• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 9-10 ( 71-72 ) 2011

Euroopan muuttoliikeverkoston seminaari:
Viisumit - turha rajoitus vai tarpeellinen suoja?

Mosaiikki ry sai olla mukana Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) kansallisessa seminaarissa Helsingin Säätytalolla 27.9.2011. Seminaarin avasi sisäministeri Päivi Räsänen, joka painotti maahanmuuttoasioiden tärkeyttä Suomelle ja Euroopan Unionille ja toi esiin, että hallitusohjelmassakin maahanmuuttoon on paneuduttu. Median kohuista huolimatta Suomi pitää maahanmuuttoa positiivisena asiana. Vaikka joitain kiristyksiä maahanmuuttopolitiikassa on havaittavissa, Suomi pyrkii toimimaan asioissa maltillisesti ja lähentää omia käytäntöjään vain muiden Pohjoismaiden linjan mukaisiksi. Räsänen korosti maahanmuuttajien kotouttamisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen tärkeyttä ja muistutti, että hyvällä maahanmuuttopolitiikalla Suomi voi saada osaavaa työvoimaa markkinoilleen.

Hollantilaisen Radboudin yliopiston professori, EU-lainsäädännön asiantuntija Elspeth Guild piti hyvin mielenkiintoisen pääesityksen. Professori Guild kyseenalaisti perinteisen maahanmuuttajakäsityksen. Hän herätti kysymyksen, miksi muuttoliikettä pidetään hyvänä ja positiivisena asiana, mutta maahanmuuttoa negatiivisena asiana. Esityksessään Professori Guild osoitti, että Euroopan rajoilla tapahtuva liikkuminen syntyy pääasiassa Euroopan sisäisestä muuttoliikkeestä, kun ihmiset matkustavat naapurimaissaan. Heidän yliopistonsa tutki yhden viikon ajan Euroopan ulkorajojen liikennettä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että 72 % rajanylityksistä tapahtui eurooppalaisten itsensä toimesta. Kaikista Euroopan ulkopuolelta tulevista viisumia edellyttävistä maista rajanylittäjiä oli vain reilut 11,3 % eli miltei puolet vähemmän kuin muutamista viisumivapautuksen saaneista naapurimaista tulevia. Viisumit siis rajoittavat liikkumista huomattavasti.

Professori Elspeth Guild osoitti myös, että suurin osa rajanylittäjistä oli saapunut pitkäaikaisella viisumilla, eli opiskellakseen tai työskennelläkseen Euroopassa. Toisin sanoen, he olivat niitä matkustajia, joita Eurooppaan halutaan saada. Lyhytaikaisten viisumien määrä oli joukossa merkittävän pieni. Samalla Guild nosti esiin Euroopan Unionissa ajankohtaiseksi nousseen keskustelun viisumien tarpeellisuudesta. Vuonna 2010 lyhytaikaisia viisumeja myönnettiin

yli 11 000 000 kpl ja vain 5,79 % hakijoista sai kielteisen päätöksen. Valituksia kielteisistä päätöksistä satelee jatkuvasti: seminaarin pääpuhuja ei saanutkaan viisumia, yrityksen työntekijää ei päästetty maahan, opiskelijalle ei myönnetty viisumia vaikka lukukausi ehti jo alkaa... Professori Guildin mukaan viisumien käsittely on hyvin kallista ja uusimpien tutkimustulosten valossa viisumien koko tarpeellisuus näyttää kyseenalaiselta.

Viisumeita perustellaan laittoman maahantulon estämisellä. Professori Guildin tutkimusryhmä tutki, mitä laiton maahanmuutto tarkoittaa käytännössä. Kun ihmisen viisumi päättyy, hänestä tulee automaattisesti laiton maahanmuuttaja, ellei hän palaa kotimaahansa. Englannissa asiasta annetaan huomautus, jonka jälkeen matkailija voi käydä pidentämässä tai uusimassa viisuminsa ja hän näkyy tilastoissa jälleen "laillisena" maahantulijana. Myös pakolaiset merkitään ensin laittomiksi maahanmuuttajiksi, kunnes he ilmoittautuvat pakolaisiksi. Suurin osa laittomista maahanmuuttajista osoittautui tutkimuksessa opiskelijoiksi, joiden viisumi vanhentui opiskelun aikana.

Maahanmuuttoviraston tutkija Mari Helenius vahvisti omassa puheenvuorossaan, että ihminen voi joutua vahingossa ja täysin tahattomasti laittomaksi maahanmuuttajaksi. Helenius muistutti, että viisumipakolla pyritään ensisijaisesti ehkäisemään ihmiskauppaa ja rikollista toimintaa. Laillista maahantuloa ei viisumeilla haluta häiritä, ja siksi Suomi on pyrkinyt kaikin tavoin asiakasystävälliseen, nopeaan ja joustavaan viisumikäsittelyyn. Suomi myönsi vuonna 2010 yli miljoona viisumia, suurin osa (950 000) Venäjän kansalaisille. Venäjän viisumeissa kielteisten päätösten osuus jää alle prosentin. Vaikka EU on moittinut Suomea liian löysistä kriteereistä, ongelmia venäläisten kanssa ei ole havaittu. Palvelu on toiminut hyvin.

Viisumia myöntäessään viranomaisten on tarkasti paneuduttava lähtömaan tilanteeseen. Heleniuksen tutkimuksessa verrataan Venäjällä ja Nigeriassa myönnettäviä viisumeita. Nigeria on suuri ihmiskaupan lähtömaa, jossa viisumeita ja asiakirjoja väärennetään paljon. Kielteisiä päätöksiä annettiin noin 68 %, suurin osa väärennettyjen asiakirjojen takia. Viisumianomusten käsittely Nigeriassa on työlästä ja vaatii paljon erityisosaamista. Asiantuntijoiden yhteistyöstä oli saatu hyviä kokemuksia.

Petra van Nierop esitteli EMN-teematutkimuksen maahanmuuton työllistävistä vaikutuksista. Tutkimuksen mukaan maahanmuutto ei ollut tuonut toivottuja työllistäviä tuloksia. Hyvin hoidettu maahanmuuttopolitiikka pystyi vastaamaan lisätyövoiman tarpeeseen, mutta useissa maissa ongelmia ei ole saatu korjattua. Korkeasti koulutetuille on myönnetty ns. Sininen kortti helpottamaan heidän maahanmuuttoaan ja työllistymistään. Tutkimuksen mukaan työvoimapulaa on silti eniten alempaa koulutusta vaativilla aloilla. Korkeakoulutetut eivät myöskään lähetä niin suuria summia rahaa kotimaahansa, kuin on luultu. Eniten kotimaahansa jääneitä sukulaisia auttavat juuri pienituloiset.

SAK:n Pia Björbacka totesi, että Suomessa ulkomaalaista työvoimaa syrjitään työmarkkinoilla aivan avoimesti ja kielitaitoa kyseenalaistetaan usein väärin perustein. Maahanmuuttajille tarjotaan huonoja työsopimuksia ja kohtuuttoman alhaisia palkkoja. Ay-liike voi auttaa maahanmuuttajia vain harvoin, sillä suurin osa maahanmuuttajista ei liity ammattiliiton jäseneksi. Suomessa asuvat maahanmuuttajat työllistyvät harvoin koulutustaan vastaaviin töihin. Samaan aikaan kuin Suomessa on paljon työttömiä maahanmuuttajia, vuokratyövoimaa tuodaan ulkomailta. Työmarkkinoiden työvoimatarpeen syyt tulisi analysoida tulevaisuudessa perusteellisemmin ja panostaa pitkään Suomessa asuneiden maahanmuuttajien työllistymiseen.

Seminaarin viimeiset puheenvuorot tarkastelivat maahanmuuton ongelmia ja syitä. Puhujat olivat yksimielisiä siitä, että työperäistä maahanmuuttoa tulisi tukea ja maahanmuuttajien työllistymistä edistää. Parhaimmillaan maahanmuutto hyödyttää sekä lähtömaata että uutta kohdemaata. Ei-toivottuun maahanmuuttoon voi parhaiten vaikuttaa auttamalla ihmisiä lähtömaissa. On pohdittava, miksi jotkut ihmiset lähtevät ja toiset eivät lähde, vaikka voisivat. Konflikteja, katastrofeja ja köyhyyttä pitäisi voida hoitaa tehokkaasti paikan päällä, niin ettei ihmisten tarvitsisi jättää kotejaan pakon edessä. Viime kädessä, kukaan ei halua jättää kotiaan, ellei koe sen olevan ainoa vaihtoehto.

Teksti: Päivi Nironen
Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös