№ 2 ( 04 ) 2011

Kiemuroita pitkin…


Työvoimaneuvoja Paula Rapaport

Työvoimaneuvoja Paula Rapaport on tehnyt työtä Kuopion TE-toimiston kansainvälisessä yksikössä jo melkein kahdeksan vuotta ja monet maahanmuuttajat ovat todenneet hänen ammattitaitonsa vaikeissa ja kiemuraisissa kysymyksissä.

- Kuka voi tulla TE-toimiston asiakkaaksi?

- Neuvoja voi saada kuka tahansa, myös Suomen ulkopuolella oleva henkilö. Työnhakijaksi voi tulla henkilö, joka asuu pysyväluonteisesti Suomessa (hänellä on pysyvä oleskelulupa P tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa P-EY, oleskelulupa A ilman työnantajaa koskevia rajoituksia) tai hänellä on oleskelulupa B ilman työnantajaa koskevia rajoituksia. Koulutushakijaksi voi tulla myös muita A- ja B-oleskeluluvan omaavia henkilöitä, esimerkiksi B-oleskeluluvan omistavan opiskelijan puoliso.

- Mitä palveluita TE-toimisto tarjoaa maahanmuuttajille?

- Maahanmuuttajille, jotka rekisteröidään meillä työhakijoiksi, laaditaan kotoutumissuunnitelma, jossa sovitaan, miten asiakkaan kotoutuminen tapahtuu. Useimmiten kotoutumiseen liittyy suomen kielen opiskelu ja auttaminen työpaikan etsimisessä. Yksi tärkeistä keinoista työpaikan saamisessa on työharjoittelu. Kotoutumisaika on 3 vuotta ensimmäisestä väestörekisteriin kirjautumispäivästä. Kotoutumisaikaa voidaan jatkaa 5 vuoteen. Syynä voi olla vanhempainvapaa, pitkä sairaus tai jos henkilö on ollut luku- ja kirjoitustaidoton. Kotoutumissuunnitelma päivitetään aina kun tulee muutoksia, esim. kurssi tai työharjoittelu.

Seuraava palvelu, joka koskee myös maahanmuuttajia, on työvoimakoulutusten järjestäminen. Työvoimakoulutuksena järjestetään suomen kielen kursseja ja ammatillisia koulutuksia. Maahanmuuttajien on vaikea heti päästä ammatillisiin opintoihin kielen takia. Tämän vuoksi TE-toimisto järjestää ohjaavia koulutuksia, jossa käsitellään mm. alan sanastoa. TE-toimisto panostaa myös työpaikkojen ja työharjoittelupaikkojen etsimiseen maahanmuuttajille. Kuopiossa Setlementti Puijola ry:llä toimii työnetsijänä Raimo Tuuliainen. Häneltä maahanmuuttajat saavat hyödyllistä ja maksutonta palvelua. Työpaikan löytäminen ei ole helppoa ja TE-toimisto yrittää kannustaa työnantajia ja mahdollisia työntekijöitä löytämään toinen toisensa. Suosituin keino on työharjoittelu. Silloin harjoittelija saa työttömyysrahat KELA:lta tai työttömyyskassalta. Kerrallaan harjoittelija voi tehdä työtä samassa paikassa enintään 6 kuukautta. Toinen vaihtoehto on palkkatuki. Siinä työnantaja ja työntekijä solmivat työsopimuksen ja työntekijä saa työehtosopimuksen mukaisen palkan työnantajalta. TE-toimisto puolestaan tukee työnantajaa.

Jos maahanmuuttajalla on riittävän pitkä työhistoria, hänellä on mahdollisuus lähteä työnhakuun EU/ETA maahan 3 kuukaudeksi työttömyysturvalla (työttömyyskassan maksama ansiopäiväraha/ KELA:n maksama peruspäiväraha). Työmarkkinatukea ei voi siirtää toiseen EU/ETA-maahan.

- Monesti maahanmuuttajat törmäävät kysymyksiin, jotka liittyvät TE-toimiston maksuihin. Yksi niistä on: jos matkustat ulkomaille, milloin voit saada työttömyysetuutta?

- TE-toimiston työnhakija-asiakkailla lomapäiviä on 6 arkipäivää 365 päivän aikana. Arkipyhät kuuluvat 6 arkipäivän lukuun, koska niistä maksetaan kotoutumistukea/työmarkkinatukea. 365 päivää seuraavaan 6 päivän lomajaksoon lasketaan viimeisestä käytetystä matkasta. Jos kuudesta päivästä ensimmäisen ulkomaanmatkan aikana oli käytetty 4 päivää ja seuraava suunniteltu ulkomaanmatka kestää 3 päivää tai enemmän, toisesta matkasta ei makseta. Jos toinen ulkomaanmatka kestää 1-2 päivää, siitä maksetaan. Uusi lomaoikeus tässä tapauksessa syntyy seuraavasti: vuoden päästä ensimmäisen 4 päivän matkasta henkilö voi taas ottaa 4 päivää ja vuoden päästä toisesta matkasta taas käytettyjä 1-2 päivää. Viime vuonna käyttämättä jääneitä ei voi siirtää lomapäiviä tälle vuodelle. Matkoista on aina ilmoitettava TE-toimistolle etukäteen. TE-toimistolle on ilmoitettava myös osoite ulkomaanmatkan aikana, jos hakee työttömyysetuutta matkan ajalle.

- Miten maksetaan esimerkiksi kesäloma-ajalta suomen kielen kurssilaisille?

- Kun kurssissa on kesätauko, maksetaan työttömyyden perusteella. Jos esim. puolison tulojen vuoksi työttömyysaikana ei makseta työmarkkinatukea, työnhakija saa rahat kurssin ajalta, mutta ei kurssin kesätauon ajalta. Joulukuusta 2010 alkaen lapsettomalla hakijalla työmarkkinatuki alkaa pienentyä, jos puolison tulot ovat yli 1704€/kk, jos hakijalla on 1 lapsi, tuloraja on 1834€/kk, jos 2 lasta- 1964€/kk jne. Kun tuloraja ylittyy, tuki pienenee siten, että täydestä työmarkkinatuesta vähennetään 50 % tulorajan ylittävistä kuukausituloista.

- Jotkut maahanmuuttajat ovat ammattiliiton jäseniä. Mitä heidän pitää tietää?

- Ensisijaisesti heidän pitää tietää, että jos he eivät halua liittyä ammattiliittoon, he voivat liittyä pelkkään liiton työttömyyskassaan. Ansiopäivärahaa maksetaan 500 arkipäivältä. Lomapäivät lasketaan samalla tavalla kaikille työttömille. Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää se, että henkilö on liiton/työttömyyskassan jäsenyysaikana 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana ollut 34 kalenteriviikkoa työssä, jossa työaika on ollut vähintään 18 tuntia (tuntiopettajilla 8 tuntia) kalenteriviikossa ja palkkaus on ollut työehtosopimuksen mukainen. Ja vielä yksi tärkeä asia: EU-maista tulevan henkilön työhistorian Suomessa ei tarvitse olla niin pitkä ansiopäivärahan maksua varten, edelliset työsuhteet EU-/ETA-maissa otetaan huomioon.

- Millainen tilanne nyt ja lähitulevaisuudessa on suomen kielen kurssien kanssa? Tuleeko niitä enemmän, kun viime aikoina hakemuksia on ollut paljon?

- Suomen kielen kursseja on toivottavasti tulevaisuudessakin suunnilleen saman verran kuin nyt. Suosittelemme asiakkaille itseopiskelua, koska kaikki eivät pääse kursseille haluamassaan ajassa. Kurssivalinnassa aktiivisuus ratkaisee, eli katsomme sitä, kuka on oikeasti suuntautumassa työhön. Vuonna 2010 meidän kielikursseille pääsi 40 % halukkaista. Tietysti on olemassa kansalaisopiston iltakurssit, kesäyliopiston kurssit, Monikulttuuriskeskus Kompassin kurssit, joita voi hyödyntää odottaessaan meidän kursseja. Seuraavat kurssimme alkavat elokuussa, tasot A 1.1 ja B 1.2, silloin alkaa myös kotoutumiskoulutus.

- Mitkä ovat ne tilanteet, jolloin on pakko käydä TE-toimistossa?

- Ensin tietysti pitää käydä rekisteröitymässä. Ja tärkeää on, että työhaku on voimassa rekisteröintipäivästä. Lisäksi TE-toimistossa pitää käydä ilmoittamassa osoitemuutoksesta, ulkomaanmatkoista, yritystoiminnan aloittamisesta ja opiskelupaikan saamisesta. Myös jos on tulossa työhaastattelu toisella paikkakunnalla, joka on yli 80 km päässä, ennen matkaa voi hakea korvausta matkakuluihin. Ja jos henkilö saa työpaikan yli 80 km kotipaikasta, hän voi hakea kotoutumistukea 4 kk aikana vaikka samalla työnantaja maksaa hänelle palkan. Kieltäytyminen työstä, johon on 80 km:n tai lyhyempi työmatka, voi aiheuttaa karenssin.

- Viime aikoina on tullut paljon kysymyksiä siitä, miten kannattaa toimia, jos haluaa Suomeen töihin? Olisiko sinulla vinkkejä työnhakuun?

- Suomen kielen taito on tosi tärkeä, jos hakee työtä ulkomailta käsin. Jos hakija on EU- tai ETA-kansalainen, hän ei tarvitse mitään, mutta esimerkiksi hakija Venäjältä tarvitse työntekijän oleskeluluvan. Sen voi hakea työnantaja tai työntekijä. Hakemuksen voi jättää joko Suomen edustustoon tai kihlakunnan poliisilaitokselle. Marjojen, hedelmien ja muiden kasvisten poimintaan tai korjuuseen enintään 3 kuukauden ajaksi tuleva henkilö ei tarvitse työoleskelulupaa, sama koskee esimerkiksi urheilijoita. Lisätietoja työhausta Suomessa ja muista työhön liittyvistä asioista löytyy esitteestä ”Ulkomaalainen työssä Suomessa” muun muassa venäjän kielellä sivuilla www.mol.fi.

- Mikä sinun kokemuksesi mukaan tuottaa eniten ongelmia maahanmuuttajille alkuvaiheessa? Montako asiakasta teillä on tällä hetkellä?

- Todistukset työhistoriasta ja ammatillisesta koulutuksesta. Jos asiakkaalla ei ole niitä, hänelle määrätään 7 kuukauden odotusaika ja sen aikana hän ei saa työttömyysrahaa, paitsi jos pääsee kurssille tai harjoitteluun. Jos ihminen irtisanoutuu omassa maassaan omasta pyynnöstään, hänelle tulee tavallisesti 3 kuukauden karenssi. Jos työ oli määräaikainen ja loppui, tai jos yritys meni konkurssiin, silloin karenssia ei ole. Työttömyysturva-asiantuntija päättää, tuleeko karenssi vai ei. Tällä hetkellä meillä on 506 maahanmuuttaja-asiakasta, joista noin 450 on työtöntä.

Viktoria Glubokova,

Vastaanottava Pohjois-Savo-ESR-hanke

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика