№ 4 ( 32 ) 2017

Venäjänkielisten järjestöjen ja suomalaisten viranomaisten yhteistyö

Inkerikeskuksessa

Lokakuussa Inkerikeskuksessa järjestettiin Venäjänkielisten järjestöjen ja suomalaisten viranomaisten yhteistyö -seminaari, johon osallistui yli 40 henkilöä, mm. Työ- ja elinkeinoministeriön, TE-toimiston, Suomen Tilastokeskuksen, eri projektirahoituksia myöntävien säätiöiden, esim. STEA ja Cultura-säätiö, sekä monilukuisten venäjänkielisten järjestöjen edustajia, jotka tekevät sosiaali-, kulttuuri- ja liike-elämän osa-alueilla töitä Suomessa.

Seminaarin avasi Inkerikeskus ry: n hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kiljunen, joka omassa puheessaan mainitsi venäjänkielisten järjestöjen toiminnan tärkeyden Suomessa. Hän muun muassa korosti venäjänkielisten järjestöjen sekä valtion ja kuntien viranomaisten välisen yhteistyön välttämättömyyden lisäksi myös näiden organisaatioiden vuorovaikutuksen lisääntyneestä roolista. Toisin sanoin, toisten toiminnan ymmärtämistä, auttamista, tukea, uusien hankkeiden luomista, ideoita ja kunnianhimoisia tehtäviä tulevaisuudessa.

Omassa esitelmässään Suomen Tilastokeskuksen edustaja Tarja Nieminen mainitsi, että venäjänkieliset maahanmuuttajat muodostavat hyvin merkittävän sosiaalisen ryhmän Suomessa. Tänä päivänä maassa on rekisteröityneenä yli 50 000 henkilöä, joiden äidinkieli tai viestintäkieli on venäjä. Heihin ei kuitenkaan lasketa niitä, jotka ovat tulleet maahan, esimerkiksi Virosta. Joten voidaan sanoa, että pääkaupunkiseudulla venäjänkielisiä on jo enemmän, kuin heitä, jotka puhuvat ruotsia. Luonnollisesti tällainen ihmisryhmä ei voi jäädä ilman erityistä huomiota valtiollisissa virastoissa. Rahallinen hanketuki, joka suuntautuu venäjänkielisen väestön kanssa tehtävään työhön, on olemassa ja se on melko vankka. Lisäksi puhujat mainitsivat, että joskus jotkut merkittävät hankkeet eivät pääse toteutumaan, koska rahoittavien organisaatioiden aihepiiri on rajoitettu eivätkä ne voi rahoittaa näitä hankkeita. Joskus yksi tai toinen kohderyhmälle tärkeä hanke on erittäin vaikeaa sulloa hankevaatimusten vaatimiin raameihin.

Tästä huolimatta aktiivinen suomalaisen yhteiskunnan kiinnostus venäjänkielisiä yhdistyksiä kohtaan on olemassa ja sen avulla löydetään uusia muotoja ja sisältöjä toimia. Toivomme, että tämä kiinnostus jää molemminpuoliseksi, tulevaisuuden kannalta merkittäväksi ja hedelmälliseksi.

P. S. Mielenkiintoinen tilasto. Melkein 90% Venäjänkielisten järjestöjen ja suomalaisten viranomaisten yhteistyö -seminaarin osallistujista vastasi palautekyselyssä, että vastaavanlaiset tapaamiset olisivat toistuvia ja niitä järjestettäisiin vähintäänkin kahdesti vuodessa! Tämän toiveen toivat esille niin venäjänkielisten yhdistysten vetäjät ja työntekijät, joiden toiveesta tämä tapaaminen järjestettiin, kuin myös säätiöiden ja organisaatioiden edustajat, jotka rahoittavat hankkeita.


Aineiston lähetti Maksim Vitol.
Suomennos: Maria Lepistö

Siirry ylös