Ymmärrämmekö todellakin mitä kierrätys on?
Tässä heidän vastauksiaan…

“Olen 19 vuotias. Mielestäni kierrätys tarkoittaa sitä, että teemme kaupungistamme kauniimman ja pidämme itsemme terveempänä. En tiedä mitä ilmaston lämpeneminen tarkoittaa. Sosiaali-maahanmuuttajapalvelut opettivat minulle kuinka kierrättää oikein. Asumishenkilöstö oli järjestänyt meille opetusohjelman oikeista kierrätystavoista. Olen kotoisin sellaisesta maasta missä ei ole minkäänlaista kierrätystä. Emme erotelleet mitään, vaan heitimme kaikki roskat yhteen roskapönttöön.”

”Minä erottelen biojätteet ja muovit tässä kaupungissa. En ole käyttänyt biojätteille tarkoitettuja pusseja aikaisemmin, mutta nyt olen alkanut käyttää niitä. Mielestäni pahvia ja sanomalehtiä ei pitäisi kerätä samaan astiaan. Mutta en tiedä miten imurin pölypussi pitäisi kierrättää. Olen kuullut, että keskustassa olisi keräyspaikka käytetyille pattereille, mutta en tiedä tarkalleen missä se on. Palaneet lamput olen heittänyt lasinkeräykseen.”

“Olen 23 vuotias ja mielestäni kierrättäminen merkitsee sitä, että käytetään ne tuotteet uudestaan mitkä ovat olleet käytössä jo aiemmin. Tässä kaupungissa ei ole ollut varsinaista opetusta siitä kuinka kierrätetään kunnolla, mutta kaupungissa jossa asuin aikaisemmin opetettiin kuinka kierrätetään. Opin sitä myös televisiosta. Olen kotoisin Thaimaasta ja me heitimme siellä kaikki jätteet samaan astiaan. Emme erotelleet mitään. Luulen, että kierrättämisellä voidaan ehkäistä ilmaston lämpenemistä, mutta on olemassa myös paljon muita asioita jotka tuottavat saasteita ja nostavat lämpötiloja ympäri maailmaa.”

“Luulen, että imurin pölypussi pitäisi heittää paperinkeräykseen. En oikeastaan tiedä mihin käytetyt lamput ja muut lasiset jätteet pitäisi heittää. Olen säilyttänyt ne kotona, koska en tiedä mihin ne pitäisi heittää.”

“Olen 30 vuotias ja mielestäni kierrättäminen tarkoittaa tavaroiden uudelleen käyttämistä useampaan otteeseen niin, etteivät maailman voimavarat ehtyisi. Mitä tulee ilmaston lämpenemiseen, mielestäni se johtuu ydinvoiman päästöistä, metsän hävittämisestä ja autojen hiilipäästöistä. Olen käynyt läpi koulutusohjelman kierrätyksestä kotimaassani, mutta se ei onnistunut. Hallitus ei pystynyt rahoittamaan sitä kunnolla eikä meillä ollut tarpeeksi jäteastioita. No, jos kierrätämme kunnolla, se auttaisi ehkäisemään ilmaston lämpenemistä sekä suoraan että epäsuorasti.”

“Erottelen jätteet, mutta mielestäni biojätepussit ovat melko kalliita. Minulla on suuri perhe ja minulla on varaa maksaa noista pusseista vain 3,5 euroa kuukaudessa. Minulla ei olisi varaa maksaa niistä jos ne maksaisivat enemmän kuin 5 euroa kuukaudessa. Käytän harvoin biojätettä kotona. Tiedän, että Prismalla on keräysastia käytetyille pattereille. Kyllä, olen kuullut lamppujen keräysastiasta, en ole nähnyt lamppujen keräysastiaa. Olen heittänyt ne lasinkeräykseen.”

(Nämä ovat joitakin vastauksia kierrätystutkimukseen, joita on saatu Jyväskylässä asuvilta maahanmuuttajilta.)

Olemme tulleet eripuolilta maailmaa asumaan Suomeen ja meillä on rajujakin elämänkokemuksia kotimaistamme. Olemme selviytyneet pelastamalla omat henkemme juoksemalla vuorien, autiomaiden ja merten halki mainitsemattakaan kierrätystä.

Suomessa olo on kuin olisi kokonaan eri maailmassa. Kaikki on uutta meille ja meillä on myös kova tiedonnälkä. Sähkölaitteista paikallisbussiliikenteeseen ovat asioita joita emme ole nähneet koskaan ennen. Itseasiassa, olemme olleet niin kiireisiä pelastaaksemme oman henkemme, ettemme ole huomanneet mitä muualla maailmassa tapahtuu. Kierrätys on yksi näistä asioista.

Suomi on maa, missä voimme aloittaa uuden elämänmatkamme riippumatta siitä, mistä tulemme tai kuinka vakavia ja hengenvaarallisia kokemuksemme ovat olleet. Jotta voisimme aloittaa uuden elämän, meidän tulee luopua kaikista tarpeettomista käytännöistä ja huonoista tavoista. Olemme saattaneet teeskennellä, ettemme ole huomanneet kierrättämistä kotimaassamme, mutta Suomessa olomme edellyttää, että tiedämme kuinka jätteet kierrätetään kunnolla.

Jäte tarkoittaa yksinkertaisesti sitä materiaalia tai tavaraa mitä me kuluttajat emme enään tarvitse. Sana ”kierrättää” saattaa kuulostaa hyvin uudelta meille, mutta se tarkoittaa sitä, kuinka voimme käyttää ne materiaalit uudelleen mitä emme enään tarvitse. Jäte voidaan erotella uudelleen käytettävään jätteeseen, kertakäyttöiseen jätteeseen sekä jätteeseen, joka voi vaikuttaa ympäristöön. Me kaikki käytämme materiaaleja kun tarvitsemme jotain ja heitämme ne sen jälkeen edesvastuuttomasti pois. Meidän tulisi muuttaa tapamme, jotta meillä olisi parempi ja kauniimpi tulevaisuus. Päinvastoin kuin Suomessa, kotimaassamme näemme muovijätettä jokapuolella. Pääsyy siihen, että Suomessa asiat ovat toisin, on se, että täällä kaikki ottavat vastuuta. Meidän pitäisi aina matkia hyvää käytöstä jotta voisimme aloittaa elämämme mielekkäästi.

Kaikki ympärillämme olevat jätteet voivat hajota luonnollisesti tai bakteerien avulla, mutta siihen menisi useampi vuosi. Esimerkiksi: Jos heität yhden muovipullon talosi eteen joka päivä, siinä olisi vuoden päästä 365 pulloa. Muovipullon hajoamiseen tarvitaan noin 70 tai 450 vuotta, joten yhden pullon heittäminen aiheuttaa ongelmia tulevaksi 450 vuodeksi.

Seuraavassa taulukossa on lueteltu hajoamisajat erilaisille jätemateriaaleille:

Materiaali Hajoamisaika Materiaali Hajoamisaika
Banaanin kuoret 2 – 10 päivää Vaipat 10 – 20 vuotta
Appelsiinin kuoret 1 kuukausi Nahkakengät 25 – 40 vuotta
Tuotteet sokeriruoko massasta 1 – 2 kuukautta Nylonkangas 30 – 40 vuotta
Puuvillarievut 1 – 5 kuukautta Peltipurkki 50 – 100 vuotta
Paperi 2 – 5 kuukautta Alumiininen säilykepurkki 200 – 500 vuotta
Köysi 3 – 14 kuukautta Muovipullot 70 – 450 vuotta
Villasukat 1 – 5 vuotta XPS Styroksipakkaukset Ei hajoa
Tukapakan filtterit 1 – 12 vuotta Biologisesti hajoavat muovipussit 75 päivää
Tetrapakkaus (muoviyhdistelmä maitotölkit) 5 vuotta Biologisesti hajoavat pahvimukit 75 päivää
Muovipussit 10 – 20 vuotta    

Suomessa on käytössä pääasiallisesti 7 jäteastiaa.

1. Biologisesti hajoava jäte (Biojäte)

  1. Jäljelle jäänyt ruoka
  2. Hedelmien ja kasvisten kuorintajätteet
  3. Kahvi- ja teepussit
  4. Kalanruodot ja muut luut, munat
  5. Kukat, kukkien varret ja muut pienet kasvit
  6. Eläinten jätteet

X Muovipulloja tai metallijätettä ei heitetä biojätteeseen.
X Vaippoja tai pölynimurin pölypusseja ei heitetä biojätteeseen.
X Bensajätettä tai muuta energiajätettä ei heitetä biojätteeseen.

Biologisesti hajoava jäte voidaan peittää maahan omalla pihalla, tai käyttää maa-aineena omassa puutarhassa. Jätteitä ei pidä heittää järviin. Muista, että muovimateriaaleja ei laiteta biojätteen sekaan. Biojätepussit maksavat noin 7 senttiä per pussi ja kustannukset kuukautta kohti ovat enimmillään noin 4,50 euroa.

2. Paperit ja paperituotteet (Keräyspaperi)

  1. Sanomalehdet, aikakausilehdet ja mainokset.
  2. Kirjat, piirustuspaperit (ilman kovia kansia)

X Ei likaista paperia, pahvia, XPS styroksipakkauksia tai lahjapapereita.  

3. Pahvit (Ruskea pahvi)

  1. Kartonki, koteloiden kiiltopaperi ja maitotölkit
  2. Ruskea pahvi ja kartonki

X Pahvit voivat olla kaikenvärisiä, mutta pahvikeräykseen ei pidä heittää muovipäällysteistä pahvia.

4. Lasijätteet (Lasi)

  1. Puhtaat eriväriset lasipullot
  2. Lasiset lautaset, mukit ja muut lasiset taloustavarat

X Käytettyjä lamppuja ei pidä heittää lasinkeräykseen. Lamput sisältävät elohopeaa, mikä on ympäristölle haitallinen aine.  
X Keramiikkaa, lattialaattoja, peililaseja tai lämpömittareita ei heitetä lasijätteeseen. 

5. Metallijätteet (Metalli)

  1. Säilykepurkit, alumiiniset purkit ja muut metalliset tuotteet.
  2. Kuivat ja tyhjät maalipurkit.

X  Älä heitä ruiskumaalin purkkeja tai aerosolisuihkepulloja metallijätteisiin.
X  Älä heitä sähkölaitteita tai –johtoja metallijätteisiin.

6. Kuivajäte

  1. Muovimateriaalit, lattialaatat, pölypussit, XPS styroksipakkaukset ja likaiset paperit.
  2. Lahjapaperit, tyhjät ruiskumaalipurkit, tyhjät aerosolisuihkepullot ja käyttökelvoton puuvilla.

X Älä heitä jäljelle jäänyttä ruokaa tai ongelmajätettä kuivajätteisiin.

7. Ongelmajätteet

  1. Paristot, sähkölaitteet, lamput, ruiskumaalipullot ja kaasutäytteiset/ponneainetäytteiset pullot, sekä helposti syttyvä ja syövyttävä jäte.
  2. Jäte mikä voi olla vaarallista ympäristölle ja tuotteet jotka sisältävät kemikaaleja.

* Käyttämättömät lääkkeet voidaan jättää lähimpään apteekkiin poistettavaksi.

 

Ongelmajätteitä voidaan jättää seuraaviin paikkoihin:

Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus, puh. 411 5900
Seppälän Prisman kierrätyspiste, puh. 630 749
Kierrätyskauppa Eko Center, puh. 333 7040
Teboil, Kukkumäki, puh. 338 1900
Esso, Hanikaisenkatu, puh. 621 277
Huoltoasema St1 Mutteri, Kuokkala, puh. 339 0900
Liikennemyymälä ABC!, Keljonkangas, puh. 447 7200
Htaung Hteink Min
www.hteinkmin.com
Käännös: Keski-Suomen tulkkikeskus

Tulostusversio