2017 |  2016 |  2015 |  2014
2013 |  2012 |  2011 |  2010
2009 |  2008 |  2007 | 


№ 10 (102)


№ 8-9 (100-101)


№ 7 (99)


№ 6 (98)


№ 5 (97)


№ 4 (96)


№ 3 (95)


№ 2 (94)


№ 1 (93)

№ 2 ( 94 ) 2014

Toimitukselta

Kiova, 2013. Kuva: Natalia Savela

Päivää, rakkaat lukijat!

Olin maaliskuun alussa Pietarissa. En ehtinyt palata takaisin Jyväskylään, kun suomalaiset toimittajat alkoivat soittaa minulle. Kaikkia kiinnosti sama asia: Ukraina, Krim, Venäjä sekä minun että kaikkien Suomessa asuvien venäjänkielisten suhtautuminen näihin tapahtumiin.

Kieltäydyin kommentoimasta. Ainakin kaikkien venäjänkielisten puolesta. Niin paljon kuin on ihmisiä, on myös mielipiteitä. Minua aina ihmetyttää ne, jotka ilman epäilystäkään jakavat varmoina kommentteja ”kaikkien puolesta”. Erityisesti silloin, kun nämä ”kaikki” eivät ole antaneet puhujalle oikeutta puhua ”heidän puolestaan”…

En pidä politiikasta, sen kulissien takaisista leikeistä ja peleistä kansan kustannuksella… Kaikkien valtioiden poliittisissa peleissä on niin paljon valheita ja tekopyhyyttä, että ei tee mieli edes olla niistä kaikista perillä. Tällä hetkellä muodissa on sanonta ”kaksinaamainen politiikka”. Minun mielestäni se on toivottoman vanhentunut sanonta. Mistä te löydätte nykymaailmassa vain kaksi puolta? Täytyy palauttaa mieleen sanonta: ajattelee yhtä, puhuu toista ja tekee kolmatta… Ja nyt ”siirtäkää” tämä tämänhetkiseen politiikkaan. Luulen, että se sopii täydellisesti. Kuten sanotaan, ”teidän mittanne”…

Ukraina, Krim, Venäjä ovat tähän kaikkeen täysin syyttömän ihmisjoukon kipua ja kärsimystä. Äitien, jotka eivät enää koskaan näe lapsiaan, kyyneliä ja epätoivoa. Läheisten pelkoa ja surua. Vihaa niitä kohtaan, jotka sallivat tämän…

Monissa maissa aikuiset sedät ja tädit huutavat puhujankorokkeilta tulisia puheita, heittävät syytöksiä, asettavat kieltoja ja tuomioita, rakentavat päivästä toiseen omin käsin nykyistä maailmaamme… Pystyvätkö he tulemaan järkiinsä, pysähtymään ja vaikka miettimään hetken, jos ei vieraita niin sitten omia lapsiaan? Arvoisat aikuiset, haluatteko te todellakin, että lapsenne elävät tällaisessa maailmassa??

Pian on suuri keväinen juhla – pääsiäinen. Toivotan kaikille rauhaa, valoa, rakkautta ja kaikkea hyvää!

Kunnioittavasti, Tatjana Doultseva, Mosaiikin päätoimittaja

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика