toimii seitsemän kunnan alueella

Pohjois-Savossa toteutettiin vuosina 2008–2011 alueellinen Alpo-tukirakenteeseen kuulunut ESR -kehittämishanke ”Vastaanottavat Pohjois-Savo”, jonka yhtenä päätavoitteena oli maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittäminen Pohjois-Savon alueella. Hankkeen tuloksena perustettiin Ylä-Savon kuntien yhteisrahoituksella Iisalmen kaupunkiorganisaatioon vuoden 2012 alusta maahanmuuttajaneuvojan toimi. Maahanmuuttajaneuvojan yksi perustehtävistä on maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus- ja neuvonta Ylä-Savon kuntien alueella.

Maahanmuuttajaneuvonnan ollessa uusi palvelumuoto Ylä-Savon alueella, neuvonnan asiakkuuskokemukset ovat tärkeässä roolissa palvelun arvioinnin ja kehittämisen näkökulmista. Maahanmuuttajien omakohtaiset kokemukset maahanmuuton alkuvaiheesta ja kotoutumisen haasteista ovat arvokasta tietoa, jotka voivat toimia palveluiden kehittämisessä hyödynnettävänä tietona myös tulevaisuudessa.

Näistä lähtökohdista ja tarpeista toteutin haastattelututkimuksen maahanmuuttajaneuvonnan asiakkuuskokemuksista Ylemmän Yhteisöpedagogin amk-tutkinnon lopputyönäni. Työssäni tarkastelin maahanmuuttajien näkökulmia maahanmuuton alkuvaiheen ongelmakohdista ja alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan merkityksestä kotoutumisessa. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat maahanmuuttajaneuvontaan ohjautuneet Ylä-Savossa asuvat maahanmuuttajat.

Maahanmuuton alkuvaihe koetaan haastavana – yksin on vaikea selviytyä kaikesta

Tutkimuksessa nousi vahvasti esille maahanmuuttajien kokemus maahanmuuton alkuvaiheen haasteellisuudesta. Maahanmuuttajat kokevat vahvasti, että ilman tukea on hyvin vaikea selvitä suomalaiseen yhteiskuntaan asettautumisessa. Erityisesti erilaisissa viranomais- ja julkisissa palveluissa asioiminen, palveluihin ohjautuminen ja lomakkeiden täyttäminen koetaan haasteellisena. Tukea ja apua tarvitaan monella tasolla. Usein ystävät, puolisot ja oman maan kansalaiset muodostavat epävirallisia tukiverkostoja joilta saadaan tietoja ja neuvoja asioiden hoitamiseen. Epävirallisten verkostojen merkitys on monella suuri asioiden hoitamisessa. Kaikilla näitä verkostoja ei kuitenkaan ole, ja riskinä vain omakohtaisten kokemusten kautta tulkitun tiedon välittämisessä on niiden sovellettavuus eri henkilöiden tilanteisiin tai viranomaiskäytäntöjen tai säädösten muuttuminen. Ajantasaista tietoa kaivataan henkilöiltä, jotka ymmärtävät maahanmuuttoon liittyviä erityiskysymyksiä ja tuntevat palvelut ja rakenteet. Ammatillisesti toteutetulle ohjaus- ja neuvontatyölle on tällöin tarvetta.

Arjen asiat askarruttavat

Tutkimuskohteena olleesta Ylä-Savon neuvontapalvelusta maahanmuuttajat hakevat tietoa arkipäiväisiin kysymyksiin, kuten kielen opiskeluun, palveluihin ohjautumiseen, asioiden selventämiseen ja lomakkeiden täyttämiseen. Valtaosa neuvontapalvelun asiakkaista on vasta Suomeen muuttaneita, mutta myös useammankin vuoden Suomessa asuneet kokevat tarvitsevansa maahanmuuttajaneuvojan apua palveluihin ohjautumisessa. Tämä osaltaan kertoo palvelujärjestelmän omaksumisen haastavuudesta ja moniulotteisuudesta.

Maahanmuuttajat toivovat erityisesti tietoa heti maahanmuuton alkuvaiheessa suomalaisesta yhteiskunnasta ja palveluista. Tämä tarve on huomioitu uudessa kotoutumislaissa, ja syyskuusta 2011 alkaen kaikille Suomeen muuttaville on alettu mm. viranomaisten toimesta jakaa perustietoa Suomesta -materiaalia usealla eri kielellä. Materiaaliin on koottu tiivistetysti tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta.

Henkilökohtaiset kontaktit ohjaavat maahanmuuttajaneuvojan luo

Henkilökohtaisten kontaktien merkitys nousi vahvana esille maahanmuuttajaneuvontaan ohjautumisessa. Maahanmuuttajat kertoivat lähes poikkeuksetta ohjautuneensa neuvontapalveluun suorien henkilökohtaisten kontaktien kautta. Tieto neuvonnasta oli saatu joko suoraan maahanmuuttajaneuvojalta tai omien verkostojen kautta. Informaation määrä varsinkin maahanmuuton alkuvaiheessa on suuri, joten erilaisten palveluiden sisältöä ja merkitystä voi olla vaikea sisäistää vain kirjallisista tiedotteista. Neuvontapalvelun koettiin myös toimivan parhaiten henkilökohtaisena palveluna, suora face to face -kontakti maahanmuuttajaneuvojaan katsottiin merkittävän tärkeäksi.

Neuvontapalveluista tiedottaessa on tärkeä kiinnittää huomiota juuri kohdennettuun tiedotukseen. Ylä-Savossa maahanmuuttajaneuvoja toimii aktiivisesti alueen eri verkostoissa ja tiedottaa muiden tiedotuskanavien lisäksi palvelusta tehostetusti suoraan maahanmuuttajille mm. vieraillen alueen suomen kielen kursseilla ja osallistuen erilaisten toimintojen toteutukseen ja kehittämiseen. Tätä kautta suorat kontaktit maahanmuuttajiin ovat syntyneet.

Alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluiden tulevaisuus

Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluista ollaan kehittämässä valtakunnallista mallia. Alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta on nostettu esille uudessa Kotoutumislaissa ja Valtion kotouttamisohjelmassa, johon tulisi jatkossa osoittaa pysyviä resursseja. Ylä-Savon seitsemän kunnan yhteinen kiertävä maahanmuuttajaneuvoja on osoitus kuntarajat ylittävästä yhteistyöstä, joka toimii hyvänä esimerkkinä myös pienten kuntien mahdollisuuksista toteuttaa neuvontapalveluita resursseja yhdistämällä. Tulevaisuus näyttää millaisilla palvelukonsepteilla neuvontapalveluita valtakunnallisesti jatkossa toteutetaan. Hyviä esimerkkejä kehitetyistä ja juurtuneista palveluista alkaa löytyä onneksi jo ympäri Suomea.

Teksti: Anni Viinikainen
Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика