№ 10 ( 92 ) 2013

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen taloudellinen tuki

Kai Kilpinen

Suomessa on melko paljon kansalaisjärjestöjä, jotka ovat maahanmuuttajien perustamia, ja joissa, esimerkiksi, opiskellaan suomen kieltä, valmistetaan perinneruokia, tehdään käsitöitä, säilytetään ja tuodaan esille omaa kulttuuria ja kieltä. Kansalaisjärjestöjen toiminta voi olla todella erilaista: luonnonsuojelua, lasten, nuorten ja aikuisten vapaa-ajantoiminnan järjestämistä, sairaiden ja vanhusten huolenpitoa jne. Maahanmuuttajajärjestöt, joissa työskentelee suuri määrä vapaaehtoisia, tekevät valtavan suurta ja hyödyllistä työtä kotouttamisen ja työllistämisen puolesta.

Kansalaisjärjestö ei pidä toiminnassaan ensisijaisena tavoitteenaan voiton saavuttamista, vaikka tämä ei tarkoita sitä, ettei johtajien tulisi huolehtia yhdistyksensä työn tehokkuudesta. Kansalaisjärjestön toiminnan taloudellinen johtaminen riippuu suoraan sen rahoituslähteistä.

Kulttuurikeskus Kaisassa Helsingissä 9.10. pidettiin maahanmuuttaja- ja monikulttuurisille järjestöille opetuskurssi siitä, miten jättää rahoitushakemus. Seminaarissa puhuttiin hakemusmuodoista sekä mahdollisuudesta saada taloudellista tukea hankkeille. Tilaisuudessa oli myös mahdollista konsultoida yksilöllisesti jostain tietystä hankkeesta. Tapaamisessa oli paikalla ja esiintyi eri järjestöjen ja säätiöiden edustajia. Seminaarin järjesti Järjestöhautomo, joka tukee maahanmuuttajajärjestöjä, auttaa heitä toimimaan aktiivisesti ja itsenäisesti, ymmärtämään työn mekanismeja ja toimia vuorovaikutuksessa kolmannen sektorin kanssa suomalaisessa yhteiskunnassa. www.jarjestohautomo.fi

Mikko Cortés Téllez

ETNO:n toiminnasta opetusseminaarissa kertoi Peter Kariuki, Etnisten suhteiden neuvottelukunnan pääsihteeri. Peter korosti, että Suomelle on erittäin tärkeää kehittää hyvät kansojen väliset suhteet, mikä on välttämätön ehto sosiaalisen tasapainon saavuttamiseksi yhteiskunnassa sekä vaikuttaa maahanmuuttajien kotouttamiseen. Esimerkkinä Peter toi esille monikulttuurisen taidekeskus Kassandran toiminnan, joka tekee myönteistä työtä rasismin kitkemisessä ja muukalaisvihan poistamisessa, ja samanaikaisesti laajentaa ja rikastuttaa suomalaista kulttuuria. ETNO:n mukaan maahanmuuttajilla täytyy olla todellinen ja lainmukainen mahdollisuus tuoda esille omia näkökulmiaan, mielipiteitään ja ottaa osaa suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeiden päätösten kehittelyssä, mutta tätä varten tarvitaan resursseja. www.intermin.fi/etno

Kai Kilpinen, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan asiamies, antoi hyödyllisiä neuvoja miten saada tietoja ja taloudellista tukea eri säätiöistä. Esimerkiksi, jollakin tietyllä säätiöllä voi olla muutamia painopisteitä, jotka vaihtuvat vuodesta toiseen, ja joiden kautta hankkeita rahoitetaan. Jokaisella säätiöllä voi olla oma hakemuspohja, ja jotkut ovat jo siirtyneet elektroniseen hakemukseen. Säätiöillä on omat sivunsa, joilta täytyy etsiä tieto-osio, miten rahoitushakemus voidaan jättää. On erittäin tärkeää täyttää rahoitushakemus oikein. Mutta ennen kuin hakemus täytetään, on hyvä etukäteen selvittää, kenelle, millaisiin hankkeisiin ja millä mittakaavalla tämä säätiö on antanut taloudellista tukea. Tämä tieto auttaa teitä arvioimaan oikean säätiön valinnan sekä hakemaan oikeita summia, joita voitte pyytää säätiöltä taloudelliseksi tueksi hankkeellenne. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on perustettu vuonna 2004, ja sen jäseninä on 150 erilaista säätiötä ja yhdistystä, jotka harjoittavat tieteen, taiteen ja kulttuurin apurahojen jakamista. Vain vuonna 2012 näihin tavoitteisiin jaettiin yli 330 miljoonaa euroa. www.saatiopalvelu.fi/fi/saatioiden-ja-rahastojen-neuvottelukunta/

Suomen Kulttuurisäätiön apurahoista kertoi Jaana Leivo. Suomen Kulttuurisäätiö jakaa itsenäisiä apurahoja tieteeseen ja taiteeseen, tukee niin erillisiä kulttuuritoimijoita kuin myös esiintymisryhmiä. Säätiö järjestää kursseja, luentoja ja tilaisuuksia, joissa esitellään Suomen kulttuurielämää sekä tukee myös mittavia hankkeita. Esimerkiksi, yksi tällaisista suurista hankkeista on Mirjam Helin kansainvälinen laulukilpailu, joka pidetään kerran viidessä vuodessa. Kilpailu on yksi merkittävimmistä maailmassa. https://skr.fi/apurahat

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtiollisista apurahoista kertoi Mikko Cortés Téllez. Suomessa kansalaisjärjestöjen tulojen päälähteenä on valtio. Ministeriö antaa avustusta erilaiseen toimintaan koulutuksen, kulttuurin, tieteen, urheilun, nuorisotyön jne. aloilla. Vuodessa päätetään hakemusten, joita on yli 10 000 kappaletta, väliltä. Rahoituspainopisteiden ja hakemuksen jättöaikataulun lisätietoihin voi tutustua ministeriön sivuilla kohdassa ”Avustukset ja palkinnot”. www.minedu.fi/OPM/Avustukset/

Valtion hankeavustus on ministeriön harkintavallassa. Ennen kaikkea, punnitaan hankkeen tärkeys ja ajankohtaisuus sekä varojen tehokkuus.

Tässä muutamia ”hyvän hakemuksen” peruspiirteitä

Ensisijaisesti täytyy tehdä työsuunnitelma, joka on toimintavalmis ja jonka täytyy vastata seuraaviin asioihin:

  • Toiminnan tavoite
  • Toiminnan ala
  • Vastuun jakautuminen
  • Missä toiminta tapahtuu
  • Toteutumisajankohdat
  • Toiminnan tulokset.

Tapauksissa, joissa tuotetaan jokin tuote, on välttämätöntä kertoa jo hakemuksessa, myydäänkö sitä vai jaetaanko sitä ilmaiseksi.

Tämän jälkeen tehdään realistinen talousarvio:

  • jossa otetaan huomioon tuotettavan tuotteen tai palvelun laatu ja määrä
  • joka on laskelmien pohjalta tehty
  • missä on näkyvillä myös hankkeen tulot

Hakija voi itse osallistua yhdistyksen toimintaan, esimerkiksi, rahoittamalla sitä itse tai tekemällä vapaaehtoistyötä.

Järjestötoiminnalla ja vapaaehtoistyöllä on tärkeä asema Suomessa ollessaan yksi osa länsimaista demokratiaa. Kansalaisjärjestöjen ansiosta ihmiset saavat enemmän mahdollisuuksia olla vallan kanssa vuorovaikutuksessa sekä vaikuttaa yhteiskuntaan. Toiminnan menestys, erityisesti alussa, riippuu omasta aktiivisuudesta ja siitä, miten hallitset itse tietoa valtuuksista ja rahoitustuen saantimahdollisuuksista.

Teksti ja kuvat: Irina Senkina

Suomennos: Maria Lepistö

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика