• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 6 ( 88 ) 2013

Mielenterveyspalvelut vahvemmin osaksi nuorisotakuuta

Työministeri Ihalainen:

Hallitus on vahvasti sitoutunut nuorisotakuun toteuttamiseen ja takuun toteuttamiseen on varattu yhteensä lähes 90 miljoonaa euroa tänä vuonna. Nuorisotakuun yhtenä painopisteenä on tänä vuonna alkava koulutustakuu, joka turvaa jokaiselle peruskoulun päättävälle toisen asteen koulutuspaikan. Koulutustakuu näkyy täysimääräisesti vuonna 2014. Lisäbudjetissa hallitus kohdensi 10 miljoonaa nuorten työllistämiseen suunnattavaan palkkatukeen sekä 5 miljoonaa maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhdistämiseen.

– Nuorisotakuuseen käytetyllä rahalla on myös lisätty henkilökuntaa nuorten asioiden hoitamiseen TE-toimistoissa. Tänä vuonna TE-toimistoihin on lisätty yhteensä 60 käsiparia nuorisotakuun toteuttamiseen ja kaikkiaan loppuvuodelle 200 työntekijää. Vaikka nuorten työttömyys on noussut, on se kestoltaan edelleen keskimäärin vain 11 viikon pituista. Ilman nuorisotakuuta nuorten työttömyys olisi paljon huolestuttavampi, muistutti työministeri Ihalainen.

Tutkimusten mukaan toisen asteen koulutuksen käyneiden työura on yli 6 vuotta pidempi kuin pelkän peruskoulun varassa olevien. Tämän vuoksi hallitus päätti budjettiriihen yhteydessä nuorisotakuuta vahvistaakseen oppivelvollisuuden pidentämisestä vuodella, jotta ne 5 000 peruskoulun jälkeen ulkopuolelle jäävää nuorta saataisiin koulutuksen piiriin. Lisäksi oppisopimuskoulutusta ollaan kehittämässä entistä joustavammaksi.

Nuorten osattomuuden taustalla on erilaisia työ- ja toimintakykyyn, terveyteen ja sosiaalisiin taitoihin liittyviä ongelmia. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret ovat halukkaita työelämävalmiuksiensa parantamiseen, mutta he tarvitsisivat kuntouttavia toimenpiteitä ennen koulutukseen ja työelämään siirtymistä.

– 16–25-vuotiaille koulutuksen ja työn ulkopuolella oleville ja erityistä tukea tarvitseville nuorille olisi rakennettava suunnitelmallinen ja tehokasta yhden pysäkin työskentelymalli, jolla nuoria tuettaisiin kohti koulutusta ja työelämään siirtymistä. Erityisesti mielenterveyskuntoutujat tulisi sitoa vahvemmin osaksi nuorisotakuuta, sanoi Ihalainen.

Nuorten työllistämiseen tarkoitettua Sanssi-korttia on jaettu noin 20 000 nuorelle, joista lähes 4 000 on työllistynyt sen avulla. Seuraava haaste on saada yritykset, kunnat ja kolmas sektori tietoiseksi tuesta. Nyt alkaa nuorisotakuun viestintäkampanja, jonka tavoite on paitsi lisätä tietoisuutta nuorisotakuusta myös saada eri tahot toimimaan entistä paremmin yhdessä nuorten hyväksi.

– Nuorisotakuun toteutuminen vaatii kaikkien yhteispeliä. Monessa kunnassa on kannustavia esimerkkejä, joissa kuntien, järjestöjen ja yritysten yhteistyöllä nuorille on löydetty polkuja työelämään. Valtio voi omilla toimillaan tehdä vain osan nuorisotakuun toteuttamiseksi, muistutti Ihalainen.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Tiedote 195/2013

Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös