Myanmarin kansalaiset, Shan-heimoon kuuluvien
;Ko Sota’n ja Ma Shwe Phe’n perhe.
Burman pakolaisten haastattelu, jonka aiheena on, miten heidän elämänsä on muuttunut heidän siirryttyään kolmanteen maahan.
Elämää Myanmarin ja Thaimaan rajalla
Ko Sota’n ja Ma Shwe Phe'n perhe kuuluu Myanmarin Shan-heimoon. He saapuivat pakolaisleirille vuonna 2000. He kertoivat meille elämästään pakolaisleirillä seuraavaa:
”Elintaso pakolaisleirillä oli erittäin huono. Lapsilla ei ollut tulevaisuudennäkymiä: he eivät voineet käydä koulua. Heitä ei päästetty leirin ulkopuolelle. Heidän oli tultava toimeen vain kuukausiavustuksilla, jotka heille jaettiin. Perheillä ei ollut tulevaisuuden toivoa. Leirillä asuvat, eri heimoihin kuuluvat perheet ovat todella eksyksissä ja vailla toivoa niin kuin omakin perheemme oli. Kaikki ihmiset kärsivät Burman sisäisen sodan takia.”
Elämä muuttui Suomeen tulon myötä
Ko Sota, Nan Shwe Phe, tytär Nan Kham Ong ja poika Sai Tai'n muuttivat Suomeen vuonna 2006. Ko Sota'n ja Nan Shwe Phe'n perhe-elämä on muuttunut paljon sen jälkeen. He ovat todella onnellisia elämänsä turvallisuudesta. Heidän toiveensa, lasten koulunkäyntimahdollisuuksien paraneminen, on käynyt toteen. Suuria muutoksia on tapahtunut syömisessä, vaatetuksessa ja elintasossa. Heidän elämänsä on kohentunut paljon.
”Alussa oli vaikeuksia, koska sää ja kieli samoin kuin kulttuuri olivat erilaiset. Opiskellessamme suomen kieltä opimme myös vähitellen tuntemaan suomalaista kulttuuria. Molemmat lapset saivat uusia ystäviä opiskellessaan.”
Tulevaisuuden toivo ja kulttuuri
”Yritämme elää kaikin tavoin hyvin ja toivomme saavamme hyvät työpaikat. Tiedämme kuitenkin, että Suomessa on vaikea saada työtä. Vaikka asumme vieraassa maassa, pyrimme säilyttämään oman kulttuurimme, perheemme ja myös äidinkielemme. Rukoilemme joka päivä perheidemme puolesta, sukulaisten, ystävien ja Myanmarin kansan puolesta, jotta heillä olisi siellä hyvä elämä.”
Teksti Ko Lin; Käännös: Keski-Suomen tulkkikeskus