• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 2 ( 11 ) 2014

Vuoksenniskan puolesta

Vuoksenniskan asutus on muodostunut 1900-luvun alussa Oy Vuoksenniska Ab:n rautatehtaan ja myöhemmin rakennetun Enso-Gutzeit Oy:n puunjalostusteollisuuden ympärille. Vuoksenniska on ollut myös tärkeä liikenteen solmukohta, jossa sijaitsi vuonna 1895 rakennettu rautatieasema sekä satama Saimaan rannalla. Tuohon aikaan Vuoksenniska kuului Ruokolahteen.

Imatran kauppala perustettiin 1948, ja se muuttui kaupungiksi 1971. Vuoksenniska oli yksi sen keskustaajamista, ja tuohon aikaan se oli myös yksi kaupungin vilkkaimmista alueista. Myöhemmin 1980-luvulta lähtien teollisuuden supistukset ja rakennemuutos muuttivat kehityksen suuntaa Vuoksenniskalla. Viime vuosikymmeninä Imatran kehitys on keskittynyt Imatrankoskelle ja Mansikkalaan, ja kaupungin pohjoinen osa, Vuoksenniska, tuntuu unohtuneen.

Vuoksenniskalla on rikas ja mielenkiintoinen historia, jota ei ole vielä tutkittu tarpeeksi eikä sille ole annettu riittävästi arvoa. Yksi ”Oli kerran Vuoksenniska” -hankkeen tavoitteista onkin auttaa korjaamaan tämä asiaintila.

Haastattelimme Niskan Vuoksi ry:n puheenjohtaja Risto Koskista.

Risto, kertoisitko teidän hankkeestanne.

Itse asiassa meillä on kaksi hanketta: Vuoksenniskan historia ja nykypäivä. Ensimmäinen on ”Oli kerran Vuoksenniska” –dokumenttiprojekti, jonka puitteissa mm. järjestämme vanhojen valokuvien näyttelyjä sekä valmistelemme valokuvateosta ja dokumenttielokuvaa Vuoksenniskan historiasta. Toinen hanke on Niskan Vuoksi -yhdistys, joka on perustettu 2013. Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on Vuoksenniskan alueen elvyttäminen, sen potentiaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä sosiaalisen toiminnan, yhteisöllisyyden kehittäminen. Meillä on jo aika paljon jäseniä, yli 100, ja he ovat lähinnä ihmisiä, jotka asuvat tai ovat aiemmin asuneet tällä alueella. Nettisivumme löytyvät osoitteesta www.vuoksenniska.net, ja toimistomme sijaitsee osoitteessa Vuoksenniskantie 62.

Kenen idea oli perustaa tällainen yhdistys?

Idea syntyi yhdessä Pekka Kettusen kanssa, kun me valmistelimme valokuvanäyttelyä Vuoksenniskan historiasta. Löysimme samanmielisiä, joiden kanssa perustimme Niskan Vuoksi ry:n. Olen itse syntynyt ja kasvanut Vuoksenniskalla, joten sydämeni sykkii sille…

Kerro hieman itsestäsi.

Isäni oli kotoisin Viipurista ja sotien jälkeen hän muutti Imatralle, jossa äitini asui. Mentyään naimisiin he asettuivat asumaan Vuoksenniskalle. Minä synnyin ja kävin kouluni täällä. Sen jälkeen muutin Helsinkiin, missä opiskelin ja työskentelin pitkän aikaa. Muutama vuosi sitten muutin takaisin Imatralle, sillä vanhempieni kuoleman jälkeen minusta olisi ollut todella ikävää myydä vanha kotitalo. Muistan kouluvuoteni, kun 1950 ja -60-luvuilla Vuoksenniska ”kihisi” elämää. Täällä oli satama, Saimaalla lipuivat laivat, kaduilla kulki paljon ihmisiä ja nuorisoa… Nykyään kadut ovat iltaisin tyhjiä, vain satunnainen kissa harhailee niillä… Minusta oli todella surullista katsoa, miten alueemme kuihtui, ja päätin yrittää tehdä jotain sen henkiin herättämiseksi.

”Oli kerran Vuoksenniska” -hankkeeseemme saimme rahoitusta Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahastolta. Ensimmäiseen valokuvanäyttelyymme syksyllä 2012 tuli paljon ihmisiä, jotka tunnistivat vanhoista kuvista vanhoja paikkoja, tuttaviaan ja joskus jopa itsensä. Näyttelyn esilläoloaikana yhdessä kuukaudessa sitä kävi katsomassa lähes 3 000 ihmistä! Tästä alkoi ketjureaktio, kun ihmiset halusivat auttaa meitä: he toivat meille omia vanhoja kuviaan, ja nyt niitä on jo yli 5 000.

Meillä on myös hyvät yhteydet paikallisiin museoihin, joilta saamme kuvia ja muutakin tukea. Haluaisimme säilyttää Vuoksenniskan historian seuraaville sukupolville, me, jotka asuimme täällä ja vielä muistamme, koska muuten se katoaa jäljettömiin!

Millaisia keinoja alueenne elvyttämiseksi on olemassa? Huomasin itse, että kun kymmenisen vuotta sitten olin täällä yhdessä yrityksessä harjoittelussa, pääkadulla oli paljon kauppoja, mutta nyt kaupat ovat sulkeneet ovensa ja rakennukset ovat tyhjillään…

Aivan, valitettavasti Imatran kaupunki on valinnut yhden keskustan strategian, johon myös rahoitus pääsääntöisesti menee, mutta uskon, että tätä politiikkaa on muutettava. Nykyään Vuoksenniskan alueella asuu n. 8 000–9 000 ihmistä, eli kolmannes kaupungista, sen pohjoinen osa. Täällä sijaitsee sairaala, jonne käytännössä ovat siirtyneet Imatran asukkaiden kaikki terveyspalvelut. Minä suhtaudun optimistisesti tulevaisuuteen. Tarvitaan vain, että ihmiset kiinnostuvat tästä alueesta. Jo pelkästään sen tosiasian, että liikehuoneistot ja asunnot ovat täällä halvempia, luulisi kiinnostavan ihmisiä, etenkin nuoria lapsiperheitä. Vuoksenniska sijaitsee kahden järven, Immalan ja Saimaan välissä. Täällä on kaunis luonto, mäkinen maasto, mahtavia maisemia. Meillä on koulu, elokuvateatteri, hyviä kauppoja ja kaupungin paras tori. Alueesta pitää vain tehdä vetovoimaisempi, silloin tänne muuttaa ihmisiä, lapsiperheitä. Meidän täytyy myös kehittää yhteistyötä Ruokolahden ja lähialueiden kanssa

Mutta mitään ei tapahdu, jos vain toivotaan ja odotetaan, tarvitaan toimintaa! Vuoksenniskan keskusta-alueelle pitää rakentaa senioriasuntoja, jolloin omakotitaloja vapautuu lapsiperheiden käyttöön. Mutta pelkät asunnot eivät riitä, lisäksi tarvitaan myös monenlaisia palveluja. Ja nimenomaan tästä syystä yhdistyksemme kolmen muun Vuoksenniskalla toimivan yhdistyksen kanssa on tehnyt aloitteen Niskakeskuksen perustamiseksi entisen S-Marketin tiloihin. Niskakeskukseen tulisi kulttuuri-, sosiaali- ja kaupallisia palveluja, esimerkiksi: kirjasto, posti, kuntosali, lounaskahvila, nuorisotilat, yritystiloja sekä monitoimihalli urheilu- ja kulttuuritapahtumien järjestämistä varten. Niskakeskus voisi olla Vuoksenniskan sydän, jossa elämä sykkisi, ja koko seutukunnan asukkaita palveltaisiin. Aloitteemme menee syksyllä Imatran kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi, ja siihen voi tutustua myös nettisivuillamme: www.vuoksenniska.net.

Niskan Vuoksi ry:n hallitukseen kuuluu myös venäläinen maahanmuuttaja Natalia Montonen. Hän opiskelee Saimaan ammattikorkeakoulussa visuaalisia taiteita ja työskentelee vaatekaupassa myyjänä ja konsulttina.

Natalia teki Vuoksenniska-aiheisen kurssityön (valokuvasarja), joka miellytti Niskan Vuoksi ry:n jäseniä, minkä jälkeen hänelle ehdotettiin asettumista ehdolle hallituksen vaaleissa. Natalian mielestä Risto Koskinen, henkilö, joka pyrkii parantamaan alueen ihmisten elämää, on erittäin myötätuntoinen, kiinnostunut ja ystävällinen, ja nämä ominaisuudet ovat erittäin tärkeitä ihmiselle, joka edustaa kansalaisjärjestöä.

Natalia uskoo suunnitelmien ja pitkäaikaisten hankkeiden mahdollisuuteen toteutua. Aikanamme, jolloin resursseja ja rahoitusta vain pienennetään, ei voi saada aikaan mitään ilman ponnisteluja. Jotain pitää tehdä korvauksetta, aktivisteille ei makseta työajasta. Hän kertoi, että näin on toteutettu isoja hankkeita esimerkiksi Rautionkylässä, ”Suur-Vuoksenniskan” alueella. Sinne on rakennettu Satakielen laulu -toimintakeskus kehitysvammaisille sekä kunnostettu yleinen uimaranta venepaikkoineen kyläläisten talkootyönä, vapaaehtoisvoimin. Niskan Vuoksi -yhdistyksen hallituksen jäsenillä on vahva halu parantaa paikallisen väestön elämän laatua. He, paitsi Natalia, ovat syntyneet ja kasvaneet tällä alueella. Kaikki ovat erittäin aktiivisia, mikä tarkoittaa että jälkeä syntyy, kun ponnistelut suunnataan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Toivotamme menestystä kaikille yhdistyksen jäsenille heidän ansiokkaassa toiminnassaan!

Teksti: Svetlana Ranta ja Risto Koskinen

Valokuvat: Niskan Vuoksi ry

Siirry ylös