• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 1 ( 15 ) 2014

KIINTIÖPAKOLAISET

IISALMESSA, LAPINLAHDELLA JA SONKAJÄRVELLÄ

Tammikuussa 2013 Iisalmeen, Lapinlahdelle ja Sonkajärvelle muuttivat ensimmäiset kiintiöpakolaiset, mutta kuka on kiintiöpakolainen? Mitä se tarkoittaa?

Iisalmessa asuu tällä hetkellä 40, Lapinlahdella 23 ja Sonkajärvellä 21 kiintiöpakolaista eli yhteensä 84 kiintiöpakolaista. Vuoteen 2015 mennessä Ylä-Savoon on ajateltu asumaan noin 130 kiintiöpakolaista. Iisalmi, Lapinlahti ja Sonkajärvi ovat tehneet sopimukset kiintiöpakolaisten vastaanotosta Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa.

Kotoutumislain (1386/2010, 6 luku) mukaan valtio korvaa kunnille pakolaisten vastaanotosta ja kotouttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Kustannukset korvataan laskennallisen perusteen mukaan ja osa kustannuksista korvataan täysimääräisesti.

Suomeen otetaan joka vuosi Eduskunnan päätöksen mukaan 750 kiintiöpakolaista. Kiintiöpakolainen saa pakomaassaan (tässä tapauksessa Iranissa) UNCHR:n (YK:n pakolaisjärjestö) kautta pakolaisstatuksen, jos edellytykset pakolaisuudelle täyttyvät.

Ylä-Savon kiintiöpakolaiset ovat afganistanilaisia Iranista. He ovat ensin paenneet Afganistanista Iraniin, mutta eivät voi jatkaa enää elämää Iranissa (häätöuhka), mutta ei myöskään palata Afganistaniin (väkivallan uhka, perheen isän kuolema/katoaminen, etninen tausta, jne.). Ylä-Savoon tulevat pakolaiset ovat UNCHR:n kiintiöstä ”Woman at risk” eli suurin osa tulijoista on yksinhuoltajaäitejä lapsineen.

Iisalmessa, Lapinlahdella ja Sonkajärvellä toimii hanke nimeltä ”Uusi Koti”, jossa toimivat pakolaiskoordinaattori Tiina Miettinen ja pakolaisohjaaja Nina Herd.

Kun kiintiöpakolainen tulee Suomeen, hänellä on jo olemassa oleskelulupa (suojelun perusteella) ja asunto. He ovat kuntaan muuttaessa samanlaisia kuntalaisia kuin kaikki muutkin samoine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. He rekisteröityvät Maistraatissa, saavat suomalaisen henkilötunnuksen ja hakevat oikeutta suomalaisen sosiaaliturvan piiriin pääsystä ja saavat kuntalaisina suomalaisen KELA-kortin.

Alkuvaiheen terveystarkastusten jälkeen lapset menevät päiväkotiin/kouluun ja työikäiset aikuiset siirtyvät työnhakijoina TE-toimiston järjestämille työvoimapoliittisille kotouttamiskursseille. Heille maksetaan koulutuksen ajalta työmarkkinatuen suuruista kotouttamistukea.

Uuteen maahan saapumisessa ensimmäinen haaste on kielitaito. Suurin osa afgaaniäideistä, jotka Ylä-Savoon ovat kiintiöpakolaisena saapuneet, ovat luku- ja kirjoitustaidottomia. Tämä vaikeuttaa alussa arkea muun muassa ruokakaupassa asioinnissa, kun paketit eivät ole tunnistettavissa eikä teksti niistä luettavissa.

Sopeutumista on myös suomalaiseen ilmastoon ja vuodenaikoihin. Osalle lumi ja pienet pakkaset ovat Afganistanista ja Iranista tuttuja asioita, mutta suurimmaksi osaksi perheet ovat asuneet Iranissa alueilla joilla talvikautenakaan ei mennä pakkasen puolelle. Talven pimeys on ihmetyttänyt kaikkia.

Aivan uutta on myös se, miten suomalainen yhteiskunta toimii: KELA, TE-toimisto, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, hammashuolto, Maistraatti, Poliisi, jne. Pakolaiskoordinaattorin ja – ohjaajan työ on olla mukana kaikissa arkea tukevissa asioissa, niin että suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvät asiat tulevat tutuiksi ja ihminen alkaa selviytyä arjestaan itsenäisesti. Suomen kielen taidon kasvaessa myös rohkeus ja halu toimia itsenäisesti kasvavat. Kiitosta Ylä-Savolaisille uudet kuntalaisemme ovat antaneet ihmisten lämpöisestä vastaanotosta ja ystävällisyydestä!

Iso osa kiintiöpakolaisten vastaanotossa on ollut myös Suomen Punaisen Ristin (SPR) vapaaehtoistyöntekijöillä. He ovat laittaneet tulijoille asunnot asuttavaan kuntoon ja ovat toimineet ystävinä pakolaisperheille niin Iisalmessa, Lapinlahdella kuin Sonkajärvelläkin. Ystäväperheet tutustuttavat tulijaperheet suomalaiseen elämään tekemällä paljon yhdessä mm. harrastusten parissa. Sonkajärven SPR ystäväperheet ovat yhdessä pakolaisten kanssa perustaneet mm. viljelypalstat, joita hoitavat yhdessä. Ystävät opastavat kansalaisen elämäntaitoihin, mm. terveellisen lähiruoan valmistamiseen. Yhdessä käydään marjassa, sienessä ja kalassa. Kaikissa kunnissa järjestetään myös suomen kielen kerhotoimintaa.

Uusia ystäväperheitä tarvitaan, joten jos olet kiinnostunut vapaaehtoistyöstä maahanmuuttajien parissa, ota yhteyttä paikalliseen SPR-osastoon!

Kuka on kiintiöpakolainen?

Pakolaisia, jotka ovat lähteneet kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, johon he eivät kuitenkaan voi pysyvästi asettua asumaan, voidaan ottaa uudelleen sijoitettaviksi kolmanteen maahan niin sanotussa pakolaiskiintiössä. Suomeen otetaan pakolaiskiintiössä henkilöitä, jotka Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu UNHCR on katsonut pakolaisiksi, tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia uudelleen sijoitusta varten.

UNHCR:n mukaan pakolaisten vapaaehtoinen ja turvallinen paluumuutto sekä sijoittuminen kotimaansa lähialueille ovat pakolaisongelman parhaimpia ratkaisuvaihtoehtoja. Aina ne eivät kuitenkaan ole mahdollisia.

Suomessa eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Vuodesta 2001 alkaen Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä on ollut 750 henkilöä vuodessa.

Mistä kiintiöpakolaiset tulevat?

Sisäasiainministeriö valmistelee yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa esityksen valtioneuvostolle siitä, miltä alueilta Suomeen otetaan kiintiöpakolaisia. Esityksen pohjana ovat neuvottelut UNHCR:n kanssa ja sen Suomelle tekemä esitys. Lopullisen päätöksen kiintiön kohdentamisesta tekee maahanmuuttoasioista vastaava ministeri.

Viime vuosina Suomeen on otettu kiintiöpakolaisina Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisia Ruandasta, irakilaisia Syyriasta ja Jordaniasta, myanmarilaisia Thaimaasta sekä afganistanilaisia Iranista.

Miten kiintiöpakolaiset valitaan?

Oleskeluluvan Suomen pakolaiskiintiössä voi saada, kun

• henkilö on kansainvälisen suojelun tarpeessa kotimaahansa nähden
• henkilö on uudelleensijoituksen tarpeessa ensimmäisestä turvapaikkamaasta
• vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset Suomeen on arvioitu
• yleinen järjestys ja turvallisuus tai Suomen kansainväliset suhteet eivät estä oleskeluluvan myöntämistä

Kiintiöpakolaisten valinnat perustuvat yleensä UNHCR:ltä saatuihin asiakirjatietoihin ja pakolaisleireillä tai UNHCR:n paikallistoimistoissa Maahanmuuttoviraston johdolla tehtäviin haastatteluihin, joissa perusteet oleskeluluvan myöntämiselle selvitetään. Haastatteluihin osallistuu myös kotoutumisen asiantuntijoita ja suojelupoliisin edustajia. Maahanmuuttovirasto myöntää oleskeluluvat pakolaiskiintiössä otettaville pakolaisille kiintiövalintamatkan jälkeen.

Suomeen saapuminen

Kiintiössä valittuja pakolaisia ei sijoiteta Suomessa vastaanottokeskuksiin, vaan heidät sijoitetaan suoraan kiintiöpakolaisia vastaanottaviin kuntiin. Kuntiin sijoittamisesta vastaavat paikalliset ELY-keskukset.

ELY-keskus neuvottelee ja sopii alueensa kuntien kanssa kuinka monta pakolaista kukin kunta ottaa vastaan. ELY-keskus maksaa kunnalle tästä aiheutuvat kustannukset. Valtakunnallisista kuntiin sijoittamisen tilastoista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Teksti: Kaja Rahkema

Kuvat: Leila Honkala

Lähteet: Maahanmuuttovirasto, MIGRI/

Kiintiöpakolaiset, www.migri.fi

Uusi Koti-hankkeen pakolaiskoordinaattori,
Tiina Miettinen, www.iisalmi.fi/pakolaisasiat

SPR VAPAA-hanke (Vapaaehtoiset pakolaisten tukena) www.spr.fi

SPR paikallisosastot (Iisalmi, Lapinlahti, Sonkajärvi)http://rednet.punainenristi.fi/iisalmi
http://rednet.punainenristi.fi/sonkajarvi
http://rednet.punainenristi.fi/lapinlahti

Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös