• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 7-8 ( 119-120 ) 2016

Joulukoristeita oljista

Olkityöt ovat luultavasti kaikkein mielenkiintoisinta luovaa työtä. Olkityöt kehittyivät samaan aikaan maanviljelyksen kanssa, kun puinnin jälkeen olkia oli jäänyt paljon yli. Esivanhempamme uskoivat korren ja jyvän jumalalliseen voimaan ja he ovat tehneet oljista koristeita tuhansia vuosia. Juuri oljista tehtiin ensimmäiset amuletit. Olki on aina ollut välttämätön materiaali erilaisten rituaaliesineiden ja koristeiden luomiselle. Niissä havainnollistuu selvästi ja elävästi ihmisen mielikuvitus ja taito.

Esimerkki kaikkein huomattavimmista kansan olkikäsitöistä ovat ripustettavat koristeelliset sommitelmat. Himmeli on monien kansojen perinteinen talonpoikaiskodin joulukoriste. Arkisen yksinkertaisessa talonpoikaiskodissa tämä erikoinen koriste-esine loi erityistä tunnelmaa. Sillä oli symbolinen merkitys ja sitä käytettiin amulettina, jonka tehtävä oli suojella kotia, taata tulevalle vuodelle hyvä sato ja menestystä perheelle. Koristeiden muodolla ja materiaalilla oli merkitystä. Olki, josta ne yleensä tehtiin, liittyi aina kansan riiteissä viljavuuteen symbolisoiden sitä.

Monet eri kansat nimittävät olkisia koristeita eri tavoin. Liettualaiset kutsuvat niitä sanalla sodas, joka tarkoittaa puutarhaa, latvialaiset sanalla puzur, suomalaiset ja virolaiset sanalla himmeli ja Saksassa on levinnyt nimitys handekrona. Tšekit nimittävät niitä kärpäsen paratiisiksi tai kärpästen tanssiksi. Myös udmurteilla on olkinen koristeensa nimeltään kadilo (suom. huom. suitsutusastia). Valkovenäjällä on useita eri nimityksiä: lyhty, katulamppu, mutta yleisin niistä on pauk – joka tarkoittaa hämähäkkiä.

Olkisten hämähäkkien muodot, jotka ovat rakennettu yhdistäen monia samanlaisia osia, ovat häikäisevän harmonisia. Ne on koottu kevyistä olkiputkista ja ovat siksi kevyitä ja läpikuultavia. Ripustettuina kattoon hämähäkit muistuttavat taidokkaasti kudottuja hämähäkin verkkoja, josta niiden nimitys varmaankin johtuu. Hämähäkki on jatkuvassa liikkeessä pyörien eri suuntiin. Hämähäkin muodon huolellinen harmonia ja liike on tarkoitettu kodin ja sen isäntäväen amuletiksi: verkkoon imeytyy kodin koko negatiivinen energia. Joka vuosi toistuu sama kierto: vanha hämähäkki poltetaan ja sen tilalle ripustetaan uusi.

Suomalaisissa kylissä on ollut jouluaaton perinne heittää olkia kattoon. Ajateltiin, että mitä enemmän olkia jää kattopalkkien päälle, sitä parempi vuoden sadosta tulee ja sen rikkaampi tulee talon isäntäväestä. Myöhemmin vanhan perinteen pohjalta kehittyi taito valmistaa käsityönä ripustettavia koristeita ohuista olkiputkista.

Koristehimmelin valmistamista oljesta pidetään perinteisenä suomalaisena toimintana. Siro ja ikään kuin painoton katosta riippuva koriste tuo kotiisi talvi-illan mukavuuden, maalaiskylän tunnelman ja erityisesti jouluaaton juhlallisuuden. Himmelin tekemisen taito syntyi Ruotsissa, mutta kasvoi voimakkaasti Suomessa. Himmelin nimi tulee ruotsin kielestä ja käännettynä se tarkoittaa taivasta, koska sen tärkeimmät ominaisuudet ovat keveys ja ilmavuus. Riippuva himmeli näyttää suorastaan leijuvan ilmassa, ja tekijän mielikuvituksen rajana on vain taivas (ja katto).

Käsitöiden peruselementtinä ovat olkiset pyramidit, joihin on otettu malli mobilejen monimutkaisesta rakenteesta. Vastaten muinaisia ajatuksia ajateltiin, että mitä vaikeampi on himmelin rakenne, sen enemmän menestystä se tuo tekijälleen. Himmelin teko kuului perinteisesti nuorille tytöille ja he tekivät niitä saunassa, jossa oli lämmintä ja kosteaa, eivätkä oljet menneet niin helposti rikki. Ilmavat olkikoristeet ripustettiin kotien ja kirkkojen kattoihin ennen jouluaattoa ja otettiin pois vasta tammikuun puolessa välissä. Himmelit voitiin ripustaa kodin kattoon vasta perusteellisen suursiivouksen jälkeen ja ne tuli ehdottomasti ripustaa pöydän ylle.

Kun joulukuusia alettiin koristella, kuusenkoristeiksi tehtiin himmeleiden kaltaisia olkiesineitä.

Eläinten ja lintujen tekeminen oljesta liittyy myös kansan riitteihin ja tapahtumiin. Nuuttipukkiperinteen aikana taloissa kiertelijät ottivat mukaansa olkipukin tai pukin naamion. Uskomuksen mukaan olkipukki on elämän voiman, viljavuuden ja tuotteliaisuuden symboli. Nämä ikään kuin vahvistavat olkien symbolista merkitystä. Olkipukki on hahmo, joka perinteisesti toimii joulupöydän koristeena. Pukiksi naamioituneesta, lahjoja jakavasta pukista tuli suomalainen Pakkasukko eli suomalaisittain Joulupukki, jossa säilyi vanha nimitys pukki.

Erinomainen koko perheen perinne on tehdä olkisia koristeita joulun alla! Jokainen kerää oman pyramidinsa ja sitten ne rakennetaan mobileksi. Se on niin yhdistävää tekemistä!!! Ja pyramidin jaksaa tehdä pienikin lapsi. Pyramideja yhdistäessään voi luoda mahdottomiltakin tuntuvia keveitä esineitä. Vain mielikuvitus on rajana! Kokeilkaa tätä ja tuokoot perinteiset suomalaiset uudenvuoden koristeet, himmelit, kotiinne rauhaa, rakkautta ja vaurautta!

Tekstin on valmistellut Irina Selkina.
Lähde: Internet
Suomennos: Seliina Tiainen

Siirry ylös