• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 1 ( 83 ) 2013

Toimitukselta

Hei kaikki, rakkaat lukijat!

Elämä korjailee aina suunnitelmiamme. Joskus korjaukset tulevat juuri sopivalla hetkellä, joskus taas varsin sopimattomilla. Itse olin suunnitellut kertovani teille vallan toisesta asiasta, mutta viime kuukausien tapahtumat pakottivat muuttamaan suunnitelmia.

Ihmetyksellä ja surullisena olen kuunnellut venäjänkielisten yhdistysten aktiivien, kollegoideni huolestuneita kysymyksiä siitä, miksi suomalaisissa joukkotiedotusvälineissä on yhä useammin ilmestynyt juttuja, jotka esittävät Suomessa toimivien venäjänkielisten organisaatioiden toiminnan negatiivisessa valossa suomalaisille lukijoilleen. Miksi halutaan esittää, että kulttuuritapahtumien järjestäminen yhdessä venäläisen osapuolen kanssa, yhteisten festivaalien ja konserttien (joihin muuten suomalaisetkin tulevat mielellään) pitäminen olisi huono asia ja tällaiset suhteet Venäjän kanssa olisivat tuomittavia? Ja jos näiden tapahtumien järjestämiseen on venäläinen osapuoli vielä antanut yhdistykselle taloudellista apua kaikkia Suomessa toimivien yhdistysten rahallista tukemista koskevien Suomen lakien mukaisesti, niin se on aivan omituista ja tarkoittaa melkeinpä poliittista yhteyttä suoraan Kremliin, vaikkakin naamioituna kansantansseiksi Suomen puolella.

Joidenkin venäläisten maanmiestemme mukaan venäjänkielisten organisaatioiden liian läheiset suhteet Venäjän kanssa on tuomittava. Kun kerran asutaan Suomessa, niin on lopullisesti unohdettava Venäjä eikä pidettävä mitään yhteyttä sen kanssa. Kas näin. Olisi mielenkiintoista tietää, miten Suomen kansalaiset kokisivat sen, että heidän asuttuaan ja työskenneltyään vuosikausia Venäjällä, joku heidän suomalaisista kavereistaan ilmoittaisi Venäjän lehdistössä vastaavaa. Ihan turhaa on muka pitää yhteyttä Suomeen, laulaa suomalaisia lauluja tai muuta vastaavaa. Kun kerran asut ja teet töitä Venäjällä, niin unohda Suomi.

Jostain syystä ei naurata yhtään. Ja erittäin surullista ja ihmeellistä on se, että tällaisia pohdintoja ja tuomioita esittävät Suomessa ihmiset, jotka ovat aiemmin tehneet monta vuotta työtä suuressa venäjänkielisten yhdistysten liitossa (eikä missä tahansa yhdistyksessä), ja sen lisäksi itsekin ovat lähimenneisyydessä hakeneet ja saaneet rahoitusta Venäjän puolelta. Kyseisen liiton, siis myös sen työntekijöiden velvollisuuksiin kuuluu Suomen venäläisten yhdistysten intressien ajaminen. Yksi tärkeimmistä intresseistä jokaiselle kansalle on oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen ja tukeminen. Asialla on suuri merkitys myös Suomessa toimiville venäjänkielisille järjestöille. Kuka tahansa tervejärkinen ihminen tajuaa, että kulttuuritapahtumien ja kansallisten juhlien järjestäminen auttaa selvästi tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Miksi vain Suomen pitäisi osallistua taloudellisesti venäjän kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja rahoittaa venäjänkielisiä järjestöjä? Suuret kiitokset siitä, että apua saadaan. Tämä kertoo Suomen valtion suuresta huolenpidosta maassa asuvia maahanmuuttajia kohtaan. Mutta miksi vain Suomen pitäisi huolehtia rahallisesti maahanmuuttajien kielen ja kulttuurin tukemisesta? Eikö jokaisen sivistysvaltion tehtäviin ja velvollisuuksiin kuulu omien kansalaistensa tukeminen ja heistä huolehtiminen riippumatta siitä, missä he asuvat ja elävät? Voiko tällaisen huolenpidon tuomita? Kaiken lisäksi se on edullista myös suomalaisten veronmaksajien näkökulmasta. Nimittäin mitä enemmän rahoitusta venäjänkielisten organisaatioiden hankkeisiin tulee Venäjältä, sitä vähemmän ne pyytävät rahallista apua suomalaisilta rahoittajilta.

Nykyään Venäjältä ikävä kyllä annetaan melko vähän varoja ulkomailla asuvia maanmiehiä tukeviin ohjelmiin. Ja rahat täytyy vielä jakaa useamman organisaation kesken. Venäjänkieliset järjestöt voivat siis saada vuodessa avustusta pääosin 1 000–2 000 euroa. Tällaisilla rahoilla on vaikea järjestää useampaa tai kovin suurta tapahtumaa. Siksi onkin jatkuvasti etsittävä lisärahoitusta.

Loppuyhteenvetona haluaisin valottaa sitä, mihin toimintamuotoihin meidän Mosaiikki ry:mme saa rahallista avustusta Venäjältä. Avustaminen tapahtuu luonnollisesti kaikkia suomalaisia rahan myöntämiseen ja kansalaisjärjestöjen tilisiirtoihin liittyviä lakeja noudattaen. Saamme rahoitusta RuFi-lastenprojektiimme: painokuluihin, lastenkirjojen jakamiseen, Varpunen-lehteen sekä RuFi-internetportaalin rakentamiseen ja sisällönluomiseen. Käytän tilaisuutta hyväkseni ja mainitsen osoitteet: www.mosaiikki.info/rufi/fi/ www.mosaiikki.info/rufi/ru/

Lisäksi rahoitusta saadaan aikuisille suunnattuun MaMu-Media-projektiin: Mosaiikki-lehden ilmaiseen tilaukseen ja toimittamiseen venäjänkielisille organisaatioille. Tällä hetkellä näitä organisaatioita on 32 kappaletta. Jos järjestömme osallistuu joihinkin suuriin konferensseihin tai foorumeihin, jotka käsittelevät ulkomailla asuvien maanmiesten tukemista, kuten venäjän kieltä, kulttuuria tai kotoutumista, saamme korvauksen yhden osanottajan matkakuluista. Tämän lisäksi saimme rahallista apua Maanmiesten koordinaationeuvoston kotisivujen tekemisestä, mikä on liittynyt tiedotusapuumme venäjänkielisten maahanmuuttajien kotoutumisen parantamiseksi. Meillä ei ole varoja sisällön suomentamiseen, joten sivusto on yksinomaan venäjänkielinen. Kerronkin nyt hieman tarkemmin sen sisällöstä niille suomalaisille lukijoillemme, jotka eivät osaa venäjää. Kyseisellä sivustolla on paljon hyödyllistä tietoa liittyen Venäjän sisä- ja ulkomaanpassien uusimiseen, viisuminhankintaan, rajanylityssääntöihin, eläkkeen hakemiseen Venäjällä, ulkomaalaisten opiskeluun Venäjällä, ulkomaisissa kouluissa työskentelevien venäjän kielen opettajien jatkokoulutukseen sekä ulkomailla asuville lapsille ja aikuisille järjestettävien leirien pitämiseen Venäjällä. Sivulla on myös paljon muuta tietoa, jonka tavoitteena on auttaa venäläisiä maahanmuuttajia ratkaisemaan Venäjään liittyviä arkipäivän kysymyksiään myös silloin, kun he asuvat pysyvästi Suomessa. Tällainen tieto auttaa epäilemättä maanmiehiämme kestämään helpommin uuteen maahan kotoutumiseen liittyvät vaikeat ajat. Kotoutuminen sujuu tasaisemmin ja kivuttomammin silloin, kun ihminen ei ole huolissaan siitä, että saako hän ratkaistua erilaiset häntä vaivaavat ongelmat. Lisäksi sosiaalityöntekijät ja muiden organisaatioiden työntekijät Suomessa eivät pysty auttamaan maanmiehiämme tällaisissa asioissa, se ei kuulu niiden toimivaltaan. Koordinaationeuvoston sivuilla on linkkejä eri laitosten ja virastojen verkkosivuille, ne voivat olla avuksi maanmiehille eri asioiden selvittämisessä. Näitä ovat mm. Venäjän ulkoasiainministeriö, Rossotrudnitšestvo, Venäjän Suomen-suurlähetystö, Suomen Venäjän-suurlähetystö, Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus sekä Moskovan maanmiesten talo. Lisäksi on oma osio Pietarin hallinnolle ja Venäjän presidentille. Jälkimmäisellä on myös mahdollisuus lähettää kirje presidentille. Juuri tämä mahdollisuus on jostain syystä aiheuttanut käsittämättömän reaktion joissain suomalaisissa tiedotusvälineissä. Sen merkitys on kuitenkin aivan selvä. Joskus käy niin, että Suomessa asuvilla venäläisillä maanmiehillämme on suuria ongelmia venäläisen eläkkeen hakemisessa tai sen määrässä, Venäjän kansalaisuuden palauttamisessa tai muissa vastaavissa asioissa, joissa heitä ei yksinkertaisesti pystytä auttamaan. Siksi ihmisille tarjotaan mahdollisuus kääntyä asioineen suoraan maansa päämiehen puoleen, sillä Venäjän muut viranomaiset eivät ole heitä voineet auttaa. Olen varma siitä, että myös Suomessa asuvilla suomalaisilla on mahdollisuus kääntyä presidenttinsä puoleen ongelmineen.

Rakkaat lehtemme lukijat, olen yrittänyt selittää tilanteen mahdollisimman tarkasti, sillä monet venäjänkielisten järjestöjen aktiivit ovat syystäkin olleet siitä huolissaan. Tämän vuoksi pääkirjoituksemme on tällä kertaa tavallista pidempi. Toivottavasti jaksoitte lukea sen loppuun asti. Pääasia, että ymmärrätte, kuka on oikeassa.

Toivotan teille miellyttäviä hetkiä tämän vuoden ensimmäistä numeroa lukiessanne!

Kunnioittaen, Tatjana Doultseva,
Mosaiikin päätoimittaja
Suomennos: Tiia Moilanen

Siirry ylös