№ 1 ( 29 ) 2017

Kumppanuusohjelma


Kotouttaminen on kumppanuutta -seminaarissa pohdittiin hyviä malleja, etsittiin ratkaisuja ja verkostoiduttiin

Miten kumppanuuksien avulla voidaan edistää kotouttamista, ja miten kotouttava kumppanuus rakennetaan? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastausta työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä Kotouttaminen on kumppanuutta -seminaarissa 17.1. Seminaarin avannut ministeri Jari Lindström korosti, että kotouttamista ei tehdä yksin: järjestöt, työnantajat sekä ihmisten oma aktiivisuus ovat kaikki tärkeitä tekijöitä kotoutumisessa.

Tilaisuuden taustalla on huhtikuussa 2016 julkaistu Kotouttamisen kumppanuusohjelma, jonka tavoitteena on ideoida, tunnistaa ja tukea kotoutumistyötä edistäviä yhteistyömahdollisuuksia. Valtion ja kunnan kotouttamistyön rinnalle tarvitaan myös kansalaisyhteiskunnan, maahanmuuttajien omien järjestöjen, yritysten ja muiden organisaatioiden aloitteita ja yhteistyötä kotouttamisen ja kotoutumisen onnistumiseksi. Kumppanuusohjelma tukee Valtion kotouttamisohjelman käytännön toimeenpanoa.


Seminaari keräsi lähes 250 osallistujaa. Osallistujien joukossa oli mm. kuntien, kehittämisyhtiöiden, yrittäjäjärjestöjen, maahanmuuttaja-, ja kansalaisjärjestöjen, seurakuntien, oppilaitosten, kotoutumiseen liittyvien hankkeiden, ministeriöiden, ELY-keskusten sekä TE-toimistojen edustajia. Tapahtumassa oli myös Mosaiikki ry:n edustajia.

Paneelikeskustelussa pohjustettiin työpajoja aiheella miten kumppanuus rakennetaan. Keskustelijoina olivat ohjelmajohtaja Pernilla Gripenberg, toiminnanjohtaja Christian Thibault, projektipäällikkö Marjut Haapanen, toimittaja Rauli Virtanen ja projektipäällikkö Pasi Savonmäki.

Esimerkiksi projektipäällikkö Marjut Haapanen kertoi Koko kylä kotouttaa – hankkeesta. Koko kylä kotouttaa –hanke siirtää kotouttamisesta saatuja hyviä kokemuksia kyläyhdistysten ja Leader-ryhmien verkostolle.

– Kentällämme ympäri Suomea on jo tehty hienoa kotouttamistyötä. Meillä on myös alueita, joille maahanmuuttajien saapuminen on aivan uutta. Nyt haetaan ja jaetaan parhaat käytännöt kaikkien kesken.

Työpajojen aiheina olivat elinkeinoelämän kumppanuudet työllistämisen tueksi, hyvät väestösuhteet ja kotoutuminen, alueellisten kumppanuuksien toimivuus sekä mediakumppanuudet kotouttamisen tukena.


Mosaiikki ry:n edustajat osallistuivat työryhmään, joka käsitteli eri medioiden vuorovaikutusta ja niiden auttavaa roolia kotouttamisprosessissa. Tämä keskustelu oli meistä erityisen mielenkiintoista, koska onhan yhdistyksemme julkaissut monta vuotta Suomessa monikulttuurista Mosaiikki-lehteä, joka on tarkoitettu Suomessa asuvien maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseen.

Toimittaja Rauli Virtanen avasi mediaa koskevan keskustelun. Millainen maailmankuva mediassa annetaan? Nykymaailmassa on valtavasti lähteitä, joista ihminen voi saada tietoja, ja usein ne ovat sosiaalisessa mediassa. Suurin ongelma on siinä, että tieto ei aina pohjaudu faktoihin. Ihmiset haluavat saada realistisinta tietoa.

Työryhmässä käytiin laaja keskustelu median roolista maahanmuuttoasioista tiedottamisessa. Akuutein kysymys kosketti sitä, miten luoda yhteistyötä. Millä tavalla voi tarjota materiaalia julkaistavaksi suuriin julkaisuihin, kuten esimerkiksi, Helsingin Sanomiin?

Tatjana Doultseva, Mosaiikki-lehden päätoimittaja, kertoi oman ehdotuksensa suomalaisen median kanssa tehtävästä yhteistyöstä. On tärkeää kertoa suomalaisessa mediassa maahanmuuttajajärjestöistä, millaisia hankkeita niillä on ja millaista yhteiskunnallista toimintaa ne tekevät. Jos suomalaisen median kautta käytäisiin keskustelua maahanmuuttajien kanssa, niin se voisi vähentää väärinkäsitysten syntymistä osapuolten kesken ja negatiivisten stereotypioiden muodostumista, auttaisi parantamaan luottamusta sekä luomaan myönteistä kuvaa maahanmuuttajista kantaväestön keskuudessa.

Jyväskylän yliopistosta Karina Horsti, joka tutkii suomalaista mediaa etnisestä näkökulmasta sekä rasismia ja maahanmuuttoa, piti myös esitelmän. Erityinen ohjelma, joka on suunnattu monikulttuuristen toimittajien palkkaamiseksi, on välttämätön. Myös paikalliset etnisten yhteisöjen järjestöt voivat tarjota toimittajille tietoja tietyistä aiheista, jotta toimittajien olisi helpompi tiedottaa ajankohtaisista tapahtumista.

Kotouttaminen on kumppanuutta -seminaarin yhteydessä julkaistu Vähemmistöjen väliset suhteet –raportti. Raportissa kootaan yhteen eri tutkimuksissa nousseet tekijät ja mekanismit, jotka selittävät suhteiden muodostumista.

Etniset konfliktit eivät aina tapahdu vähemmistön ja enemmistön välillä, vaan myös vähemmistöillä on toisiinsa kohdistuvia ennakkoluuloja, stereotypioita ja suoranaista rasismia. Toisaalta myös vähemmistöt ovat osoittaneet solidaarisuutta toisiaan kohtaan ja luoneet esimerkiksi yhteisiä yhdistyksiä ja toimineet yhteistyössä muun muassa monikulttuurisissa kohtaamispaikoissa. Yhteiskunnallisen kehityksen kannalta on entistä tärkeämpää edistää positiivista kehitystä, ei vain enemmistön ja vähemmistöjen välillä, vaan myös etnisten ja uskonnollisten vähemmistöryhmien välillä. On tärkeää tarjota eri vähemmistöjen jäsenille kokemus siitä, että he ovat tärkeä osa yhteiskuntaa ja heidän ääntään kuullaan.


Aineiston kokosi Irina Senkina.

Lähde: www.kotouttaminen.fi/kotouttaminen/info/uutiset/kotouttaminen_on_kumppanuutta_-seminaarissa_pohdittiin_hyvia_malleja_etsittiin_ratkaisuja_ja_verkostoiduttiin.121069.news
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79168

Kuvat: Irina Senkina
Venäjännös: Lidia Popova
Suomennos: Maria Lepistö

Siirry ylös