Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 1 ( 01 ) 2010
Viktoriya Glubokova on osallistunut
Vastaanottava Pohjois-Savo -hankkeen
puitteissa mm. Maailma Kuopion torilla
ja Mahdollisuuksien tori -tapahtumaan
Kuopiossa 22.5.2010.
Kuva: Maria Lepistö.
Verenluovutusta, virastoissa asiointia ja swahilin kielen alkeita – niistä on maahanmuuttajaneuvojan työ tehty
Vastaanottava Pohjois-Savo -hanke
- ESR-rahoitteinen projekti, jossa on mukana 11 Pohjois-Savon kuntaa: Kuopio, Siilinjärvi, Varkaus, Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Varpaisjärvi ja Vieremä.
- Hankkeessa pyritään kehittämään ja parantamaan kuntien maahanmuuttajille suunnattuja palveluita.
- Yhtenä tavoitteena on omakielisten neuvonta- ja tietopalveluiden tarjoaminen ja kehittäminen Pohjois-Savon maahanmuuttajille. Neuvontaa on tarjolla Kuopiossa, Varkaudessa ja Iisalmessa sekä tarvittaessa muissa hankekunnissa esim. puhelimen tai sähköpostin välityksellä. Neuvontaa järjestetään lokakuun loppuun saakka.
- Hanke tarjoaa apua ja tukea myös kuntien työntekijöille esim. kokoamalla yhteen maahanmuuttajatyön verkostoja, tuottamalla ja jakamalla monikulttuurisuustyössä avuksi olevia tukimateriaaleja sekä järjestämällä koulutusta.
- Hanke on alkanut vuonna 2008 ja kestää vuoden 2010 loppuun.
Vastaanottava Pohjois-Savo -hankkeen maahanmuuttajaneuvojat Viktoriya Glubokova, Kaja Rahkema ja Marjo-Riitta Salminkoski ovat aloittaneet työnsä Pohjois-Savon kunnissa syksyllä 2009. He neuvovat maahanmuuttajia pääasiassa Suomeen ja kuntien palveluihin liittyvissä asioissa, mutta tarvittaessa apua ja tietoa löytyy muistakin aiheista.
– Avun tarpeen haarukka on tosi laaja. Asiakkaat voivat tarvita pientä kieliapua verenluovutukseen, tukea päivähoito- ja terveysasioissa tai neuvoja muuton järjestämiseen, Viktoriya toteaa.
Tyypillisimmät neuvojille esitetyt kysymykset liittyvät suomen kielen opiskeluun, työnhakuun sekä erilaisiin lomakkeisiin ja niiden täyttämiseen. Myös virastoissa asioimisessa tarvitaan apua.
– Virastoissa asioiminen voi olla monelle maahanmuuttajalle vierasta ja suomalainen järjestelmä tuntua hankalalta, Marjo-Riitta pohtii.
Yksikään päivä neuvojan työssä ei ole samanlainen, sillä jokainen päivä tuo mukanaan uudet haasteet ja ilot. Neuvojilla ei myöskään mene sormi suuhun, vaikka valmiita vastauksia ei asiakkaiden kysymyksiin aina olekaan.
– Yhteistyön tärkeys on tullut huomattua, Marjo-Riitta toteaa. Neuvojat tekevätkin paljon yhteistyötä kuntien ja valtion viranomaisten kanssa ja ohjaavat asiakkaan tarvittaessa eteenpäin tai lähtevät hänen mukaansa kieli-tueksi viranomaisen luo.
Maahanmuuttajaneuvojien työ vaihtelee jonkin verran paikkakunnittain, sillä toisilla paikkakunnilla, kuten Kuopiossa, maahanmuuttajatyöstä on vuosikymmenten kokemus ja maahanmuuttajien kanssa töitä tekeviä tahoja on useita. Toisilla paikkakunnilla, kuten Varkaudessa, maahanmuuttajatyöhön liittyvät asiat ovat melko uusia, ja neuvojat ovat mukana monenlaisessa toiminnassa. Neuvojat ovat esimerkiksi järjestäneet maahanmuuttajille erilaisia tapahtumia ja illanviettoja, joiden teemoina ovat olleet eri kulttuurit ja suomalaiset juhlapyhät.
– Iisalmessa on tulossa kesän ja syksyn aikana lisää eri maiden teemailtoja, joissa suomalaiset ja maahanmuuttajat voivat kohdata, Kaja kertoo.
– Varkaudessa on tarkoitus järjestää maahanmuuttajille syksyllä liikuntaa, ruoanlaittoa ja elokuvailtoja, kertoo puolestaan Marjo-Riitta.
– Myös Kuopiossa on suunnitteilla ruokakursseja ja perheleiri yhteistyössä eri tahojen kanssa, Viktoriya lisää.
Erikielisen neuvonnan tarve vaihtelee jonkin verran paikkakunnittain. Suurimmat asiakasryhmät ovat joka tapauksessa venäjän- ja vironkieliset asiakkaat. Myös englanti pitää pintansa. Projektin neuvontakielinä ovatkin suomi, venäjä ja englanti, sekä Kajan kohdalla lisäksi viro. Tarvittaessa projektista löytyy myös ruotsin kielen osaamista.
Työ on opettanut neuvojille paljon.
– Työssä on oppinut yhtä ja toista maahanmuuttoon liittyvistä asioista sekä päässyt kurkistamaan usean eri ammattilaisen työhön lähemmin. Työ on avannut omat silmät näkemään asioiden monipuolisuuden ja laajuuden, maahanmuuttajatyön kenttä on todella laaja ja se muuttuu jatkuvasti. Työ on myös opettanut hahmottamaan suomalaista yhteiskuntaa paremmin ja kunnan toimintoja kokonaisuutena, Marjo-Riitta pohtii.
– Ihmisiä pitää kuunnella ja kysyä välillä asioita montakin kertaa, sillä ihmiset ilmaisevat monesti kulttuuritaustansa takia asioita ja kysymyksiä eri tavalla kuin mihin Suomessa on totuttu, Kaja lisää.
Haastavinta työssä ovat neuvojien mukaan vaikeiden asioiden kohtaaminen ja oikean avun löytäminen. Hauskojakin puolia työstä löytyy.
– Mukavinta on se, että voi auttaa ihmisiä ja se kun saa hyvää palautetta siitä, että asiakas on meidän avulla saanut asiansa ratkaistua, Kaja sanoo. Marjo-Riitan mielestä työn hyviä puolia ovat lisäksi ihmisten kohtaaminen ja heihin tutustuminen.
– Olen oppinut monia asioita eri maista ja kulttuureista, jopa swahilin kielen alkeita, hän nauraa.
Millaisia neuvoja maahanmuuttajaneuvojat sitten tahtoisivat antaa Pohjois-Savossa asuville ja tänne ulkomailta muuttaville ihmisille?
– Luottakaa itseenne, uskokaa omiin mahdollisuuksiinne ja voimiinne, Viktoriya kannustaa ja Kaja on samoilla linjoilla:
– Ole rohkea ja käytä aina suomea, siten kielitaito kehittyy. Älä anna periksi!
– Ja aina saa tulla käymään ja juttelemaan, Marjo-Riitta lisää.
Teksti: Heljä Koistinen
Maahanmuuttajaneuvojat:
Kuopio ja Siilinjärvi: Viktoriya Glubokova
(suomi, venäjä, englanti)
puh: 044 718 1661, viktoriya.glubokova@kuopio.fi
Kuopion kansalaisopisto, C136, Puistokatu 20, Kuopio
Ylä-Savo: Kaja Rahkema
(suomi, viro, englanti, venäjä)
puh: 044 718 1874, kaja.rahkema@iisalmi.fi
Kauppakatu 24, Iisalmi
Tavattavissa muissa kunnissa tarpeen mukaan.
Varkaus: Marjo-Riitta Salminkoski
(suomi, venäjä, englanti)
puh: 044 718 1875, marjo-riitta.salminkoski@varkaus.fi
Varkauden kaupungintalo, Ahlströminkatu 6, Varkaus