• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 7-8 ( 119-120 ) 2016

Ikääntyvät maahanmuuttajat osaksi kuntien palvelutarjontaa

Seminaarin avaus Matti Tuononen, Äänekosken kaupunginjohtaja.

Äänekoskella järjestettiin Ikäihmisten moninaisuus ja kuntien palvelutarjonta. Missä mennään? -seminaari 30.11.16. Seminaarin taustalla olevina ilmiöinä ovat ikääntyminen ja maahanmuutto. Ikääntyvien kantasuomalaisten ohella myös ikääntyvien maahanmuuttajien määrä on Suomessa kasvussa. Kyseisen ryhmän erityishaasteita ja tarpeita ei kuitenkaan vielä huomioida riittävästi julkisessa palvelutarjonnassa. Seminaarin näkökulmana oli ikääntyvien maahanmuuttajien tarkastelu omana erityisryhmänä. Pohdinnan kohteina olivat ikääntyvien maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvät haasteet ja tarpeet sekä ratkaisut palveluiden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Siiri Jaakson, Alina Ahtamo ja Eva Rönkkö.

Eeva Rönkkö määritteli ikääntyvän maahanmuuttajan ominaisuudet ja kuvaili millaista on ikääntyä uudessa maassa. Ikääntyväksi maahanmuuttajaksi lasketaan yli 55 vuoden ikäinen, myöhemmällä iällä Suomeen muuttanut henkilö. Keskeisimpiä haasteita ovat riittämätön suomen kielen osaaminen, sosiaalisten verkostojen puute sekä riittämätön tieto palvelutarjonnasta. Hän painotti, että ikääntyvien maahanmuuttajien kohderyhmä on heterogeeninen, mikä tekee palvelutarpeesta monimuotoista. Eri kulttuureista tulleilla on erilaisia kotoutumishaasteita. Kulttuurisensitiivisyys on Rönkön mukaan tärkeä asia tuotettaessa palveluja ikääntyville maahanmuuttajille.

Alina Ahtamo kertoi kuinka ikääntyvien maahanmuuttajien kotouttamiseen ja haasteisiin on vastattu Jyväskylässä. Monikko ry on rakentanut Paloma -projektin (2013–2015) aikana kotouttamismallin, joka koostuu säännöllisestä ja monipuolisesta toiminnasta. Ikäihmisille järjestetään mm. suomen kielen opetusta, tietokone- ja älypuhelinohjausta, liikuntaa ja toimintatuokioita sekä infotilaisuuksia heidän omalla asuinalueellaan. Sosiaalista kotoutumista tuetaan järjestämällä yhteistä toimintaa ja tapahtumia kantasuomalaisten kanssa. Ahtamon näyttämät tilastot kertovat, että ikääntyvien maahanmuuttajien määrä on Keski-Suomessa kasvussa. Vuonna 2013 Jyväskylässä ikämaahanmuuttajia oli 442. Nyt vuonna 2016 määrä on 673. Venäjänkielisten osuus on melkein puolet (299) Jyväskylässä asuvista ikämaahanmuuttajista. Paloma toiminnan tarkoituksena on levittää kotouttamismalli myös muihin Keski-Suomen kuntiin. Näitä ovat tilastojen valossa Äänekoski (81), Jämsä (72) ja Laukaa (35).

Siiri Jaakson käsitteli muistisairauksia ja niiden hoitamista ikämaahanmuuttajien kontekstissa. Joskus voi olla tilanteita jolloin muistihäiriöstä kärsivän ikämaahanmuuttajan omaiset eivät tiedä mikä ikäihmistä vaivaa eivätkä tiedä mistä saada apua. Kulttuurisensitiivisessä muistityössä tulisi Jaaksonin mukaan tarjota riittävästi infoa muistihäiriöiden ennaltaehkäisystä ja hoidosta, sekä palveluista ja apua antavista toimijoista.

Viljo Kumpulainen, Keski-Suomen Eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan puheenjohtaja.

Seminaarin lopuksi osallistujat vaihtoivat kokemuksiaan ikämaahanmuuttajien tilanteesta ja miettivät ratkaisuja kohderyhmän hyvinvoinnin turvaamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Keskustelujen yhteenvetona todettiin, että ikämaahanmuuttajien kotoutumista pitäisi tukea voimakkaammin kunnan, mutta myös järjestöjen toimesta. Ikämaahanmuuttajien huomioiminen erityisryhmänä nousee yhä tärkeämmäksi, sillä tilastojen valossa kohderyhmän määrä kasvaa jatkuvasti. Tukitoimintaa, kuten suomen kielen opetusta sekä yleistyvien tietoteknisten laitteiden opastusta tulisi tarjota yhä useammalle ikäihmiselle yleisestikin. Järjestöt, eritoten eläkeläisjärjestöt voisivat pyrkiä kannustamaan ikääntyviä maahanmuuttajia vieläkin tehokkaammin mukaan toimintaan. Eri kulttuurien välinen kanssakäyminen rikastuttaa.

Teksti: Valtteri Ahtamo, Monikko Ry
Kuvat: Valtteri Ahtamo ja Irina Senkina
Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös