Mosaiikki-lehti
ilmestyi Suomessa vuosina 2005-2015
Tässä numerossa:
Toimitukselta
EU:sta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue
Työlinja venäjänkielinen puhelinpalvelu
Suomen talouspolitiikan haasteitaa
Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti
Info-finlandia.ru – kaikki suomesta yhdessä portaalissa
Epätavallista taidetta Jyväskylän kaduilla
Arkisto:
№ 10 (53)
№ 9 (52)
№ 8 (51)
№ 7 (50)
№ 5-6 (48-49)
№ 4 (47)
№ 3 (46)
№ 2 (45)
№ 1 (44)
№ 8 ( 51 ) 2009
Suomen talouspolitiikan haasteita
Työ- ja elinkeinoministeriö Tiedote 292/2009 23.10.2009
- Työvoimapula ei ole juurikaan tämän päivän ongelma, joitakin harvoja erikoisaloja lukuun ottamatta. Lähes 300 000:een nouseva työttömyys, joka edelleen kasvaa, on suuri yhteiskunnallinen ongelma. Maan hallitus tekee osaltaan voitavansa työttömyyden kasvun estämiseksi ja olemassa olevan työttömyyden helpottamiseksi, totesi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 23.10.2009 Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman ”Taantumasta niukkenevaan työvoimaan” -seminaarissa Helsingissä.
– Tämän tilaisuuden tarkoituksena on arvioida suomalaista työtä ja työvoiman riittävyyttä laman jälkeen vuosikymmenen, kahden ja kolmenkin päähän.
– Sillä, miten meneillään olevasta lamasta ja sen tuottamasta työttömyydestä selvitään, on suuri merkitys työvoiman riittävyyteen Suomessa.
– Kokemus viime lamasta osoittaa, että työttömyys, erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, johtaa siihen, että osa työvoimasta siirtyy joko pysyvästi tai pitkäaikaisesti työmarkkinoiden ulkopuolelle. Pitkittyvä nuorisotyöttömyys johtaa helposti syrjäytymiseen. Ikääntyvien työttömyys johtaa puolestaan ennenaikaiseen poistumiseen työmarkkinoilta. Tällaiseen Suomella ei nyt ole varaa.
– Hallituksen talouspolitiikan haaste on nyt kaksijakoinen. Velkataakan kohtuuttomaksi nostava elvyttäminen jättää raskaan perinnön tulevien työikäisten pienenevien ikäluokkien maksettavaksi. Toisaalta työttömyyden kasvu pienentää edellämainitusta syystä entisestään työmarkkinoiden käytössä olevan työvoiman määrää tulevaisuudessa. Vertailussa useimpiin muihin maihin hallituksen elvytystoimet kestävät varsin hyvin vaativankin vertailun. Mutta niin on syytäkin olla.
– Olemme olleet selviä voittajia globaalin talouden kasvuvaiheessa. Suomen talouden ja erityisesti viennin rakenne ovat nyt kuitenkin altistaneet Suomen talouden monia muita kovemmille lamaiskuille. Globaalin laman oloissa olemme siis selviä häviäjiä.
– Lisävelan ottamisen ja työttömyyden kohtuuttomaksi kasvun sallimisen vaihtoehdoista Suomen pitää valita ensimmäinen vaihtoehto. Hallituksen tulee siis varautua mieluummin voimistamaan elvytystoimiaan kuin sallia työttömyyden kasvu.
– Yritysten uusi tilauskanta kasvaa useimmilla toimialoilla edelleen selvästi hitaammin kuin vanha valmistuu. Tilauskirjat siis ohenevat. Laman Suomeen kohdistamat iskut jatkuvat.
– Tässä tilanteessa – ja mikäli talouden nousu pitkittyy – hallituksen on siis varauduttava vielä lähimmän vuosineljänneksen kuluessa voimistamaan käynnistämiään elvytystoimia. Kotimarkkinoiden kysyntää voidaan edelleen lisätä monilla aloilla.
– Varsinkin vientialojen pidemmän tähtäyksen tuottavuuden ja kilpailukyvyn kohentamiseksi on lisättävä panostuksia osaamisen, tutkimuksen ja tuotekehityksen kohentamiseen. Etenkin uudelle ympäristö- ja energiataloudelle ja biotaloudelle on avautumassa valtavat mahdollisuudet, jotka realisoituvat parhaiten osaaville edelläkävijöille. Suomi on biotalouden mahtimaa.
– Cleantech (toimitukselta: resurssien tehokas käyttäminen ja ”puhtaan teknologian” hyödyntäminen) on ehkä yksi parhaimmista asioista vastaamaan samalla kertaa kaikkiin kolmeen suureen haasteeseemme, ikääntymiseen, uuteen maailmanlaajuiseen ilmasto- ja energiajärjestykseen ja globalisaation uuteen vaiheeseen, arvioi Pekkarinen.
