Pirjo Kruskopf
ylitarkastaja,
vt.toimistopäällikkö
Vähemmistövaltuutetun toimisto

Yhdenvertaisuus asumisessa

Etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien asumiseen liittyvät kysymykset ovat olleet viime vuosina kasvava aihepiiri vähemmistövaltuutetun toimistossa. Yksittäisten asiakastapausten selvittämisen lisäksi vähemmistövaltuutetun toimisto pyrkii puuttumaan ongelmiin viranomaisten välisen yhteistyön sekä koulutuksen ja tiedottamisen keinoin.

Vuoden 2009 kuluessa asumista koskevia asiakastapauksia oli vireillä lähes sata kappaletta. Noin 60 % yhteydenotoista tuli maahanmuuttajataustaisilta asiakkailta ja loput koskivat Suomen romaneja. Etenkin maahanmuuttajia koskevien yhteydenottojen määrä näyttää olevan kasvussa.

Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuuslaki kattaa syrjinnän asumisessa ja asumiseen liittyvien yksityisten ja julkisten palvelujen tarjonnassa. Esimerkiksi kunnan vuokra-asuntoihin asukkaita valittaessa on noudatettava yhdenvertaisuuden periaatetta. Myöskään yksityisiä vuokra-asuntoja tarjoavat yritykset tai kiinteistövälittäjät eivät saa toimia syrjivästi.

Vuonna 2008 yhdenvertaisuuslain soveltamista laajennettiin siten, että syrjinnän kielto koskee osittain myös yksityishenkilöiden harjoittamaa asunnon vuokraamista. Yksityinen ihminen voi edelleen vapaasti vuokrata omistamansa asunnon esimerkiksi sukulaiselleen. Jos yksityishenkilö sen sijaan julkisesti tarjoaa sijoitusasuntoaan vuokrattavaksi vaikkapa lehti-ilmoituksella tai internetissä, on hänen toimittava yhdenvertaisuuslain mukaisesti.

Monenlaisia tilanteita

Asuminen on laaja elämänalue, joten myös vähemmistövaltuutetulle tulevien ilmoitusten kirjo on moninainen. Lisäksi maahanmuuttajien ja Suomen romanien kokemat ongelmat poikkeavat toisistaan monin tavoin.

Suurin osa romaneja koskevista tapauksista liittyy valtion rahoittamien vuokra-asuntojen saamiseen, asunnon vaihtamiseen tai asumisaikaisiin ongelmiin. Usein romanit eivät edes hae niin sanottuja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, koska katsovat mahdollisuutensa saada asunto vähäisiksi. Tapauksissa tulee esille syrjintäväitteitä sekä kritiikkiä asiakaspalvelun ja -neuvonnan tasoa kohtaan. Joissakin tapauksissa on kyse syrjäytymisestä. Heikossa sosio-ekonomisessa tilanteessa olevien perheiden monitahoiset ongelmat saattavat kärjistyä asunnon menettämiseen.

Romanien osalta asumiseen liittyy herkästi myös romanikulttuuriin ja -tapoihin liittyviä erityispiirteitä. Yhteydenotoissa tulee usein esille se, että romanitapojen noudattaminen ja asuminen liittyvät tiiviisti toisiinsa. Monissa tapauksissa keskustellaan asian eri osapuolten kanssa siitä, missä menevät rajat oman kulttuurin harjoittamiseen, ja miten vuokra-asunnontarjoajien tulisi ottaa romanikulttuuri huomioon.

Maahanmuuttajien osalta yhteydenottoja tulee eniten venäjän- ja somalinkielisiltä. Asunnon saamisen esteenä saattaa olla yksityisten vuokranantajien ja asunnonvuokrausyritysten esittämät perusteettomat oleskelulupa- ja kansalaisuusvaatimukset. Maahanmuuttajien kokemia asumisaikaisia ongelmia ovat erilaiset kiistat taloyhtiön tai huoltoyhtiön kanssa esimerkiksi lautasantennien pitämisestä parvekkeilla. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt ottavat yhteyttä vähemmistövaltuutetun toimistoon myös naapuruston negatiivisten asenteiden vuoksi. Tästä esimerkkinä on vaikkapa venäjänkielisiin kohdistuva nimittely.

Isot perheet - pienet asunnot

Pari vuotta sitten vähemmistövaltuutetun toimistossa alkoivat näkyä helsinkiläisten maahanmuuttajaperheiden asumisen ongelmat. Etenkin isojen pakolaistaustaisten perheiden mahdollisuudet vuokra-asuntomarkkinoilla saattavat olla suppeat. Helsingin kaupungilla on erittäin vähän tilavia perheasuntoja ja niitä vapautuu vuokrattavaksi vain satunnaisesti. Esimerkiksi perheenyhdistämisen kautta Helsinkiin muuttaa kuitenkin jatkuvasti uusia perheitä.

Suurten perheiden ahtautuminen liian pieniin kerrostaloasuntoihin vaikeuttaa esimerkiksi lasten keskittymistä koulunkäyntiin ja on omiaan luomaan kantaväestössä mielikuvia maahanmuuttajien häiritsevästä elämäntavasta. Kun perheet eivät vuosienkaan odottamisen jälkeen saa asumistarvettaan vastaavaa asuntoa, he saattavat kokea ongelmien syyksi syrjinnän.

Asiakkaiden yhteydenottojen perusteella vähemmistövaltuutettu neuvotteli tilanteesta Helsingin kaupungin Kiinteistöviraston kanssa ja teki selvityspyynnön yksittäisistä tapauksista. Ongelmat ovat olleet jo pitkään kaupungin tiedossa, mutta niihin varautuminen on aloitettu vasta nyt. Marraskuussa 2009 Helsingin kaupunginhallitus määräsi kaupungin maankäyttö- ja asuntosuunnittelusta vastaavat virkamiehet laatimaan maahanmuuttajien asunto-oloja pohtivan toimenpideohjelman.

Joissakin Euroopan maissa maahanmuuttajien asunnot keskittyivät paljolti vuokra-asuntovaltaisille, usein huonokuntoisille, alhaisen tulotason alueille. Suomen tilanne on vielä toistaiseksi ollut parempi, vaikka esimerkiksi Helsingissä on jo joitakin kaupunginosia, joiden asukkaista 20 % on maahanmuuttajia. Suomessa keskittymiskehitykseen pystyttäisiin vielä vaikuttamaan. Maahanmuutto-, kotouttamis- ja asuntopolitiikan tulisi toimia linjassa niin, että maassa laillisesti asuvat perheet voisivat asua kohtuullisesti ja haluamallaan alueella.

Mistä apua asumisen ongelmiin?

Erimielisyyksiä sovitellaan
Joskus naapuruston asukkaiden kesken syntyy ongelmia tai kiistoja. Jos asiat eivät selviä keskustelemalla, kannattaa ensisijaisesti olla yhteydessä taloyhtiön isännöitsijään. Erimielisyyttä aiheuttavien asioiden sopimiseksi ja yhteisten pelisääntöjen löytämiseksi voidaan järjestää esimerkiksi asukaskokous.

Suomen Pakolaisapu ry:n toteuttamassa Kotilo-hankeessa on kehitetty käytäntöjä ja malleja maahanmuuttajien ja suomalaisten asumiseen liittyvien konfliktien ehkäisyyn ja sovitteluun sekä asumisneuvontaan. Projektissa on koulutettu sovittelijoita selvittämään ja ennaltaehkäisemään naapuruston konflikteja. Naapuruussovittelussa käydään avointa keskustelua riidan tai konfliktin osapuolten kesken koulutettujen sovittelijoiden avulla. Osapuolet voivat tuoda keskustelussa esiin omia näkökulmiaan ja mielipiteitään ja päästä asiassa sovintoon. (www.pakolaisapu.fi)

Ilmoitus poliisille
Joskus ongelmaa ei pystytä selvittämään keskustelemalla. Jos puhuminen ei auta, tulee esimerkiksi häirinnästä, kunnianloukkauksesta, vahingonteosta, väkivallasta tai sen uhasta ilmoittaa poliisille. Kiireellisessä tilanteessa voi soittaa hätänumeroon 112. (www.poliisi.fi)

Vähemmistövaltuutettu tutkii etnistä syrjintää
Jos katsot, että sinua on kohdeltu syrjivästi etnisen alkuperäsi vuoksi esimerkiksi asunnon ostamiseen, myymiseen, vuokraamiseen tai asumiseen liittyvässä asiassa voit ottaa yhteyttä vähemmistövaltuutetun toimistoon. Yhteyttä voit ottaa puhelimella, sähköpostilla tai kirjeitse. (www.ofm.fi)

Asukasvalintoja valvotaan
Valtion tuella rahoitettujen vuokra-asuntojen asukasvalintojen valvonta kuuluu kunnalle. Jos olet hakenut tällaista valtion tukemaa arava- ja korkotukivuokra-asuntoa, voit selvittää asunnon saamiseen liittyviä ongelmia ensin vuokra-asuntojen tarjoajan ja kunnan kanssa. Jos asia ei selviä ja katsot, että asukasvalinnassa ei ole menetelty oikein, voit tehdä kirjallisen kantelun Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle. Kanteluiden selvittämiseksi ARA voi pyytää lausuntoja mm. kunnilta ja tehdä tarkastuksia vuokra-asuntojen omistajayhteisöihin. (www.ara.fi)

Siirry ylös