• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 1 ( 09 ) 2012

Helsinki – Maailman designpääkaupunki

Helsingin visuaalinen ilme Euroviisujen.

Tiedotusvälineet kuuluttavat aina kaikista uusista asioista ja niinpä kaikkein laiskinkin uutisten seuraaja tietää, että Helsinki on valittu maailman designpääkaupungiksi 2012. Jokaisena viikonloppuna Helsingin tärkeimmät lehdet julkaisevat erillisliitteen, jossa on tarkkaan kerrottu tähän vuoden tärkeimpään teemaan liittyvistä tapahtumista. Valinnanvaraa on paljon, sillä mielenkiintoisia tapahtumia löytyy vauvasta vaariin ja kaikki voivat niihin osallistua.

Design on englantia ja tarkoittaa suunnitelmaa, muotoilua ja suunnittelua. Termillä viitataan erilaisiin suunnittelutehtäviin, joiden tarkoituksena on luoda esineelle esteettinen ja samalla toiminnallinen ulkoasu. Kapeasti ajateltuna design tarkoittaa siis taiteellista suunnittelua.

Luovan teollisuuden pääkaupunki valitaan joka toinen vuosi. World Design Capital hanke alkoi vuonna 2008 italialaisessa Torinon kaupungissa, joka ”kruunattiin” ensimmäisenä. Toiseksi pääkaupungiksi valittiin eteläkorealainen Soul. Kolmanneksi valittiin Helsinki, 46 ehdokkaan ja 27 osallistujamaan joukosta. Helsinki maailman designpääkaupunki 2012 -hankkeen johtajan, Helsingin kulttuurikeskuksen kulttuurijohtaja Pekka Timosen mukaan ratkaisuun vaikutti monia tekijöitä.

Ensinnäkin, Suomella on jo pitkät perinteet arkituotteiden muotoilun saralla: Suomen Taideteollisuusyhdistys on jo 135-vuotias. Aluksi taiteellista suunnittelua hyödynnettiin lähinnä arkkitehtuurissa. Jos katsomme jugendtyylisiä taloja ja 1800–1900-lukujen vaihteen kansallisromanttisia rakennuksia, pidämme niitä nyt klassisina, vaikka siihen aikaan kyse oli rohkeista innovatiivisista ratkaisuista.

Monet kansalliset kuuluisuudet, kuten Eliel Saarinen, Herman Gezelius, Armas Lindgren ja Lars Sonck edustivat tätä tyylisuuntaa, joka on tuonut Suomelle mainetta taideteollisen suunnittelun saralla. Pieni ruhtinaskunta pääsi jopa vuonna 1900 mukaan Pariisin maailmannäyttelyyn.

Toiseksi, Helsinki muuttuu nopeasti. Nykyaika tuo mukanaan uusia, tälle aikakaudelle tyypillisiä kaupunkikokonaisuuksia ja kaupungin keskusta laajenee yhä laajemmalle alueelle.

Kolmanneksi, kaupungin asukkaat uskovat, että muotoilu voi vaikuttaa positiivisesti heidän elämäänsä. Tätä arvostusta antavat niin kaupunkilaiset ja yritysmaailman edustajat kuin poliittiset päättäjätkin.

Helsinki maailman designpääkaupunki 2012 -hankkeeseen osallistuu 5 kaupunkia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti) sekä Suomen hallitus, oppilaitoksia ja liikeyrityksiä. Helsinki ei ole riittävän suuri kaupunki vetämään yksin näin suurta hanketta. Yhteistyö tekee toteutuksen mahdolliseksi ja auttaa luomaan designpääkaupunkivuodelle monenlaista monipuolista ohjelmaa.

Jokainen kaupunki noudattaa omaa teemaansa. Esimerkiksi Helsingin iskulauseena on: ”Avoin Helsinki – Design on osa elämää”.

”Avoin kaupunki” -ajatus tarkoittaa, että asukkaat voivat itse vaikuttaa Helsingin kehitykseen ja tehdä pääkaupungista paremman ja mukavamman.

Kun puhumme designistä tarkoitamme samalla kertaa sekä arkkitehtuuria, kaupunkisuunnittelua, sisustussuunnittelua että käyttötavaroiden muotoilua. Käytännölliset arkipäivän esineet helpottavat ihmisten elämää.

Designmuotoilu ei muuten saanut alkuaan kuninkaiden palatseista vaan tavallisten ihmisten keskuudesta, kun pyrittiin luomaan käytännöllisiä ja esteettisesti kauniita käyttötavaroita. Vaikka juomalasi olisi kuinka kaunis, jollei siitä voi kunnolla juoda, se on huono lasi. Koko luova teollisuudenala toimii tällä periaatteella: keksitystä asiasta tai esineestä tulee miltei heti osa meidän elämäämme.

Suomalainen muotoilu on kansaa lähellä. Tänä päivänä jokaisesta talosta löytyy Iittalan kynttilänjalka, Marimekon tekstiilejä, Artekin huonekaluja, Pentikin sisustustuotteita jne. Kysyttiinpä keneltä tahansa ohikulkijalta, mitä hän ajattelee tuotemuotoilusta, häneltä löytyy siitä henkilökohtainen mielipide. Tuotemuotoilun ja designin pääseminen näin syvälle ihmisten arkea oli suuri yllätys kaupunkiehdokkaiden välillä valintaa tekevälle kilpailulautakunnalle.

Kaupunkilaisten kiinnostus kaupunkikuvan parantamismahdollisuuteen on valtava. Noin 300 projektia on hyväksytty. Suurin osa kaupunkisuunnittelun ideoista koskee jotain konkreettista kohdetta tai palveluita, mutta joskus on saatu täysin ennalta-arvaamattomia ehdotuksia. Esimerkiksi, miksi helsinkiläisiin linja-autoihin ei voisi asentaa kiitos-nappia? Kuljettajasta olisi varmaan kiva saada asiakkailta kiitosta hyvästä palvelusta. Luovaa teknologiaa käytetään hienosti myös lentokentällä tiedon välittämiseen, kun tiedotekyltit auttavat löytämään nopeasti ja helposti oikean lähtöselvitysalueen, lähtö- ja paluuportit sekä odottelualueet.

Tutumpaa suunnittelua ovat päivittäistavarat, sisustustavarat, vaatteet ja huonekalut, joita esitellään hienosti helsinkiläisessä Design District - korttelissa. Projekti on ollut olemassa jo vuodesta 1995 ja korttelista onkin tullut jo pääkaupungin nähtävyys. Tällä hetkellä tällä vähän yli neliökilometrin suuruisella, 25 katua käsittävällä alueella aivan kaupungin keskustassa sijaitsee noin 190 erilaista salonkia ja boutique-myymälää, joissa myydään vaatteita, koruja, astioita ja taidetta. Siellä on käsityöpajoja, muodikkaita erikoispubeja ja -ravintoloita, jopa muutama boutique hotellikin. Samalla alueella sijaitsee Designmuseo. Alueella on tarjolla taideteollisuuden tuotteita: Marimekko, Iittala, Artek, Pentik jne. Korttelissa toimii Design Forum Finland, joka kehittää kansallista muotoilusuunnittelun strategiaa ja levittää sitä kansantajuisesti.

Iittalan näyteikkunan somistus. Minna Parikka.

”Designmaan” keskuksena on Dianapuisto, jolta lähtee kuuluisia katuja. Sinne pääseminen ja pois lähteminen ilman yhtään ostosta on täysin mahdotonta jopa kaikkein kitsaimmalle turistille. Sitä paitsi, on ihan sama minkä designtuotteen valitsit, voit olla varma, että ostos on paitsi kiva muisto Helsingistä, myös omistajalleen mieleen.

Suunnittelijoiden ja muotoilijoiden kalenteri on täynnä tapahtumia. Joka vuosi täällä pidetään designviikko, joka nostaa luovat alat huomion keskipisteeseen. Tulevaisuus on nuorten muotoilijoiden käsissä, ja niinpä keväisin Aalto-yliopisto (kolmen helsinkiläisen korkeakoulun sulautuma: Kauppakorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Taideakatemia) esittelee vastavalmistuneiden taiteilijoiden diplomitöitä. Elokuun lopussa Helsingissä pidetään perinteinen Taiteiden yö, jolloin järjestetään erilaisia tapahtumia: muotinäytöksiä, näyttelyjä, ilmaiskonsertteja ja muita kulttuuritapahtumia.

Muuten, designkorttelissa voi kokeilla myös makuelämyksiä, sillä hankkeeseen osallistuu myös muutamia ravintoloita. Osa niistä on saanut Michelinin tähtiluokituksen, minkä yhteydessä huomioidaan myös luova sisustus, palvelu ja pöytien kattaus. Ruoan muotoilusta kerron sitten Mosaiikin seuraavassa numerossa, nyt jatkamme vielä tavallisesta muotoilusta.

Yksi Helsingin eduista on muotoilusuunnittelun vaikutus kaupunkiympäristöön. Selkein esimerkki, vaikka se kuulostaakin paradoksaaliselta, on Vanhakaupunki. Arabianrantaаn ilmaantui ensimmäistä asutusta jo 1500-luvun puolivälissä. Siellä avattiin Suomen ensimmäinen teollisen suunnittelun yritys: posliinitehdas Arabia. Vielä 1990-luvun alussa alue oli käytännössä hylättyä kaupungin laitamaa. Tänään Arabianranta on hyvä esimerkki muotoilun ja kaupunkiympäristön läheisestä suhteesta. Alue oli muuten yksi keskeisimmistä kohteista, joita esiteltiin, kun pyrittiin saamaan maailman designpääkaupungin titteli.

Helsingin Taideteollinen korkeakoulu.

Arabianranta on selkeä esimerkki siitä, miten Helsinki muuttuu ja mitä suunnittelulla voidaan saada aikaan. Alueen muutos alkoi vuonna 2000. Kaupunki velvoitti rakennusyhtiöitä varaamaan 1–2 % rakennusbudjetistaan rakennusten taiteellista toteutusta varten. Sen ansiosta jokaisella talolla ja rappukäytävällä on oma ilmeensä. Tämän päivän taidesuunnittelijoiden työt koristelevat katuja ja pihoja, puistoja, leikkikenttiä, kattoja, julkisivuja, portaita, opiskelija-asuntojen käytäviä ja jopa linja-autopysäkkejä. Arabianranta on onnistunut esimerkki siitä, miten muotoilumestareiden ja teollisuusyritysten yhteistyönä voi syntyä viihtyisä, kaunis ja turvallinen elinympäristö.

Tässä kaupunginosassa myös asukkaat ovat ainutlaatuisia. Missään muualla Helsingissä asukkaat eivät osallistu niin aktiivisesti ympäristönsä muokkaamiseen, kuin täällä.

Tänä vuonna Helsingistä on tullut maailman muotoilusuunnittelun kasvot ja kaikkien maailman muotoiluasiantuntijoiden kohtaamispaikka. Maan pääkaupunki on käytännössä kokonaan muuttunut kaikkien luovan alan yritysten näyttelyalueeksi. Täällä voidaan nähdä, mitä ideamarkkinoilla tällä hetkellä tapahtuu, mitä uusia suuntauksia on viime aikoina ilmaantunut sekä jakaa kokemuksiaan ja oppia toisiltaan. Kaupungissa pidetään valtava määrä seminaareja, foorumeja ja työpajoja mestareiden ohjauksessa.

Tänä samana vuonna 2012 Helsinki viettää 200-vuotisjuhliaan Suomen pääkaupunkina, minkä yhteyteen pyritään liittämään mahdollisimman paljon yhteisiä tilaisuuksia.

Tämä kaikki tekee Suomen pääkaupungin vielä tunnetummaksi maailmalla, ja järkevät ja luovat ratkaisut auttavat sitä kehittymään ja kasvamaan niin sosiaalisesti, kulttuurillisesti kuin taloudellisestikin.

Jatkuu ensi numerossa.

Tatjana Koski
Helsinki 2012
Suomennos: Päivi Nironen

Artikkeli on kerätty suomalaisten tiedotusvälineiden julkaisujen perusteella.
Kuvat: http://pressi.kulttuuri.hel.fi/
(esitteestä «Open Helsinki — Embedding Design in Life»)

Siirry ylös