• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 1 ( 54 ) 2010

Armeija ja asevelvollisuus

Itsenäisen Suomen armeijan perustuksia alettiin luoda vuonna 1918. Itsevaltiuden kaaduttua Venäjällä Suomi itsenäistyi Venäjän vallasta. Noina vuosina syntyneessä kriisitilanteessa muodostui kaksi vastakkaista leiriä. Toisella puolella oli suojeluskunnan joukot eli valkoiset ja toisella puolella punakaartilaiset. Senaatin päätöksellä suojeluskuntalaiset julistettiin hallituksen joukoiksi ja punaiset joukot julistettiin kapinallisiksi. Kansalaissodassa valkoiset ja punaiset taistelivat toisiaan vastaan; muutamien ratkaisevien taistelujen jälkeen valkoiset selviytyivät voittajiksi ja kapinallisia rangaistiin ankarasti. Kansalaissodan päätyttyä nousi esiin kysymys Suomen puolustusvoimien perustamisesta.

Suomen ilmavoimat perustettiin Ruotsin avustuksella. Ruotsalaiset lahjoittivat ensimmäiset lentokoneet, ja lentokenttien virkaa Suomessa toimittivat vesitasoasemat, joita Venäjän tsaarin armeija oli rakentanut maan länsi- ja eteläosiin.

Laivasto sai 1700-luvun jälkipuoliskolla puolustustukikohdakseen Suomenlinnan linnoituksen. Sitä alettiin rakentaa vuonna 1748 Helsingin suojelemiseksi mereltä tulevilta hyökkäyksiltä; sen lisäksi linnoitus tarjosi laivoille turvallisen poukaman.

Vuodesta 1922 lähtien maavoimia alettiin täydentää kutsuntaikäisillä nuorukaisilla. Puolustusvoimien tärkeimmäksi tehtäväksi tuli turvata maan alueellinen koskemattomuus sekä usko siihen, että maata voidaan puolustaa. Asevoimien ensimmäiseksi ylipäälliköksi tuli legendaarinen Karl Gustav Emil Mannerheim (1867-1951). Tätä nykyä ylipäällikkönä toimii amiraali Juhani Kaskeala.

Rajavartiolaitos muodostettiin vuonna 1918 ja se toimii sisäministeriön alaisuudessa. Rajavartijoiden velvollisuuksiin kuuluu rajojen vartiointi maalla, satamissa, lentokentillä ja tulliasemilla sekä pelastustehtävät merellä ja asumattomilla alueilla. Rajavartiolaitokseen valitaan henkilöitä, joilla on erinomainen terveys, koulutus siellä kestää yhden vuoden.

Asevelvollisia ovat kaikki Suomen miespuoliset kutsuntaikäiset 18-29-vuotiaat kansalaiset sekä reserviin siirtyneet henkilöt 60 ikävuoteen saakka. Keväisin kutsuntaikäisille lähetetään kotiosoitteeseen Varusmieheksi-kirjanen, kyselylomakkeet ja kutsuntakuulutus. Kyselylomakkeeseen voi merkitä halutun palvelusajan (6,9,12 kuukautta) ja palveluspaikan. Terveystodistuksen saa paikalliselta terveysasemalta vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Palvelukseenastumispäivältä voi saada korvauksen matkalipusta ja ruokailusta. Armeijan univormun saatuaan varusmies voi poistua palveluspaikasta ja palata sinne ainoastaan univormussa.

Armeija tarjoaa varusmiehille mahdollisuuden oppia sellaisia ammatteja, joista jatkossa voi muodostua perusta tulevalle työuralle. Esimerkkeinä voidaan mainita kurssit sukeltajille, lentokonemekaniikoille, orkesterimuusikoille, liikunta-alan työntekijöille, terveydenhuollon ja kirkon parissa toimiville työntekijöille sekä rajavartiojääkäreiden ja elektronisen sodankäynnin asiantuntijoiden koulutukset. Jos asevelvolliset haluavat ja heillä on tarvittavat fyysiset ja henkiset ominaisuudet, he voivat opiskella ja suorittaa palveluksensa erityisjoukoissa ja suorittaa erityistehtäviä. Tätä varten asevelvollisille järjestetään erityinen kuulemis- ja valintatilaisuus.

Palvelusaika on kuusi, yhdeksän tai kaksitoista kuukautta. Palvelusaikana varusmiehille maksetaan päivärahaa: 1. - 6. kuukauden ajalta 4,40 euroa, 7.- 9. kuukauden ajalta 7,30 euroa ja 10.-12. kuukauden ajalta 10,20 euroa. Jos perheeseen syntyy lapsi, annetaan 12 päivän loma ja päiväraha tuolloin on 15.2 euroa. Palvelusaikana varusmiehille annetaan lomaa: 180 päivästä saa 6 päivää ja 362 päivän palvelusta 18 päivää. Päivittäinen vapaa-aika on klo 18.00-21.00. Tuona aikana asevelvolliset voivat käyttää varuskunnassa olevia uima-altaita, liikunta- ja kuntosaleja, lento- ja koripallokenttiä, ampumaratoja jne. Varuskunnissa on myös vapaa-ajanviettotiloja, joissa voi lukea kirjoja, lehtiä, sanomalehtiä, pelata lautapelejä ja juoda kahvia.

Suomessa myös naisilla on mahdollisuus suorittaa asepalvelus. He voivat tehdä anomuksen mihin tahansa joukko-osastoon. Vaatimukset ovat samat kuin miehille: hyvä terveys ja armeijapalveluun sopivat ominaisuudet. Naispuolisista asepalveluksen suorittajista 60 % suuntautuu päällystötehtäviin. Joka vuosi armeijaan tulee noin 500 naista, ja tällä hetkellä reserviin on vuodesta 1995 lähtien kertynyt noin 4000 naista.

Vuosittain asepalvelusta kieltäytyy noin 2600 henkilöä. Heillä on mahdollisuus suorittaa asevelvollisuus siviilipalveluna, toisin sanoen työskentelemällä valtion tai kunnan laitoksissa, erilaisissa järjestöissä, sairaaloissa tai kirkon piirissä. Siviilipalveluksen suorittavat osallistuvat kuukauden mittaiseen yleiskoulutukseen ja ovat töissä 11 kuukautta. Asepalveluksesta on virallisesti vapautettu Ahvenanmaan saarten asukkaat, koska heidän asuinpaikkansa on kansainvälisen sopimuksen mukaan demilitarisoitu vyöhyke. Myöskään Jehovan todistajat eivät suorita asepalvelusta uskonnollisten periaatteidensa vuoksi, sillä he vastustavat kaikenlaista fyysistä väkivaltaa. Vuosittain on noin 80 totaalikieltäytyjää, ja lain mukaan heidät tuomitaan 181 päivän vankeusrangaistukseen.

Asevelvollisuuden voivat suorittaa myös maan rajojen ulkopuolella asuvat Suomen kansalaiset. Tällaisia henkilöitä on vuosittain noin 200, heitä tulee Etelä-Afrikasta, USA:sta, Brasiliasta, Saksasta, Belgiasta jne. Heidät saa liikkeelle suuri kiinnostus suomen kieltä ja kulttuuria kohtaan sekä mahdollisuus toimia yhdessä heimoveljien kanssa armeijan olosuhteissa. Armeija-ajan merkittäviin tapahtumiin kuuluu päivä, jolloin vannotaan juhlallinen sotilasvala; tuolloin varusmiesten sukulaiset voivat tulla tutustumaan palveluspaikkaan ja sen jokapäiväiseen elämään.

Asevelvollisuus koskee myös maahanmuuttajia. Tärkein vaatimus asepalveluksen suorittamiseksi on se, että on Suomen kansalainen. Tässä tulee ottaa huomioon, että Suomen kansalaisuuden saaminen kestää jopa kuusi vuotta. Jos mies on alle 29-vuotias, niin häntä koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin suomalaisia kutsuntaikäisiä. Yleensä noin 80 % suomalaisista miehistä suorittaa asepalvelun, mutta maahanmuuttajien keskuudessa prosenttiluku on pienempi. Vapauttamisen syynä on useimmiten tänne tulleiden huono fyysinen ja henkinen terveys. Henkilöt, jotka ovat asuneet pidempiä aikoja sotatoimialueilla ja ovat paenneet kotimaastaan (Jugoslavia, Somalia, Irak jne.), vapautetaan usein asepalveluksesta Suomessa. Siitä huolimatta yhä useammat maahanmuuttajat suorittavat asepalveluksen ja tuovat siten vaihtelua asevelvollisten koostumukseen. Erilaiset uskonnot ja erilainen ruokakulttuuri eivät ole ylipääsemättömiä esteitä asepalveluksen suorittamiselle. Tarvittaessa voidaan esimerkiksi järjestää mahdollisuus vetäytyä yksinäisyyteen rukoilemista varten. Asevelvollisilla on usein erityisruokavalioita ja erilaisia allergioita (esim. kananmuna, kala), on myös kasvissyöjiä, ja nämä seikat otetaan huomioon.

Jokainen varuskunnassa toimiva komentaja on velvollinen noudattamaan kansalaisten yhdenvertaisuudesta säädettyä lakia ja huolehtimaan siitä, että varusmiesten keskinäinen kanssakäyminen on laillisella ja asiallisella pohjalla. Rasismista rangaistaan laillisessa järjestyksessä ja sellaisia tapauksia on äärimmäisen harvoin.

Tällä hetkellä armeijassa on työssä 16 500 henkilöä. Vuosittain kutsuntaikään tulee 27 000 miestä. Tarvittaessa Suomea puolustamaan voidaan koota 350 000 henkilöä. Koko maanpuolustus toimii sodan aikana ylipäällikön eli maan presidentin alaisuudessa, joka nykyään on Tarja Halonen.

Helmikuun 23. päivänä vuonna 2002 pitämässään puheessa amiraali Juhani Kaskeala korosti sitä, että armeijan avoimuus ja ymmärtävä suhtautuminen on erittäin tärkeää tilanteessa, jossa sen riveissä palvelee yhä enemmän maahanmuuttajia. Hän totesi, että yhteistä ja yhtenäistä Suomea rakennettaessa on toimittava siten, että maahanmuuttajat otettaan vastaan täysivaltaisina kansalaisina. Armeijan periaatteena on turvata kaikille varusmiehille tasavertaiset mahdollisuudet ja henkilökohtainen turvallisuus yhteiskunnallisesta asemasta, koulutustasosta tai etnisestä taustasta riippumatta.

Veera Reiman
Lähteet: Keskisuomalainen, 27.9.2007
www.mil.fi
www.stakes.fi/timeout
www.maistraatti.fi
Tietoa Jyväskylässä: aluetoimisto, puh. (014) 181 6300

- Millä periaatteella armeijaan tulevat ikäluokat jaetaan saapumiseriin?
- Voiko palvelukseen astumispäivään itse vaikuttaa?

Jaettaessa ikäluokka saapumiseriin pyritään ottamaan huomioon toivomukset. Korkeakoulutukseen hakeutuvat pyritään jakamaan tasaisesti talvi- ja kesäeriin, jotta molemmissa erissä olisi sekä reservin johtajiksi että eri miehistö- ja erityistehtäviin koulutettavia.

Kutsuntojen jälkeisenä keväänä ylioppilaaksi kirjoittavia suositellaan hakeutumaan toisen vuoden tammikuun erään. Ellei opiskelu/koulu ole esteenä, suositellaan kutsuntojen jälkeistä tammikuun saapumiserää. Talvierä mahdollistaa myös arvosanojen parantamisen syksyllä tai taloudellisen tilan parantamisen työskentelemällä.

Yleisiä palvelukseen astumisaikoja on kaksi vuodessa, tammi- ja heinäkuussa. Poikkeavat palvelukseen astumisajat koskevat Urheilukoulua.

Lähde: www.mil.fi/varusmies/

Siirry ylös