Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 1 ( 07 ) 2012
Lähes kaikilla suomalaiskaupungeilla on ulkomaisia ystävyyskaupunkeja, monet niistä sijaitsevat Venäjällä. Varkaus ja Petroskoi ovat olleet ystävyyskaupunkeja jo vuodesta 1965 alkaen. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Kysymyksiimme vastasi SVS Varkauden Seudun osaston pj. Juha Koivula, joka vastaa osaltaan yhteistyöstä Varkauden puolella.
Varkauden lahjoittama muistomerkki "Ystävyyden aalto" Petroskoin "olohuoneessa" eli Äänisen rantapuistossa.
- Miten kaikki alkoi? Miksi juuri Varkaus ja Petroskoi ovat ystävyyskaupunkeja?
- Varkauden ja Petroskoin ystävyyssuhteita alettiin kehittää vuonna 1963, kun Leningradissa vietettiin Neuvostoliiton ja Suomen nuorison ystävyyspäiviä. Päivien jälkeen osallistujat lähtivät omiin ystävyyskaupunkeihinsa, eikä varkautelaisedustajilla ollut paikkaa, johon mennä. Järjestäjät lähettivät heidät Petroskoihin, missä kävi ilmi, että Karjalan pääkaupunki oli jo yli vuosi aiemmin pyytänyt Kuopiota ystävyyskaupungikseen. Pyyntöön ei kuitenkaan ollut saatu vastausta, joten Varkaudessa ryhdyttiin toimeen ripeästi, käynnistettiin keskustelut ensin Suomi-Neuvostoliitto-seuran Varkauden osaston ja Karjalan Suomen ystävien kesken. Osastot veivät omissa kaupungeissaan ystävyyssuhteen perustamisen kaupunkien päätöselimiin, mikä johti päätöksiin ja virallisten valtuuskuntien vaihtoon.
- Miten ystävyyssuhteita käytännössä hoidetaan?
- Nykyään asioiden hoitaminen on yksinkertaisempaa kuin neuvostoaikoina, silloin petroskoilaisten piti hyväksyttää suunnitelmansa Moskovassa asti. Vaihdon valmistelee Petroskoissa kaupunginjohtajan alaisuudessa toimiva Petroskoin ulkoisten suhteiden osasto ja Varkaudessa Suomi-Venäjä-Seuran Varkauden Seudun osasto ry. Vaihto-ohjelma vahvistetaan kummassakin kaupunginhallituksessa. Neuvottelut ja niihin liittyvä sähköpostinvaihto käydään nykyisin englanniksi.
- Miten usein tehdään virallisia ystävyyskaupunkivierailuja?
- ”Virallisilla” vierailuilla varmaan tarkoitetaan kaupunginjohdon ja -hallitusten tapaamisia. Varkauden ja Petroskoin välisissä suhteissa perinteenä on kunnioittaa ystävyyskaupunkisuhdetta niin, että aina kun suhde täyttää pyöreät vuodet, ystävyyspäivät, virallisen valtuuskunnan ja esiintyvän kulttuuriryhmän vierailu tapahtuu Varkaudessa. Kun taas suhde täyttää viitoseen päättyvät vuodet, sama tapahtuu Petroskoissa. Viimeksi Varkaudessa oli 40-vuotistapahtuma v. 2005 ja Petroskoissa 45-vuotistapahtuma v. 2010. Tapahtumissa on usein mukana myös elinkeinoelämän edustajia. Kun Pietari isännöi monen vuoden tauon jälkeen Venäjän ja Suomen ystävyyskaupunkikokousta tämän vuoden toukokuussa, pienehköt viralliset valtuuskunnat tavannevat jälleen siellä.
- Millä aloilla ystävyystoimintaa tapahtuu?
- Ystävyystoimintaa on vuosien aikana tapahtunut kaikilla mahdollisilla aloilla aina kaupunkien välisistä pilkkiotteluista Karjalan radion sinfoniaorkesterin vierailuun, liikemiesryhmien vierailuista kuorojen esiintymisiin. Viimeisimmät vierailut Petroskoihin päin ovat olleet Soisalo-opiston musiikkikoulun 12-vuotiaan pianistitytön osallistuminen ja menestyminen Petroskoin kansainvälisessä pianofestivaalissa sekä Varkauden edustajan ja Savonia ammattikorkeakoulun rekrytointimatka. Matkan aikana järjestettiin infotilaisuuksia 10. ja 11. luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Niissä kerrottiin mahdollisuudesta tulla opiskelemaan Savoniaan. Aiemman vastaavan toiminnan ansiosta Varkaudessa ja Kuopiossa on jo noin 40 Karjalasta tullutta opiskelijaa.
- Miten tavallinen varkautelainen voi osallistua ystävyyskaupunkitoimintaan?
- Parhaiten se tapahtuu osallistumalla erilaisiin konsertteihin, näyttelyihin, teatterinäytöksiin jne. yleisön joukossa. Useilla yhdistyksillä on ollut omat suhteensa petroskoilaisten vastaavien järjestöjen kanssa, jolloin tapaamistilaisuuksiin ja ystävyyskaupunkimatkoille on mahdollista osallistua. Esimerkiksi syksyllä 2010 Petroskoissa vietetyille ystävyyspäiville järjesti Venäjäseuran Varkauden Seudun osasto myös erityisturistimatkan kaikille kiinnostuneille.
- Onko kaupungille hyötyä tällaisesta toiminnasta?
- Totta kai on; eihän sellaista muuten tehtäisi. Erityistä painoa vuosien aikana on asetettu sille, että nuoret ja lapset pääsisivät tutustumaan toinen toisiinsa. Tällainen vaihto on hyvin edullista toiseen kulttuuriin tutustumista. Aiemmin sitä kahlitsivat kieliasiat, mutta nyt nuoret molemmilla puolilla rajaa osaavat englantia kohtuullisen hyvin. Aiemmin koululaisvaihto oli hyvinkin vilkasta, mutta se on sittemmin resurssien niukkuuden ja henkilövaihdosten myötä vähentynyt. Nyt on suunnitteilla sen herättäminen henkiin uudelleen.
Myös asiantuntijoiden, liike-elämän ym. vierailut toinen toistensa luona, opiskelijahankinta Karjalasta Suomeen päin yms. ovat tuoneet ja jatkossa tuovat entistä enemmän aivan konkreettista hyötyä näistä suhteista.
- Millaiset ovat tulevaisuudennäkymät?
- Toimintaa varmasti jatketaan, siitä on ollut niin paljon hyötyä. Kun molemmilla kaupungeilla kuitenkin on tähänkin toimintaan vain rajallisesti varoja käytettävissään, sen mitoitus on pidettävä kohtuullisena. Molemmat kaupungit elävät kuitenkin nykyään kansainvälisyyden ja siihen perustuvan toiminnan keskellä, joten tulevaisuudessakin suhteilla on merkitystä.
Teksti: Juha Koivula ja Tiia Moilanen
Venäjännös:Lidia Popova
Kuvat Juha Koivulan albumista