2017 |  2016 |  2015 |  2014
2013 |  2012 |  2011 |  2010
2009 |  2008 |  2007 | 


№ 9-10 (111-112)


№ 8 (110)


№ 7 (109)


№ 5-6 (107-108)


№ 3-4 (105-106)


№ 2 (104)


№ 1 (103)

№ 7 ( 109 ) 2015



MAAHANMUUTTO: yhteinen haaste

RAY

EU on viime kuukausina joutunut kohtaamaan ennennäkemättömän määrän Eurooppaan saapuvia muuttajia ja pakolaisia. He ovat liikkeellä eri syistä ja haluavat paeta konflikteja, poliittista ja taloudellista epävakautta, ihmisoikeusloukkauksia ja köyhyyttä.

Euroopan unionin operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston eli Frontexin mukaan tänä vuonna EU:n alueelle on saapunut 340 000 ihmistä, joista pääosa on syyrialaisia, afgaaneja ja eritrealaisia. Pääasiassa muuttovirta kulkee Italian ja Kreikan kautta.

Nämä luvut edustavat vain jäävuoren huippua, sillä neljästä miljoonasta syyrialaisesta pakolaisesta ainoastaan kuusi prosenttia on suunnannut Eurooppaan. 1,8 miljoonaa pakolaista on tällä hetkellä Turkissa ja toiset 1,2 miljoonaa Libanonissa, jonka oma väkiluku on vain 4,4 miljoonaa.

Syyriassa on 12,2 miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeessa. Yli 200 000 ihmistä on kuollut yli neljä vuotta kestäneessä konfliktissa.

Syyrian kriisi


Syyrian konfliktista saattaa tulla suurin humanitaarinen katastrofi toisen maailmansodan jälkeen, sillä miljoonat ovat menettäneet kotinsa ja satojatuhansia on joutunut pakenemaan maasta. "Me voimme tehdä ja meidän pitäisi tehdä enemmän pakenemaan joutuneiden eteen", Syyria-valtuuskunnan puheenjohtaja Marisa Matias (GUE/NGL, Portugal) totesi.


Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker Unionin tila -keskustelussa parlamentin täysistunnossa 9.9.2015.


"On kyse ihmisyydestä, ihmisarvosta ja Euroopalle myös historiallisesta oikeudenmukaisuudesta", Jean-Claude Juncker, Euroopan komission puheenjohtaja, totesi. "Taistelemme Islamilaista valtiota (ISIS) vastaan, miksi emme siis ole valmiita hyväksymään ihmisiä, jotka pakenevat heitä?"

Parlamentti on ottanut vahvasti kantaa asiaan. Joulukuussa 2014 mepit vaativat kokonaisvaltaista lähestymistapaa maahanmuuttoon ja huhtikuussa 2015 mepit ehdottivat sitovia kiintiöitä turvapaikanhakijoiden jakamiseen EU-maiden välillä. Heinäkuussa parlamentti hyväksyi 69,6 miljoonan euron lisäbudjetin maahan tulevien ihmisten auttamiseksi.

Parlamentin jäsenet äänestävät täysistunnossa 10. syyskuuta sitovista hätätoimenpiteistä, joilla uudelleensijoitetaan 40 000 turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta muihin EU-maihin.

On selvää, että EU:n on otettava aktiivinen rooli kriisien ratkomiseksi Afrikassa ja Lähi-idässä ja myös pakolaisleireistä on tehtävä inhimillisiä. Tämä ei kuitenkaan ole peruste sulkea Euroopan rajoja.

Työttömyys ja maahanmuutto ovat eurooppalaisten mielestä tällä hetkellä EU:n kohtaamat suurimmat haasteet, kerrotaan parlamentin tilaamassa Eurobarometri-tutkimuksessa. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista on sitä mieltä, että päätökset maahanmuutosta pitäisi tehdä EU-tasolla kansallisen tason sijaan ja kahdeksan kymmenestä oli sitä mieltä, että turvapaikanhakijoita pitäisi jakaa paremmin EU-jäsenmaiden kesken. Vaikka nuorten työikäisten ihmisten tulo ikääntyvän väestön Eurooppaan saattaisi korjata ikärakennetta, eurooppalaiset ovat yhä hyvin eri mieltä maahanmuuttajien roolista Euroopan taloudessa. 51 % vastaajista oli sitä mieltä, että heidän maansa tarvitsee "laillisia maahanmuuttajia työskentelemään tietyillä talouden sektoreilla". Suomalaisista tätä mieltä oli 65 %.

EU on yhdessä jäsenmaiden kanssa toteuttanut lukuisia toimia, joilla pyritään vastaamaan muuttoliikkeen tuomiin haasteisiin.


Maahanmuuttajia vastaanottokeskuksessa Etelä-Sisiliassa. Parlamentin valtuuskunta vieraili paikalla heinäkuussa.


Ratkaisuja muuttopaineisiin

EU:n eteläisen naapurialueen kasvava epävakaus on lisännyt Euroopan unioniin pyrkivien ihmisten määrää. EU on sitoutunut vastaamaan muuttopaineisiin Välimerellä pyrkimällä seuraaviin tavoitteisiin:

  • suojellaan apua tarvitsevia ja estetään uudet ihmishenkien menetykset merellä
  • kohdistetaan toiminta ihmiskauppiaiden ja ihmisten salakuljettajien rikollisverkostoihin
  • puututaan laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin
  • tarjotaan mahdollisuuksia lailliseen muuttoon
  • Libanonia, Jordaniaa, Turkkia ja muita maita tuetaan Syyrian pakolaiskriisin hoitamisessa
  • YK:n pakolaisvaltuutetulle ja Maailman elintarvikeohjelmalle annetaan vähintään 1 miljardin euron lisäavustus
  • yhteistyötä ja vuoropuhelua Turkin kanssa tehostetaan kaikilla tasoilla
  • Länsi-Balkanin maita tuetaan pakolaisvirtojen hallinnassa
  • lisätään rahoitusta niihin perimmäisiin syihin puuttumiseksi, jotka johtavat laittomaan muuttoliikkeeseen ja henkilöiden siirtymiseen kotiseudultaan Afrikassa
  • EU:n ulkorajojen dramaattista tilannetta lievitetään ja rajojen valvontaa tehostetaan
  • etulinjan jäsenvaltioita tuetaan järjestelykeskusten perustamisessa, jotta muuttajien asianmukainen tunnistaminen sekä sisäiset siirrot ja palautukset voitaisiin varmistaa
  • lisäämään diplomaattisia ponnistuksia, jotta Syyrian kriisi saataisiin ratkaistua ja Libyaan muodostettua kansallisen yhtenäisyyden hallitus.
  • kehittää turvallisia ja kestäviä vastaanottovalmiuksia asianomaisille alueille samoin kuin kestäviä näkymiä ja asianmukaisia menettelyjä pakolaisille ja heidän perheilleen, mukaan lukien mahdollisuus kouluttautumiseen ja työskentelyyn, kunnes heidän on mahdollista palata lähtömaahansa.

"Meidän täytyy löytää ratkaisu tilanteeseen yhdessä, ei pelkästään EU:n kesken, sillä tämä on kansainvälinen kriisi ja vaatii kansainvälisiä toimia", totesi Syed Kamall, ECR-ryhmän brittipuheenjohtaja. "Meidän täytyy selvittää ongelmat realistisella tavalla, toistemme syyttelyn aika on ohi". "Eurooppa ei tarvitse uutta rautaesirippua, vaan Eurooppa tarvitsee rautaista tahtoa keskustella haasteista yhdessä, tehdä yhdessä töitä niiden ratkaisemiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi."

 

Aineiston on koonnut Irina Senkina

Lähteet:

www.europarl.europa.eu/news/fi

www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/

Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика