Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 3 ( 27 ) 2016
Tutkijat:
Uunituore Yksinäisten Suomi –teos vie matkalle yksinäisyyteen ja etsii keinoja siihen, miten yksinäisyyden kierteestä pääsisi pois.
"Yksinäisyys tuntuu siltä, että jos katoaisi maailmasta, kukaan ei huomaisi"
Sitaatti on erään kirjaan haastatellun henkilön kuvaus yksinäisyyden tunteesta, josta niin moni suomalainen kärsii. Arviolta 400 000 suomalaista tuntee ainakin välillä itsensä yksinäiseksi.
Yksin jääminen lannistaa, sairastuttaa, eristää ja lisää itsetuhoisuutta. Yksinäisyys heikentää pysyvästi hyvinvointia ja terveyttä. Sosiaalisten kontaktien puute kerää ympärilleen muita ongelmia: muutenkin huono-osaiset ovat usein myös yksinäisiä, ja toisaalta yksinäisyys lisää huono-osaisuutta. Siksi se on inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös merkittävä yhteiskunnallinen kysymys.
Yksinäisyyttä ei ole vielä kovin pitkään tutkittu, eikä siitä ole vielä paljoa kirjoitettu, joten uutuusteos korjaa tätä puutetta. Teoksessa alan johtavat kotimaiset tutkijat pohtivat yksinäisyyttä 2010-luvun Suomessa. Kirjan viimeisessä luvussa esitellään keinoja yksinäisyyden vähentämiseen.
Järjestöillä iso rooli yksinäisyyden vähentämisessä
HelsinkiMissiossa tutkijana työskentelevä Hanna Falk ja järjestön entinen tutkimus- ja kehitysjohtaja Henrietta Grönlund ovat kirjoittaneet teoksen viimeisen luvun. Siinä he esittelevät kansalaisjärjestöjen tarjoamia keinoja yksinäisyyden vähentämiseen.
– Järjestöjen asiakirjoissa ja kuvauksissa toiminnastaan niiden rooli yksinäisyyden vähentämisessä sekä yksinäisten ihmisten auttamisessa näyttäytyy vahvana. Yksinäisyyden vähentämiseen pyritään lisäämällä yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa eli esimerkiksi kontakteja, verkostoja ja luottamuksen kasvua, Hanna Falk kuvailee.
Hänen mukaansa järjestöjen tavoitteena on paitsi saada ihmisiä mukaan järjestöjen toimintaan myös vahvistaa heidän omaa toimijuuttaan.
– Toiminta on yksinäisen luo tuotua apua, ihmisten "kohtauttamista". Yksinäiselle tai keskustelukumppania kaipaavalle tarjotaan mahdollisuus olla kontaktissa toiseen ihmiseen joko kasvokkain, puhelimitse tai internetissä. Järjestöjen ja seurakuntien vertaistukiryhmät, yhteislaulutilaisuudet ja leikkikerhot tarjoavat sosiaalisen tilan lisäksi toimintaa, jonka ympärille ihmiset voivat kerääntyä ja tulla osaksi yhteisöä, Falk tiivistää.
Lisätiedot:
Lähde: HelsinkiMissio, tiedote, 2016
Venäjännös: Lidia Popova