Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 2 ( 11 ) 2014
Kazan - Tatarstanin pääkaupunki.
Saransk. Makarovskin luostari.
Matkustelu on nuoruuden lähde! Kun matkustamme, niin aika pitkittyy, kuten myös elämämme.
Matka Mordvaan oli suunniteltu jo aikaa sitten, mutta toteutui vasta tämän vuoden huhtikuussa. 6.–13.4. pieni ryhmä suomalaisia, jotka opiskelevat venäjää, opettajansa Natalia Tkatšenkon kanssa matkustivat Mordvaan ja Tatarstaniin. Natalian unelma oli matkustaa Mordvaan ja yrittää löytää tietoja isänsä ja isoisänsä sukulaisista. Hänen uskolliset oppilaansa tarjoutuivat Natalian mukaan tälle matkalle. Vaikka he ovatkin pääasiassa iäkkäitä ihmisiä, se ei estänyt heitä matkustamasta kauas Venäjälle.
He menivät junalla Saranskiin, Mordvan pääkaupunkiin, missä he, kuten uteliaat ihmiset konsanaan, kävivät kiertoajelulla ja museoissa. Tämän jälkeen matkustettiin Insarin kaupunkiin, joka oli tämän matkan päämäärä. Insar on pieni maalaiskaupunki, jolla on omaperäinen historia. Natalia yritti etsiä kaupungin arkistosta jonkinlaisia asiakirjoja suvustaan, mutta tuloksetta, ja matkustajaryhmä suuntasi Aleksandrovkan kylään, mistä hänen isoisänsä oli lähtöisin. Suomalaiset olivat aivan ihmeissään päästessään käymään Venäjän sisämaassa, ja se teki heihin suuren vaikutuksen.
Seuraavaksi heidän matkansa jatkui Kazaniin, Tatarstanin pääkaupunkiin. Kazan on valtavan suuri kaupunki, jossa on 1,2 miljoonaa asukasta ja jopa metrolinja. Matkaajat viettivät siellä kolme päivää käyden kaikkein tunnetuimmissa paikoissa, Kazanin kremlissä, ortodoksikirkossa, museossa jne. Kazan miellytti kaikkia kauneudellaan, historiallaan ja vieraanvaraisuudellaan. Kaikissa pysähdyspaikoissaan suomalaiset vieraat yrittivät tutustua paikalliseen keittiöön ja maistella epätavallisia ruokia. Paluumatkalla matkaajat ehtivät käydä Pietarissa jopa Aleksanterin teatterissa. Saaden matkalla runsaasti kokemuksia, he palasivat seuraavana päivänä kiitollisina koti-Suomeen. Nataliaa tällä matkalla ilahduttivat erityisesti sydämellisyys ja lämmin vastaanotto, joita maaseudun asukkaat heidän ryhmäänsä kohtaan osoittivat!
Teksti: Svetlana Ranta
Kuvat: Juhani Junna
Suomennos: Maria Lepistö
Tässä on muutamia matkalle osallistuneiden kommentteja.
Marja N.
Pidän Mordvan avarista maisemista ja kulttuurista: kylistä, kaupungeista ja luostareista. Saranskissa asuimme luostarissa. Nukuin hyvin ikonin alla, ja runsaat aamupalat olivat maukkaita. Vaikuttava oli myös Saranskin uusi wau-arkkitehtuuri ja sen kiiltely illan hämärässä. Museossa saimme tutustua mordvalaiseen vanhaan ja uuteen käsityötaitoon. Musiikkiteatterissa pääsimme seuraamaan nuorten lahjakkuuksien taitoja konsertissa ja pienoisoopperassa.
Monipuolisesti tutustuimme myös kaupunkien ruokakulttuuriin. Saranskista jäivät mieleen ”karhuntassut”, Kazanista lukuisat erilaiset piirakat.
Kazan yllätti iloisesti. Kävin siellä vuonna 2010. Kolmessa vuodessa siitä oli kehittynyt vilkas, viihtyisä ja kaunis kaupunki.
Olin mielissäni, että Natalia johdatti meidät käymään Kazanissa Vasili Aksjonovin kotimuseossa, ja että Anna järjesti meille mahdollisuuden nähdä kappale Aleksandrinski Teatterin historiaa. Näitä en mitenkään itse olisi nähnyt.
Saranskista jäi mieleen mukava yllätys. Menimme asemalta majapaikkaamme taksilla. Kuljettaja kertoi, että hän on monet monet kerrat yöpynyt Imatralla. Hän oli vuosia ajanut autoja Hangon satamasta Moskovaan.
Juhani Junna
Matka sukulaiskansojen luokse on tehty...
Mordvan pääkaupungissa Saranskissa olivat mokšat sukulaisiamme, mutta emme heitä nähneet. Olimme Makarovskin luostarihotellissa yötä, oli muuten komea, marmori kiilsi joka paikassa. Aleksandrovkassa Natalia (Venäjän kielen opettajamme) kävi etsimässä isoisän hautaa, mutta emme löytäneet sitä. Myös Insarin kaupungin henkilörekisteri ei tiennyt missä hauta oli.
Natalian isoisä on mordvalainen (Suomen sukuinen) ja isoäiti Tverin karjalainen, joten olimme kuin sukulaisia. Hänen kotikylän tilan näette valokuvista.
Tatarstanin pääkaupunki Kazan on erittäin rikkaan näköinen, päältä ja sisältä päin, meidän mittapuun mukaan. Autot ovat länsimaisia, öljyä asfalttiteitä varteen löytyy paljon ja teollisuutta on. Kaupungin väkiluku on 1 200 000 henkilöä.
Tatarstanin kieli on semmoista, että siitä ei saa mitään selvää. Tarjoavat aina ensin Tatarstania, mutta kaikki puhuvat Venäjää. Tatarstanissa ja Kazanin alueelta ovat suomalaiset joskus lähteneet kohti Suomea.
Matkamme aikana emme nähneet ainuttakaan suomalaista, olimme kuulemma ensimmäisiä tänä vuonna. Nämä maat eivät kuulu kuulemma suomalaisten matkailukohteisiin.
Kuvat: Juhani Junna
Venäjännös: Lidia Popova