• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 3 ( 45 ) 2016

Marita Södergård

Taiteilija, Suomen Naivistit ry:n jäsen

20 vuotta suolareliefejä
Tauluja joissa on aina tarina!

Näyttely 10.8.–10.9.2016, LOFTET, Vaasa

Kuvat: Nadja Zhandr

SUOLATAIKINAN HISTORIAA

Suolataikinan historia ulottuu n. 8000 vuotta ajassa taaksepäin. Silloin aloitettiin eri viljalaatujen viljely; vehnää, hirssiä, maissia ym. ja työstettiin ne jauhoiksi. Jo niistä ajoista lähtien leipä leivottiin perusaineina jauho, suola ja vesi.

Jo aikaisin leivän ympärille alkoi rakentua kulttuuri, joka sai toimia ravinnon symbolina. Kulttuuri oli vahvasti sidoksissa sosiaaliseen, uskonnolliseen ja taiteelliseen elämään monissa kansanryhmissä. Kreikkalaiset palvoivat Demeteriä, hedelmällisyyden ja maanviljelyn jumalatarta pienin taikinakuvin ja Ceres Roomassa sai saman kunnianosoituksen.

Keskiajalla markkinoilla oli ihailtavina ja myös ostettavissa kuivattuja taikinasta muotoiltuja mestariteoksia, jotka useimmiten olivat italialaisten taiteilijoiden tekemiä.

Noin 1100–luvulta lähtien valmistivat inkaintiaanit ihmis- ja eläinfiguureja taikinasta lähinnä matkallaan tuonpuoleiseen. Taikinakuvat esittivät tärkeää osaa esim. hautajaisissa. Niitä pantiin vainajan mukaan hänen matkallaan tuonpuoleiseen.

1600–luvulta olevia marionetinkaltaisia suolataikinakuvia tiedetään olevan Kiinassa ja Euroopassa. Kreetalla ja Kreikan eteläosissa on valmistettu ns. juhlakransseja suolataikinasta. Myös Pohjois-Euroopan talonpojat tekivät viljalyhteen muotoisia taikinakuvia. Vielä tänäänkin on suolataikinataide suosittua mm. Etelä-Amerikassa erityisesti Ecuadorissa.

Suolataikinatyöt eivät siis ole mikään uusi taidelaji. Päinvastoin se on kytketty perinnerikkaisiin taideteoksiin, joita on satoja vuosia valmistettu monessa maassa ja joita vielä suojellaan.

Lähde: Näyttelyn esite
Venäjännös: Lidia Popova