2017 |  2016 |  2015 |  2014
2013 |  2012 |  2011 |  2010
2009 |  2008 |  2007 | 


№ 10 (92)


№ 8-9 (90-91)


№ 7 (89)


№ 6 (88)


№ 5 (87)


№ 4 (86)


№ 3 (85)


№ 2 (84)


№ 1 (83)

№ 3 ( 85 ) 2013



”Työ, opiskelu ja vapaaehtoistyö ovat auttaneet löytämään paljon uusia ystäviä...”

Valentina Voronovan haastattelu

Valentina on Kuopiossa asuva nuori nainen, joka tunnetaan täällä Tinana.

Milloin muutit Suomeen?

Muutin vuoden 2008 helmikuussa. Olin ollut opiskelijavaihdossa Kuopion yliopistossa vuonna 2007 ja tykkäsin niin paljon, että päätin hankkia toisen korkeakoulututkinnon Suomessa. Laitoinkin hakemuspaperit vetämään Kuopion yliopistoon heti, kun olin valmistunut Pietarista sosiaalityöntekijäksi.

Miksi muutit nimenomaan Suomeen?

Halusin lähteä opiskelemaan Eurooppaan ja itsenäistyä, muuttaa pois kotoa ja määrätä ajankäytöstäni itse. Pietarista olisi ollut todella vaikeaa vuokrata asuntoa, mutta Kuopiossa opiskelija-asunnot olivat edullisia ja mukavia.

Mitä tiesit Suomesta ennen muuttoasi?

Ennen muuttoa olin käynyt Suomessa turistina ja opiskelemassa, joten tiesin minne olin menossa. Muutto sujui rauhallisesti. Jotkut tutut tietenkin varoittelivat, että Suomessa olisi tylsää, varsinkin kun olin muuttamassa pienempään kaupunkiin. Mutta kaikki riippuu ihmisestä itsestään. Jollakulla on tylsää miljoonakaupungissakin, mutta minä olen löytänyt itselleni niin paljon tekemistä, että tylsistymiselle ei jää aikaa. Itsekin ihmettelen välillä, miten minun on onnistunut siirtää pietarilainen elämänrytmini Kuopioon.

Mikä oli erityisen vaikeaa muuton jälkeen?

Kaikkein vaikeinta minulle on ollut ero perheestä ja ystävistä. Tietenkin juttelemme Skypessä, lähettelemme sähköpostia ja käyn Venäjällä. Se ei kuitenkaan riitä ja yritänkin kutsua aina kaikkia kylään luokseni.

Mitä suomen kielen kursseja olet käynyt?

Aloitin suomen kielen opiskelun vuonna 2007 ennen vaihtoa Suomessa. En edes muista, miksi aloin lukea sitä. Tuolloin osasin jo englantia ja ranskaa. Halusin vain oppia uuden kielen ja päädyin suomeen. Kun muutin Suomeen, niin osasin jo kielen perusteet. Yritän puhua suomea koko ajan ja lukea suomeksi. Mielestäni jossain maassa asuessa on välttämätöntä osata niiden ihmisten kieltä, joiden kanssa olet tekemisissä. Se on kaikista yksinkertaisin keino osoittaa kunnioituksensa maata ja sen asukkaita kohtaan. En ole tavannut rasistisesti muihin suhtautuvia suomalaisia. Minusta tuntuu, että jos maahanmuuttaja kunnioittaa maata, sen lakeja, kulttuuria ja tapoja, niin tuskin paikalliset voivat suhtautua häneen negatiivisesti.

Mitä teet nykyään? Opiskeletko vai oletko töissä?

Valmistun pian yliopistosta. Opintojen lisäksi olen töissä suomalaisessa yrityksessä. Vapaa-ajalla opetan irlantilaisia tansseja ja teen vapaaehtoistyötä monikulttuurikeskus Kompassissa.

Työ, opiskelu ja vapaaehtoistyö ovat auttaneet löytämään paljon uusia ystäviä ja tuttavia. Voi vaikuttaa hassulta, mutta vaikka olen asunut suurimman osan elämästäni miljoonakaupunki Pietarissa, niin minulla ei ollut siellä mahdollisuutta tutustua näin moneen ihmiseen eri puolilta maailmaa, kuin Kuopiossa on käynyt parissa vuodessa! Näin monipuolinen kanssakäyminen auttaa näkemään maailman uudelta kantilta ja ymmärtämään paremmin muita. Olen iloinen, että sain kuulla monikulttuurikeskus Kompassin olemassaolosta ja ryhdyin vapaaehtoistyöntekijäksi.

Mitä haluaisit sanoa muille Suomessa asuville maahanmuuttajille?

Sosiaalityöntekijän koulutukseni varmaan vaikuttaa siihen, mitä sanon. Toivoisin, että maahanmuuttajien kotoutuminen Suomessa ja muissakin maissa tapahtuisi luonnollisemmin. Että sekä vastaanottava maa että maahanmuuttajat pyrkisivät kuuntelemaan ja myös ymmärtämään toisiaan. Jokaisella kulttuurilla ja kansalla on suuri potentiaali ja historiallinen perintö, siksi voimme aina löytää jotain jaettavaa ja opittavaa toisiltamme. Tämä tekee elämän rikkaammaksi ja mielenkiintoisemmaksi.

Teksti: Tiia Moilanen ja Valentina Voronova,
Kuopio, 2012

Kuva: Vincent Herve

Suomennos: Tiia Moilanen

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика