• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 3 ( 75 ) 2012

Työelämän kehittämisstrategia valmisteilla

”Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020”

Työryhmän vetäjänä on työministeri Lauri Ihalainen.

Mosaiikin toimitus pääsi osallistumaan Helsingissä säätytalolla 17.4.2012 pidettyyn Työelämän kehittämisstrategian seminaariin. Kyseessä oli Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämä tilaisuus, jossa kerrottiin ministeriön työryhmän valmistelemasta työelämän kehittämisstrategiasta ja kuultiin eri asiantuntijoiden ja yleisön mielipiteitä ja ehdotuksia strategian tiimoilta. Työryhmän vetäjänä on työministeri Lauri Ihalainen, joka kertoi, mitä strategianvalmistelussa on tehty ja mitä asioita on erityisesti nostettu esiin.

Työelämän kehittämisstrategia on tarkoitus valmistua kesäkuussa ja mikäli valtioneuvosto sen hyväksyy, strategia luo pohjan hallituksen toiminnalle ja ohjaa kehittämishankkeiden suuntaa. Ihalainen nosti strategian ja Suomen suurimmiksi haasteiksi osaavan työvoiman tarpeen turvaamisen myös tulevaisuudessa. Talouden globalisaatio, elinkeinoelämän rakennemuutos ja väestön ikääntyminen aiheuttavat suunnattomia haasteita Suomen talouselämälle ja työelämälle. Strategian tavoitteena on varmistaa suomalaisten työllisyys ja yritysten kilpailukyky nostamalla työelämän laatu avainasemaan . Tutkimukset ovat todistaneet, että hyvinvoivat työtekijät nostavat tuottavuutta ja laatua, mikä on merkittävä asia yritysten kilpailukyvylle. Työpolitiikan tavoitteena on varmistaa, että Suomessa on toimivat työmarkkinat ja markkinoilla riittävästi osaavaa työvoimaa. Strategian tavoite on kunnianhimoinen: ”Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020.”

Työelämän laadun parantaminen tukee myös hallituksen tavoitetta pidentää työuria, sillä tyytyväiset työntekijät jaksavat ja haluavat jatkaa työelämässä muita pidempään. Kun työntekijöiden perusasiat ovat kunnossa ja arki toimii, heillä on enemmän haluja panostaa ja kehittyä työssään. Innostuneista kehittäjistä tulee edelläkävijöitä, jotka luovat innovatiivisia uusia ratkaisuja ja keksintöjä. Tämä parantaa suomalaisyritysten menestystä markkinoilla ja pitää myös tulevaisuudessa työpaikat Suomessa. Työryhmän tavoite on saada suomalainen työ ja osaaminen kiinnostavaksi ja kannattavaksi investoinniksi, nostaa erityisosaamista, jota halpatyövoimalla ei voi korvata.

Selvittääkseen millainen on laadukas työyhteisö ja työelämä, työryhmä teetti laajan kansalaiskyselyn, jolla selvitettiin, mitä kansalaiset odottavat ja haluavat työelämältä, millainen on hyvä työpaikka ja ihanteellinen työ. Konsultti Jussi Kleemolan suorittama kansalaiskyselyn tulokset vastasivat niin täydellisesti Työturvallisuuskeskuksen saamia tutkimustuloksia, että toimitusjohtaja Jorma Löhman totesi puheenvuoronsa alussa, että asiaa on tutkittu ja selvitetty jo niin paljon, että nyt voisi ruveta sitten hommiin. Molempien tutkimusten vastaajat nostivat tärkeysjärjestyksessä ensimmäisten joukkoon seuraavia asioita: luottamus ja arvostus; työtehtävien innostavuus; hyvä työyhteisö, positiivinen ilmapiiri ja hyvä esimies; mahdollisuus vaikuttaa omiin työtehtäviinsä, osaaminen ja työssä kehittyminen; työyhteisön avoimuus ja joustavuus, niin että työ ja perhe-elämä on mahdollista sovittaa sujuvasti yhteen.

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin varapuheenjohtaja Matti Niemi vahvisti puheenvuorossaan, että erityisesti nuorelle ”riippumattosukupolvelle” työn henkinen palkitsevuus on rahallista korvausta merkittävämpi viihtyvyystekijä. Keskivertoihminen kuluttaa suurimman osan elämästään työssä, joten työn tulee tarjota muutakin sisältöä kuin vain palkan ja ruuan pöytään.

Seminaarissa kuultiin lukuisia puheenvuoroja ja näkökulmia hyvästä ja laadukkaasta työstä. Vuorineuvos Jorma Eloranta toi seminaariin kokemuksensa ja yritysmaailman näkemyksiä ja painotti, että strategian keskeisenä asiana tulisi vasta kysymyksiin, miten Suomeen saadaan riittävästi työpaikkoja ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa ja kuinka hyvä työelämä tukee työpaikkojen syntymistä. Työelämän tulee luoda edellytykset yritysten jatkuvalle uudistumiselle, niin että maassamme on hyvä tehdä töitä ja halua kehittää uusia asioita.

Työelämän haasteiksi nostettiin ikärasismi, joka on kärjistynyt jopa niin pahaksi, että yli 40-vuotiaita pidetään vanhoina, kun taas alle 30-vuotiailta puuttuu riittävää työkokemusta. Ongelmia aiheuttaa myös vajaakuntoisten suuri määrä ja pitkäaikaistyöttömien saama huono imago, jonka mukaan työttömät ovat joko sairaita tai syrjäytyneitä eivätkä kelpaa työnantajille. Oma lukunsa on maahanmuuttajien vaikea työllistyminen. Näiden erityisryhmien pääsy työmarkkinoille on erittäin suuri haaste, johon työryhmä yrittää pureutua. Uutta kouluttautumista vaaditaan koko työuran ajan, mutta koulutuksen ja työelämän tarpeet eivät aina kohtaa. Työnantajat järjestävät erityiskoulutusta, johon työelämän ulkopuolella olevien ei ole mahdollista osallistua.

Monet työhyvinvointiin liittyvät asiat riippuvat työn johtamisesta. Kuulijoiden puolelta toivottiinkin, että johtajuus otettaisi vahvemmin esiin myös työelämästrategiassa. Todettiin, että monet pienten yritysten johtajat ovat nousseet asemaansa hyvän käytännön osaamisen ansiosta, mutta heiltä puuttuu henkilöstöjohtamisen taidot. Ratkaisuksi ehdotettiin johtajakoulutuksen laajentamista osaksi kaikkia koulutusohjelmia.

Seminaarin lopuksi kuultiin mielenkiintoisia menestystarinoita sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Erikoisvalu Oy:n toimitusjohtaja Marko Halmela kertoi pienyritysten ja erityisesti valimoteollisuuden haasteista, kun nykyinen ammattitaitoinen työväki on siirtymässä eläkkeelle eikä erikoisalan taitajia kerta kaikkiaan ole olemassa. Erikoisosaaminen on yrityksen kilpailuvaltti, jolloin työnantajakin on sitoutunut kouluttamaan kaikki työhön tulevat työntekijät ja haluaa huolehtia heidän hyvinvoinnistaan. Ongelmia teettää alan alhainen kiinnostus ja korkean ammattitaidon edellyttämä viiden vuoden työssä opiskelu vanhalla mestari–kisälli-menetelmällä. Halmela kiitteli oppisopimuskoulutusjärjestelmää, joka mahdollistaa työssä kouluttautumisen.

Vantaan kaupungin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen kertoi Vantaan kaupungin radikaaleista toimenpiteistä sairauspoissaolojen karsimiseksi. Vantaan kaupungin tekemässä terveysanalyysissä todettiin, että vain alle 44 % työntekijöistä oli ikäryhmäänsä nähden terve. Kaupunki ryhtyi mittaviin työterveyttä edistäviin toimenpiteisiin: työntekijät ohjattiin tarpeen mukaan työterveyshuoltoon, ohjaukseen, valmennukseen ja ylläpitämään omaa terveyttään. Jo puolen vuoden tehovalmennus toi erinomaisia tuloksia työntekijöiden hyvinvointiin ja kaupunki säästi merkittäviä kustannuksia sairauspoissaolojen vähentymisenä. Lievonen kannusti muitakin työnantajia huolehtimaan henkilöstönsä terveydestä ja hyvinvoinnista.

Koskettavimman puheenvuoron piti Tampereen aluepelastuslaitoksen turvallisuuskouluttaja Markku Suominen. Entinen palomies kertoi sairastuneensa sydänsairauteen, joutuneensa eläkkeelle, mutta sydänsiirron myötä pystyneensä palaamaan osa-aikaisesti takaisin työelämään. Suominen kertoi, miten turhauttavaa ja järkyttävää oli joutua 34-vuotiaana eläkeläisten joukkoon ja miten toivotonta sydänsiirtopotilaan oli saada työtä vapailta työmarkkinoilta. Hän kiitteli entisen työantajansa joustavuutta ja sitä luottamusta, jonka ansiosta tämä suostui ottamaan vajaakuntoisen työntekijän takaisin ja löysi sopivia työtehtäviä. Erityisesti palomiesten kohdalla vajaakuntoisuus on suuri ongelma, sillä vaarallisessa ja hyvää fyysistä suorituskykyä edellyttävässä työssä tapahtuu paljon tapaturmia, jotka johtavat työkyvyttömyyteen.

Suominen piti omaa työpaikkaansa esimerkkinä ihanteellisesta työyhteisöstä, jossa jokainen huolehtii toisistaan, luottaa toisiinsa, kunnioittaa toisiaan ja missä yhteishenki toimii ja kantaa vielä vapaa-ajallakin. Suominen muistutti, että työyhteisössä kaikki ei riipu vain työnantajasta ja johtajista vaan hyviä alaistaitoja tulisi oppia ja opetella jo koulussa. Jokainen työntekijä on itse vastuussa omasta käyttäytymisestään. Muita pitää kunnioittaa ja työkavereille tulee olla kohteliaita. Jos työnantaja antaa jonkun tehtävän tehtäväksi, se tulee tehdä, vaikkei siitä niin kovasti tykkäisikään. Kun jokainen huolehtii omista tehtävistään, työ sujuu ongelmitta, työilmapiiri muodostuu hyväksi ja itsekin saa luottamusta ja arvostusta. On mahdotonta luottaa ja arvostaa työntekijää, joka koko ajan valittaa, haastaa riitaa eikä suorita omia tehtäviään kunnolla.

Tilaisuuden väliajalla Mosaiikki ry: n edustajat keskustelivat Lauri Ihalaisen kanssa maahanmuuttajien työllistämisen edistämisestä ja ehdottivat nuorten Sanssi-kortin tapaisen kortin käyttöön ottoa myös maahanmuuttajille. Ministeri Ihalainen lupasi harkita asiaa ja miettiä muitakin kannustuskeinoja maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi.

Teksti: Päivi Nironen
Venäjännös:Lidia Popova
Kuva: Tatjana Doultseva

Siirry ylös