Yhdenvertaisuus työelämässä

Annika Parsons
ylitarkastaja
Vähemmistövaltuutetun toimisto

Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän työelämässä mm. etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen ja uskonnon perusteella. Syrjinnän kielto ulottuu työhönottoperusteisiin, työoloihin, työehtoihin, henkilöstökoulutukseen, elinkeinotoiminnan tukemiseen sekä työharjoitteluun. Yhdenvertaisuuslain noudattamisen valvonta työ- ja virkasuhteiden osalta kuuluu työsuojeluviranomaisille. Tästä johtuen vähemmistövaltuutettu lähinnä neuvoo ja edelleen ohjaa työsyrjintätilanteissa asiakkaita, mutta asian voi laittaa myös vireille vähemmistövaltuutetun kautta. Työelämän osalta vähemmistövaltuutetun toimet keskittyvät yhdenvertaisuuden edistämiseen. Valvontaa valtuutettu tekee kuitenkin työnvälitysyritysten osalta, koska yritysten rekrytointipalvelut ovat palvelujen tarjontaa ja siten yhdenvertaisuuden noudattaminen palvelujen tarjonnassa kuuluu vähemmistövaltuutetulle.

Työhönotto

Työnantaja voi asettaa valittavalle työntekijälle sellaisia edellytyksiä, jotka ovat välttämättömiä työstä selviytymiseen. Vaadittavien edellytysten, kuten koulutus tai ammattitaito, tulee olla kuitenkin perusteltavissa tehtävien kannalta. Vaadittava edellytys voi kuitenkin olla syrjivä, jos sillä ei ole merkitystä työtehtävien kannalta tai edellytykset on asetettu korkeammalle kuin tehtävät vaativat. Työhönotossa välillistä syrjintää voi olla esimerkiksi se, että työnhakijalta edellytetään täydellistä suomenkielen taitoa, vaikka se ei olisi välttämätöntä työn tekemisen kannalta. Kielitaidon tai tietyn tasoisen kielitaidon voi vaatia, mikäli työtehtävistä suoriutuminen tätä edellyttää. Uskonnollisissa yhteisöissä työskentelyssä voidaan vaatia kyseisen yhteisön jäsenyyttä, mutta muutoin kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen yhteisöön kuulumisella ei voi olla merkitystä työhönottopäätöstä tehtäessä. Pukeutumisen merkitys työhönotossa riippuu siitä, onko kyseisellä pukeutumisella merkitystä työstä suoriutumiseen tai esimerkiksi työturvallisuuteen tai hygieniaseikkoihin.

Työvoiman rekrytointiyritykset ovat palveluntarjoajia, joten heidän toimintaansa sitoo yhdenvertaisuuslain syrjintäkielto. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnvälitysyritys ei voi asettaa työhön valittavalle syrjiviä ehtoja sillä perusteella, että tosiasiallinen työnantaja on asettanut syrjivät valintaperusteet. Rekrytointiyritys on vastuussa omasta toiminnastaan ja voi syyllistyä syrjintään, jos se asettaa työnhakijat eri asemaan syrjivin perustein.

Työolot

Yhdenvertaisuuslain mukainen syrjintäkielto koskee työ- ja virkasuhdetta ja työ- tai virkasuhteen aikana tehtäviä päätöksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöitä ei voida asettaa eriarvoiseen asemaan työtehtäviä jaettaessa tai uralla etenemisessä, ellei tähän ole työhön ja/tai työntekijän kykyihin liittyviä perusteita. Kannustavien palkkausjärjestelmien käyttö ei ole syrjintää, kun se perustuu työntekijän osaamiseen ja työtehtävistä suoriutumiseen, eikä määräydy epätasa-arvoisin perustein.

Pakkotyö, kiskonnan tapainen työsyrjintä, työperäinen ihmiskauppa

Vähemmistövaltuutetun tehtäviin kuuluu mm. ihmiskaupan ja siihen liittyvien lieveilmiöiden seuranta sekä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä. Työelämässä voi esiintyä ihmiskauppaa ja muita ihmiskaupan kaltaisia rikoksia kuten pakkotyötä tai kiskonnan tapaista työsyrjintää.

Mikäli työntekijän liikkumavapautta rajoitetaan, häntä uhkaillaan, häneen kohdistetaan fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa, hänet asetetaan velkasuhteeseen työnantajaa kohtaan, hänelle ei makseta palkkaa tai työntekijän matkustusasiakirjat takavarikoidaan työntekijältä, voi kyseessä olla ihmiskauppaa tai sen kaltaista rikollisuutta. Mikäli joudut itse tällaisen kohtelun uhriksi tai saat tietoa työntekijöiden hyväksikäytöstä missä muodossa tahansa, voit olla suoraan yhteydessä omaan ammattiliittoosi, työsuojeluviranomaisiin ja vähemmistövaltuutetun toimistoon. Työperäisen ihmiskaupan uhrilla on mahdollisuus hakea ihmiskaupan uhreille tarjottavaan auttamisjärjestelmään, josta saat lisätietoa vähemmistövaltuutetun toimistosta. Uhrilla on mahdollisuus hakea apua, vaikka hänellä ei olisi voimassaolevaa oleskelu- tai työlupaa.

Jos kohtaat syrjintää työelämässä

Jos kohtaat syrjintää työhönottotilanteessa tai työ- tai virkasuhteessa, ole yhteydessä omaan ammattiliittoosi tai oman alueesi aluehallintoviraston Työsuojelun vastuualueelle (entinen työsuojelupiiri). Voit tarvittaessa laittaa asiasi vireille vähemmistövaltuutetun toimiston kautta, jolloin valtuutettu siirtää asiasi Työsuojelun vastuualueelle selvitettäväksi. Mikäli koet syrjintää työhönotossa, joka tapahtuu rekrytointiyrityksen kautta, voit olla yhteydessä vähemmistövaltuutetun toimistoon. Vähemmistövaltuutettu voi näissä tapauksissa olla yhteydessä rekrytointiyritykseen, ja kehottaa heitä poistamaan syrjivän ilmoituksen ja huomioimaan yhdenvertaisuuslain jatkossa.

Siirry ylös