Mosaiikki-Helsinki
Tässä numerossa:
Hyvät lukijat!
Kirje tulevalle laulukerholaiselle
Kehittyvät vammaisten oikeudet
Arkinen ihme - puhdas vesi
Arkisto:
№ 4 (08)
№ 3 (07)
№ 2 (06)
№ 1 (05)
№ 1 ( 05 ) 2011
Kehittyvät vammaisten oikeudet
Lakimies Juha-Pekka Konttinen,
Vammaisten Ihmisoikeuskeskus – VIKE
Vammaisten ihmisten asioita edistetään yhteiskunnan eri sektoreilla. Vammaisten oikeuksien kehitys on kuitenkin hidasta. Muutos ei tapahdu automaattisesti, vaan asioiden eteenpäin saamiseksi tarvitaan vaikuttamiskeinoja, kovaa työtä vammaisjärjestöissä sekä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Nykyään ihmisoikeusnäkökulman korostaminen on trendinä vammaisasioista puhuttaessa, kuuluuhan vammaisille samat oikeudet kuin muillekin ihmisille. Moniperusteiseen syrjintään koskevaan haasteellisen tehtävään pyritään puuttumaan uusin keinoin. Tästä voi olla erityistä hyötyä myös kielellisten vähemmistöjen asemalle Suomessa.
Vammaisten ihmisoikeuksista puhuttaessa on ensimmäisenä tapana mainita vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus, jonka Suomi on allekirjoittanut, mutta ei vielä ratifioinut. Sopimus rakentuu laaja-alaisen syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteille, ja sen tavoitteena on valtavirtaistaa vammaisia henkilöitä koskevat kysymykset kaikilla elämänalueilla. Sopimus ei perusta uusia ihmisoikeuksia, vaan se pyrkii yksityiskohtaisesti erittelemään jo olemassa olevien oikeuksien täytäntöönpanokeinoja.
Vaikka YK:n vammaissopimus ei ole vielä Suomea sitova, on se merkittävin vaikuttamisinstrumentti vammaisten oikeuksia edistettäessä. Allekirjoittamalla sopimuksen Suomi on jo sitoutunut siihen, ettei yleissopimuksen tarkoituksen vastaista lainsäädäntöä voida säätää ja sopimuksen edellyttämä lainsäädännön harmonisointi on aloitettava. Ruotsi on ratifioinut vammaissopimuksen vuonna 2008, joten toivoa sopii, että Suomi seuraisi viivytyksettä naapurimaan esimerkkiä. Viranomaiset ovat haarukoineet Suomen ratifioinnin ajankohdaksi 2012-2015. Lainsäädäntöhankkeiden mahdolliset viivästymiset esimerkiksi tulevien eduskuntavaalien vuoksi eivät missään tapauksessa saisi olla hidasteena YK:n vammaissopimuksen ratifioinnille.
Sopimuksen ratifiointi edellyttää siis muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Vammaisten liikkumisvapauden rajoituksia vähentävän kotikuntalain muutoksen pitäisi tulla voimaan vuoden 2011 alkupuolella. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon suunnitellaan yhteistä lainsäädäntöä, jolla säänneltäisiin itsemääräämisoikeuden rajoituksia, esimerkiksi kehitysvammaisiin ihmisiin kohdistettavaa pakon käyttöä. Kyseisen lainsäädäntöhankkeen valmistumisajankohdaksi on arvioitu vuoden 2011 loppupuolta. Vammaisten oikeuksien toteutumisen valvonta- ja seurantajärjestelmän perustamiseen liittyen on vireillä yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamishanke sekä kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamishanke. Yleissopimuksen pääideologian mukaisesti edellytetään, että vammaisjärjestöt osallistetaan täysimääräisesti yleissopimuksen ratifiointiprosessiin sekä perustettavan valvonta- ja seurantajärjestelmän toimintaan.
Elokuussa 2010 julkaistu Suomen vammaispoliittinen ohjelma (VAMPO) edistää osaltaan YK:n vammaissopimuksen kansallista toteuttamista. Ohjelman pohjana on ollut vammaispoliittinen selonteko vuodelta 2006, jossa on linjattu vammaispolitiikan päälinjat: vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen, oikeus osallisuuteen ja oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. VAMPO:ssa linjataan lähivuosien 2010-2015 konkreettiset vammaispoliittiset toimenpiteet, joita on listattu 122 kappaletta. Samoin linjataan yhteiskunnalliset kehityskulut, joilla tavoitellaan kestävää ja vastuullista vammaispolitiikkaa. Ohjelman toteutumisen kannalta suuri merkitys on sillä, missä määrin toimenpiteiden keskeiset toimeenpanijat, yhdeksän eri ministeriötä, sitoutuvat ohjelmaan ja toteuttavat VAMPO:n kannalta välttämätöntä hallinnonalojen rajoja ylittävää yhteistyötä.
Toteutuneista yksittäisistä lakihankkeista merkityksellisin on 1.9.2009 voimaan tullut vammaispalvelulain uudistus, jossa lakiin lisättiin säännökset henkilökohtaisen avun järjestämisestä vaikeavammaiselle henkilölle, ja lisäksi lakiin otettiin asiakkaan oikeuksia vahvistavia säännöksiä. Uudistusten tavoitteena on lisätä vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja itsenäisyyttä sekä parantaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Myös tulkkipalvelut siirrettiin Kelan järjestämisvelvollisuuden alle 1.9.2010 alkaen. Ministeriöiltä saadun tiedon mukaan vammaislainsäädännön kokonaisuudistusta on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessa.
Vielä on kuitenkin pitkä matka yhdenvertaisuuteen tai siihen, että vammaisten henkilöiden osallistuminen kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin ja heitä koskevaan päätöksentekoon olisi itsestään selvä asia. Keskeinen edellytys YK:n vammaissopimuksen ja VAMPO:n tavoitteiden toteutumiselle on yleinen asenteiden muutos, jota edistetään poistamalla vammaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja ja lisäämällä tietoa vammaisuudesta. Merkityksellisintä on saada vammaiset henkilöt osallistumaan yhteiskuntaan ja heitä koskevaan päätöksentekoon.
Kynnys ry: juridisia palveluja vammaisille
Vammaisten lakinetti on sivusto, joka tarjoaa hyödyllistä tietoa kaikille, jotka haluavat tietoa vammaispalveluista tai ovat kiinnostuneita vammaisuuteen liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä. Vammaisten lakinetti -sivuston löydät kohdasta: www.kynnys.fi/lakinetti
Juridinen neuvontapalvelu vammaisuuteen liittyvissä asioissa:
www.kynnys.fi/lakineuvonta.html
Voit ottaa yhteyttä lakimies Sanna Aholaan tai Mika Välimaahan joko puhelimitse, sähköpostitse tai perinteisesti kirjeitse vammaisuuteen liittyvissä asioissa ja kysymyksissä. Puhelin- ja sähköpostineuvonta on maksutonta. Kysyjän ei tarvitse olla minkään järjestön jäsen, vaan kuka tahansa voi kysyä häntä askarruttavaa asiaa.
Yhteydenotot puhelimitse vain maanantaisin ja torstaisin klo 9.00 - 12.00 ja klo 13.00 - 16.00.
Lakimies Sanna Ahola, puh. (09) 6850 1114
Lakimies Mika Välimaa, puh (09) 6850 1129
Yhteydenotot kirjeitse:
Sanna Ahola tai Mika Välimaa / Kynnys ry
Siltasaarenkatu 4, 5.krs, 00530 Helsinki
Toimeksiantoja hoidetaan rajallisten voimavarojen puitteissa. Ennen valitusprosessin aloittamista lakimiesten kanssa käydään alkukeskustelu. Alkukeskustelun aikana tilannetta kartoitetaan ja pohditaan mahdollisia vaihtoehtoisia ongelman ratkaisukeinoja. Alkukeskustelun aikana sovitaan myös asian käsittelystä ja aikatauluista sekä mahdollisista asiakirjojen laatimisista.
Henkilökohtainen apu
Vammaispalvelulain mukaiseen henkilökohtaiseen apuun liittyvissä kysymyksissä voitte ottaa yhteyttä neuvontalakimiehiin Mika Välimaa ja Terhi Toikkanen: sähköposti: neuvonta@assistentti.info
puh. (09) 6850 1150, keskiviikkoisin klo 13.00-16.00 ja torstaisin klo 9.00-12.00, muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan.
Ilmoitus syrjinnästä
Internetissä voi tehdä Vammaisten Ihmisoikeuskeskukseen (VIKE) ilmoituksen vammaisten henkilöiden syrjinnästä osoitteessa www.kynnys.fi/kynnys.html > Mitä tarkoittaa syrjintä? > Syrjintäraportti.
