• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 3 ( 56 ) 2010

Poliisi vastaa

Maahanmuuttajia askarruttaa usein kysymys siitä, olisiko myös heidän ulkomailla asuvilla sukulaisillaan ja omaisillaan mahdollisuus saada oleskelulupa Suomeen. Seuraavassa esitetään asiaa koskeva hyvin yleinen ja tyypillinen kysymys kokonaisuudessaan sekä poliisin vastaus siihen.

”Minä ja mieheni olemme molemmat Venäjän kansalaisia ja olemme molemmat töissä täällä Suomessa. Meillä on pysyvät oleskeluluvat. Haluaisin, että Venäjällä asuvat vanhempani muuttaisivat asumaan luoksemme tänne Suomeen. Heistä ei aiheutuisi yhteiskunnalle kustannuksia, sillä tulomme riittävät kattamaan heidänkin toimeentulonsa. Saavatko vanhempani oleskeluluvan Suomeen? Vanhempani ovat itsekin vielä työikäisiä – vaikuttaako tämä asiaan? Entäpä mikäli he ovat eläkeläisiä ja saavat Venäjän valtion maksamaa eläkettä? Ja onko minun helpompaa saada vanhemmilleni oleskelulupa sitten, kun olen saanut Suomen kansalaisuuden? Entä vaikuttaako se asiaan, jos olisinkin naimisissa suomalaisen miehen kanssa enkä venäläisen?”

ULKOMAALAISLAISSA sukulaiset jaetaan kahteen ryhmään: perheenjäsenet ja muut omaiset. Perheenjäseniksi on määritelty Suomessa asuvan henkilön aviopuoliso sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja on Suomessa asuva henkilö tai tämän aviopuoliso. Jos Suomessa asuva henkilö on alaikäinen lapsi, perheenjäsen on hänen huoltajansa. Perheenjäseneksi katsotaan myös samaa sukupuolta oleva henkilö, jos parisuhde on kansallisesti rekisteröity. Aviopuolisoihin rinnastetaan jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt (ns. avoliitto) sukupuolestaan riippumatta sillä edellytyksellä, että he ovat asuneet vähintään kaksi vuotta yhdessä. Kahden vuoden pituista asumisaikaa ei edellytetä, jos heillä on yhteisessä huollossa oleva lapsi tai jos on muu painava syy.

Oleskeluluvan myöntäminen perheenjäsenelle perhesiteen perusteella edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jollei ulkomaalaislaissa toisin säädetä. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäistapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Toimeentulo katsotaan turvatuksi, jos asianomaisen maassaoleskelu kustannetaan tavanomaiseksi katsottavilla ansiotyöstä, yrittäjätoiminnasta, eläkkeistä, varallisuudesta tai muista lähteistä saatavilla tuloilla siten, että hänen ei voida olettaa joutuvan Suomessa toimeentulotuen tai vastaavan muun toimeentuloa turvaavan edun tarpeeseen. Oleskeluluvan hakijan on esitettävä viranomaiselle selvitys siitä, millä tavoin hänen toimeentulonsa Suomessa turvataan.

Ulkomaalaislain mukaan muut sukulaiset kuin edellä mainitut perheenjäsenet katsotaan muiksi omaisiksi. Ulkomaalaislaissa säädetään oleskeluluvan myöntämisestä ainoastaan Suomen kansalaisen sekä kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saaneen henkilön muulle omaiselle kuin perheenjäsenelle. Heidänkin osaltaan tiettyjen laissa mainittujen edellytysten on täytyttävä, ennen kuin heille voidaan myöntää oleskelulupa. Edellytyksenä on se, että oleskeluluvan epääminen olisi kohtuutonta sen vuoksi, että asianomaisten on Suomessa tarkoitus jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai että omainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta henkilöstä.

Edellä olevan perusteella voidaan kysyjän tapauksessa todeta, että hänen vanhempansa eivät ole hänen ulkomaalaislain määritelmän mukaisia perheenjäseniään, koska kysyjä ei ole vanhempiensa alle 18-vuotias naimaton huollettava lapsi. Siten vanhemmat eivät voi saada oleskelulupaa pelkästään sillä perusteella, että he ovat Suomessa pysyvällä oleskeluluvalla asuvan kysyjän vanhempia. Kysyjän tulot ja vanhempien eläkkeet eivät vaikuta asiaan. Mikäli kysyjä itse olisi Suomen kansalainen, voisivat hänen vanhempansa saada oleskeluluvan muuna omaisena vain edellisessä kappaleessa mainittujen edellytysten täyttyessä. Kiinteällä perhe-elämällä tarkoitetaan yleensä yhteisessä taloudessa asumista ja hallintokäytännössä kiinteän perhe-elämän katsotaan katkenneen, kun henkilö muuttaa vanhempiensa luota pois asumaan itsenäisesti ja/tai perustaa oman perheen. Jos kysyjä olisi naimisissa suomalaisen kanssa, tilanne olisi sama kuin edellä on kuvattu: tällöin kysyjän vanhemmat olisivat hänen suomalaisen aviopuolisonsa muita omaisia.

Ulkomaalaislaissa on säädetty, millä perusteilla oleskeluluvan Suomeen voi saada. Sukulaisuuden perusteella vain lähimmät henkilöt, jotka laissa on määritelty perheenjäseniksi, voivat saada oleskeluluvan edellä kuvattuja kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Kun kysyjän vanhemmat eivät ole kysyjän ulkomaalaislain mukaisia perheenjäseniä eivätkä he siten voi sillä perusteella saada oleskelulupaa Suomeen, heillä on käytettävissään muut ulkomaalaislain mukaiset perusteet oleskeluluvan saamiseksi. Näitä muita perusteita ovat mm. työ, opiskelu ja kansainvälinen suojelu. Jos siis kysyjän vanhemmat saisivat Suomesta esim. työpaikan, he voisivat saada sillä perusteella työntekijän oleskeluluvan Suomeen.

Maahanmuuttovirasto harkitsee ja ratkaisee ensimmäistä oleskelulupaa koskevan hakemuksen yksilöllisesti. Maahanmuuttoviraston päätöksestä on oikeus valittaa ja saattaa asia hallinto-oikeuden harkittavaksi.

Keijo Kinnunen, ylikonstaapeli
Keski-Suomen poliisilaitos

Siirry ylös