• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 4 ( 96 ) 2014

Mielenkiintoisia Suomessa tehtyjä keksintöjä

Osa 27

Vihreitä teknologioita vihreälle maalle

Tässä numerossa en halua kertoa lukijoille yhdestä keksinnöstä tai keksijästä, vaan legendaarisesta 1990-luvun lopun ekologisesta hankkeesta. Eco-Viikki oli yksi maailman suurimmista ja ensimmäisistä ekoalueista: tätä ennen oli rakennettu erillisiä eko-taloja, mutta tässä hankkeessa oli kyse kokonaisesta eko-alueesta.

Jo monien vuosien aikana Suomi on ollut tilastoissa kärkisijoilla niiden maiden joukossa, joissa on parhaiten otettu huomioon ekologia. Tämä on systemaattisen, hyvin suunnitellun työn sekä valtion harjoittaman valvonnan ansiota. Jokaista keksintöä, parannusta tai innovointia, tarkastellaan luonnonsuojelun näkökulmasta. Tästä syystä, kun vuonna 1994 päätettiin rakentaa ekologinen kaupunginosa yhdelle Helsingin alueelle, Arkkitehtiliitto ja Suomen Ympäristöministeriö otettiin aktiivisesti tähän työhön mukaan. Perustettiin PIMWAG-ryhmä, jonka nimi muodostuu ryhmän jäsenten sukunimien alkukirjaimista: Ari Pennanen, Raimo Inkinen, Joel Majurinen, Kai Wartiainen, Tero Aaltonen, Juha Gabrielsson. Tämän jälkeen yleissuunnitelman tekemisestä järjestettiin kilpailu. Hankkeen yksityiskohtaisen suunnittelun projektipäälliköksi valittiin Petri Laaksonen.

Tämä on ensimmäinen kokeellinen hanke ekologisen kaupungin rakentamisesta. Alueen rakennuskonseptin perusteella haluttiin selvittää energiansäästöteknologioiden käyttömahdollisuuksien lisäksi myös paljon korkeampia asioita: luonnon laatu vaikuttaa suoraan elämäämme niin kotona kuin myös työpaikalla tai julkisilla paikoilla, jotka muodostavat perustan nykyaikaisille kaupungeille. Tämä sosiaalisten näkökantojen valinta kertoi siitä, että kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri kehittyvät ja niiden pitää kehittyä ihmisten niin materiaalisten kuin myös henkisten tarpeiden mukaan.

Eko-Viikin kaupunginosa

Viikin alue, joka sijaitsee kahdeksan kilometriä Helsingin keskustasta, valittiin rakennuspaikaksi. Ekologisesti puhdasta maatalousaluetta, joka on suuruudeltaan 1 132 hehtaaria, käytettiin ennen tätä pääasiassa Helsingin Teknillisen korkeakoulun tieteellisiin ja kokeellisiin tarkoituksiin. Nyt ekologisella asuinalueella Eco-Viikissä on uusi yliopiston kampus, bioteknologian tiede- ja tutkimuskeskus, 13 000 ihmisen asuinalue, kaupungin kirjasto, ”Tiedepuisto”, yhteiskunnan palveluja ja kaupallisia yrityksiä. ”Tulevaisuuden alueella” on myös päiväkoti, koulu, klubi, kirkko, kirjasto, kauppoja ja kaikkea muuta, mikä antaa asukkaille mahdollisuuden halutessaan olla poistumatta alueensa rajojen ulkopuolelle.

Asuinalue koostuu 14 erikoisesta kvartaalista, joissa on omanlaisia rakennuksia. Suurin osa alueen taloista on kerrostaloja, mutta alueella on myös 1–2-kerroksisia taloja, joista jotkut ovat rakennettu täysin puusta. Koska hanke liittyy tiede-tekniseen keskukseen ekoteknologian osalta, niin jokaisen talon lähellä on 5–10 aaria maata puistoina ja puutarhoina. Alueella on paljon juomavesikaivoja ja kompostikuoppia.

Eco-Viikki-hankkeelle on tärkeää muodostaa pysyvä, harmoninen asukaskunta. Alueella on erilaisia asuntoja erituloisille ihmisille. On omistus- ja vuokra-asuntoja sekä asumisoikeusasuntoja, joita voi ostaa maksamalla 15 % markkinahinnasta, mutta myynnin yhteydessä vain kohteeseen sijoitetut rahat palautetaan. Erityistä huomiota on kiinnitetty lasten leikkipaikkoihin ja julkisiin tiloihin: alueella on viisi 300 m² kokoista vapaa-ajankeskusta, joissa järjestetään erilaisia kerhoja, joilla on jokaisella oma toiminnallinen sisältönsä. Yhdessä keskuksessa autonomistaja voi itse korjata autoaan, toisessa pidetään työpajoja puusta, metallista ja tekstiileistä, kolmannessa on tila paikallisten asukkaiden juhlien järjestämiseen. On myös lasten teatterikeskuksia, musiikkikerhoja jne. Ja vieressä sijaitsee suuri sali, missä voi harrastaa liikuntaa, klassista balettia ja nykytanssia. Alueen kvartaalien sisällä ei ole ainuttakaan autotietä, joten lapset voivat liikkua pihoilla turvallisesti.

Keksintöjä jokaiseen taloon

Haluan listata lyhyesti sen tieto-taidon ja ne ekologiset päämenetelmät, joita hyödynnettiin tätä kokeellista asuinaluetta rakennettaessa:

1. Kierrätys
• Sadevesi suodattuu ja ohjautuu katoilta säiliöihin, joista otetaan kasteluvesi alueen viheralueille. Jätevesiä erotellaan ja käytetään pieniä määriä. Terveyssyistä jätevedet puhdistetaan ennen toistuvaa käyttöä. Talojen välissä on sadevesiviemäriverkosto, joka johtaa jäte- ja kasteluvedet suodatuslampiin.
• Ekologisella asuinalueella päästöjä tarkastellaan resursseina, joten tästä syystä jätehuolto korvataan niiden uudelleenkäytöllä. Biojätteet käytetään uudelleen heti paikan päällä suurilla alueilla, joilla hyödynnetään kompostimultaa.
• Jätteet lajitellaan paikan päällä ja kerätään siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa luonnolle.
2. Rakennusten mukavuuden lisääminen
• Taloissa on erityinen keskuspölynimurijärjestelmä.
• Sähköjohdot on vedetty niin, että niiden magneettikentistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ihmisille.
3. Vedenkulutuksen vähentämisen keinot
• Vettä säästävät vesikalusteet.
• Henkilökohtainen maksu kulutetusta vedestä.
• Erilliset vesimittarit.
• Yhteiset saunat ja pesulat henkilökohtaisten sijaan.
4. Erityistä huomiota on kiinnitetty lämmönsäästämiseen
• Talot on nostettu maasta pilareilla, niiden seinät ja lattiat on lisäeristetty (villa, savi ja muut luonnonmateriaalit), ja paneloitu puulla.
• Suurin osa ikkunoista ja lasitetuista parvekkeista on suunnattu etelään päin.
• Ilmanvaihto on suunniteltu erityisen huolellisesti: auringon valolla lämmennyt ulkopuolinen ilma tulee erikoisrakenteisten ikkunoiden kautta sisään tai se kerätään lasitetuilta parvekkeilta.
• Jokaisessa asunnossa on erikseen oma mekaaninen ilmanvaihto lämmön talteenotolla.
• Poistoveden hyödyntäminen lattialämmityksessä.
• Asuntokohtainen lämpötilan säätelymahdollisuus.
5. Energian saanti

Eco-Viikissä talot ovat energialtaan omavaraisia. Rakennusten katoille on asennettu aurinkopaneeleja ja aurinkoenergia lämmittää veden ja asunnot. Parvekkeiden kaiteisiin on laitettu aurinkopaneeleja, jotka myös ottavat energiaa talteen. Jokaisen asunnon aurinkopaneelit on kytketty yhteen järjestelmään, jossa on erikseen kerrottu lämmön tarve. Vaikka talot on liitetty kaukolämpöön, sitä tarvitaan vain kovimmilla pakkasilla. Tällä hetkellä dynaaminen lämmitys on riittävää, mikä on suomalaista tieto-taitoa: talo ei saa lämpöä niinkään lämmittimestä vaan ympäristön kylmyydestä. Tällä tavalla ihanne-lämmitysjärjestelmä yhdessä aurinkopaneelien sekä ilmalämmityksen ja dynaamisen lämmityksen, sen oikeanmukaisen jakamisen ja tuuletuksen kanssa takaavat, että rakennus on lämmin.

Tämä ekoalue säästää keskimäärin kolmanneksen sähköenergiaa ja vettä verrattuna muihin tavallisiin kaupunkialueisiin, joten Suomen hallitus on suunnitellut käyttävänsä tätä kokemusta hyödykseen ja rakentavansa ekoalueita, eko-kaupunginosia ja mahdollisesti eko-kaupunkeja jo lähitulevaisuudessa.

Infokeskus Korona

Kaikki Eco-Viikin innovaatiot ovat valvonnan alaisia: monien vuosien aikana tuloksia kerätään, mitataan, verrataan ja analysoidaan Infokeskus Koronassa, joka sekin sijaitsee Viikissä. Myös keskus rakennuksena on innovaatio ja esimerkki energiatehokkaasta ekotalosta. Sitä ympäröi ulompi lasiseinä, jonka takana on kolme talvipuutarhaa. Kaareva seinäpinta ja talvipuutarhojen muuttuva valaistus saavat infokeskuksen muistuttamaan sädehtivää koronaa, joka tuikkii päivin ja öin.

Kaarevalla lasiseinällä, joka kiertää infokeskusta, on ekologinen ja tekninen merkitys. Se palvelee rakennusta omaperäisenä peittona, joka vähentää lämpöenergian hukkaa talvella ja pienentää viilennyksen tarvetta kesällä. Rakennuksen sisätiloja jäsentävät korkeat ylhäältä valaistut ”kadut”, jotka jaksottavat kirjastojen kokoelmatiloja. ”Kadut” avaavat rakennusta halkovia vaaka- ja pystysuuntaisia näkymiä. Ne johtavat keskeisestä sisääntuloaulasta kohti kolmea talvipuutarhaa: egyptiläistä, roomalaista ja japanilaista puutarhaa. Vanhoja kulttuurialueita edustavat puutarhat ovat kaikille talossa kävijöille avoimia lueskelu- ja levähdyspaikkoja. Talvipuutarhat sekä lasiseinän ympäristö ja sen takana oleva seinä kerää raikasta ilmaa ilmastointijärjestelmällä eri vuodenaikoina kaaren eri sektoreilta.

Suomalaiset näkevät maansa korkeateknologisina ”ekokaupunkeina metsässä” vuoteen 2030 mennessä. Suomalainen ekologia merkitsee tulevaisuudessakin korkealaatuista elämää, joka ei tapa vaan päinvastoin auttaa haurasta luontoa viihtymään teknisten kehitysten rinnalla.

Seuraavassa numerossa kerromme lisää ekologisista keksinnöistä ja innovaatioista, joita käytetään jo Suomessa.

Materiaalin on koonnut Natalia Savela.

Lähteet: http://terve.su, http://www.abok.ru, http://www.archplatforma.ru

Kuvat: Skyfoto ja Kimmo Brandt

http://aineistopankki.hel.fi

Suomennos: Maria Lepistö

Siirry ylös