• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 1 ( 25 ) 2015

Eduskuntavaalit

Artikkelin kirjoittaja on Kimmo Sasi, Pirkanmaan kokoomuksen kansanedustaja Tampereelta. Kimmo Sasi on toiminut eduskunnassa jo yli 30 vuotta. Tällä hetkellä Sasi toimii Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana sekä on Suuren valiokunnan, Perustuslakivaliokunnan ja Puhemiesneuvoston jäsen, Pohjoismaiden Neuvoston ja Euroopan neuvoston Suomen valtuuskuntien jäsen. Pitkän poliittisen uransa aikana hän koki monenlaista. Sasi toimi mm. liikenne- ja viestintäministerinä, ulkomaankauppaministerinä sekä ministerinä kauppa- ja teollisuusministeriössä kahdessa hallituksessa, Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtajana sekä monissa eduskunnan valiokunnissa, ja tietää eduskunnan työstä varsin paljon.

Kimmo Sasi, kansanedustaja Pirkanmaalta, Tampere

Hyvää päivää, arvoisat Mosaiikki-lehden lukijat!

Eduskuntavaalien alla, jotka ovat tänä vuonna sunnuntaina 19. huhtikuuta, sain lehden toimitukselta pyynnön kertoa Suomen eduskunnasta, lobbauksesta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista. Suostuin mielelläni.

Suomessa päätösvalta on perinteisesti jaettu siten, että lainsäädäntövaltaa käyttää kansalta vaaleissa valtuudet tähän saanut eduskunta, hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti ja valtioneuvosto eli hallitus, ja tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Demokratian toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että näiden kolmen suhde toimii sääntöjen mukaan, ja niissä toimivat yksilöt toimivat moitteetta arvovaltansa säilyttäen.

Valtiopäivätoiminta alkoi Suomessa yli 150 vuotta sitten, vuonna 1863 tsaari Aleksanteri II aikana. Tämän kunniaksi Eduskunta antoi Cultura-säätiölle 10 miljoona euroa. Tämän summan tuotot me kohdistimme Valtiovarainvaliokunnassa venäjän kielen opintoihin ja tukemiseen Suomessa.

Suomessa eduskuntavaalit ovat välittömät, eli äänestäjä äänestää suoraan ehdokasta puolueen sijasta. Vaalit ovat myös salaiset ja suhteelliset, eli puolueet saavat edustajanpaikkoja samassa suhteessa kuin heidän kaikki ehdokkaansa yhteensä saavat vaaleissa ääniä.

Eduskuntavaaleissa kansalaiset valitsevat joka neljäs vuosi lainsäädäntövallan keskeiset toimijat eli 200 kansanedustajaa, joista 199 tulevat äänestämään istuntosalissa ja yksi valitaan puhemieheksi. Suurin osa hallituksen jäseniä eli ministereitä ovat kansaedustajia. Äänestää voi joko vaalipäivänä tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana. Kansanedustajaehdokkaaksi voi asettua jokainen äänioikeutettu. Ehdokkaat nimeää puolue tai puolueiden ulkopuolinen valitsijayhdistys. Jotta valitsijayhdistykset voivat asettaa ehdokkaansa eduskuntavaaleihin, tarvitaan kannattajiksi vähintään 100 äänioikeutettua henkilöä ehdokkaan vaalipiiristä.

Kansanedustajien iät, koulutustaustat ja ammatit vaihtelevat paljon. Tässä piilee suuri rikkaus, sillä eri elämänvaiheita ja taustoja edustavat ehdokkaat peilaavat eri kansanryhmiä ja tuovat heidän äänensä kuuluviin. Toki tässä on edelleen kehitettävää: esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia edustajia ei toistaiseksi ole moniakaan nähty.

Kansanedustajan arkipäivätyötä on lakien valmistelu. Tähän kansanedustaja osallistuu käytännössä valiokunnissa sekä täysistunnoissa. Vuosittain noin 200–300 esitystä tai aloitetta etenee laiksi asti, kuitenkin valtaosa on saanut alkunsa hallituksen esityksistä. Vuonna 2012 käyttöön on tullut myös kansalaisaloite, jossa vähintään 50 000 äänioikeutetun suomalaisen aloitteella eduskunta voi ottaa jonkin sellaisen asian, jota on pidetty tärkeänä mutta joka ei mahdollisesti muutoin ole päätynyt lainvalmisteluun. Täysistunnot ovat avoimia kaikille. Valiokuntien kokoukset eivät ole julkisia, mutta kaikkiin valiokuntien dokumentteihin voi kuka vain tutustua eduskunnan internetsivuilla.

Tähän mennessä kansalaisaloitteen kautta ehdotettuja lakeja on tullut eduskuntaan 6 kappaletta, neljä on jo käsitelty ja kaksi käsittelyssä. Internetissä löytyy sivu, jossa jokainen äänioikeutettu voi tehdä kansalaisaloitteen ja aloittaa allekirjoitusten keräämisen. Neljä jo käsiteltyä aloitetta ovat koskeneet turkistarhauksen kieltämistä, tekijänoikeuslakia, rattijuoppouden rangaistusten tiukentamista sekä tasa-arvoista avioliittolakia. Kansalaisaloite on hieno keksintö, jolla kansalaiset voivat suoraan vaikuttaa päättäjiin ja niihin asioihin, joita pitävät tärkeinä. Vaikka aloite ei ylittäisikään 50 000 puolustajan rajaa, onnistuvat ne yleensä herättämään tervetullutta julkista keskustelua ja tuomaan voimassaolevan lainsäädännön ongelmakohtia julki.

Kansanedustajien työn näkyvin osa lienee täysistunto, joka järjestetään joka päivä tiistaista perjantaihin. Täysistunnossa kansanedustajat keskustelevat ajankohtaisista poliittisista aiheista ja äänestävät päätösehdotuksista. Ajankohtaisia asioita nostetaan esiin kyselytunnilla, joka järjestetään ja televisioidaan suorana joka torstai kello 16–17. Kyselytunnilla kansanedustajat voivat tiedustella asianomaisilta ministereiltä hallituksen toimista ja tarvittaessa myös arvostella sen harjoittamaa politiikkaa.

Kansanedustaja voi myös tehdä kirjallisen kysymyksen, joka osoitetaan asiasta vastaavalle ministerille. Ministerin on annettava vastauksensa kirjallisesti 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on saapunut valtioneuvoston kansliaan. Usein kyselytuntikysymyksiksi tai kirjallisiksi kysymyksiksi päätyy asioita, jotka ovat julkisessa keskustelussa päivänpolttavia.

Äänestäjät usein kysyvät, kuka voi tulla eduskuntaan, ja millä asialla. Vastaus on hyvin yksinkertainen — eduskunta on kaikkia yhteiskunnan jäseniä varten. Kaikille edustajille voi soittaa tai lähettää sähköpostia. Eniten yhteydenottoja sekä järjestöiltä että yksittäisiltä kansalaisilta tulee omien piirien kansanedustajille, koska oman piirin asiat kiinnostavat edustajia erityisesti. Hyvä edustaja paneutuu myös teidän asioihinne. Itse olen tamperelainen, ja saan eniten yhteydenottoja Pirkanmaalta. Jokainen voi tulla esimerkiksi seuraamaan eduskunnan täysistuntoja. Valiokunnat ovat sen sijaan suljettuja ulkopuolisilta, joskin valiokunnat voivat järjestää myös avoimia asiantuntijoiden kuulemistilaisuuksia.

Varsinainen vaikuttajaviestintä ja lobbaaminen on myös ollut viime vuosina julkisessa keskustelussa. Ahkeria edustajien lobbaajia ovat esimerkiksi erilaiset yrittäjä-, työnantaja- ja kansalaisjärjestöt, kaupan ja teollisuuden ala, maatalous- ja metsäala sekä esimerkiksi liikenne- ja viestintäalan toimijat. Erilaiset tahot voivat kutsusta esitellä toimintaansa eduskunnassa esimerkiksi erilaisissa tilaisuuksissa tai pitää kahdenkeskisiä suhteita yhteen tai useampiin kansanedustajiin. Lobbaajan on kuitenkin aina hyvä tiedostaa, ketä edustajaa tai ryhmää on käytännöllistä lähestyä ja milloin. Taitavasti asiansa hoitava taho ottaa etukäteen selvää, missä valmistelussa oleva laki on milloinkin menossa, ketkä edustajat istuvat asiaa valmistelevassa valiokunnassa ja tekevät vireillä olevan asian kanssa töitä sekä missä aikataulussa.

Käytännössä siis kuka tahansa voi tulla lobbaamaan. Yksittäisen pienyrittäjän ei ole kuitenkaan helppoa vaikuttaa eduskunnassa, mutta jos samalla asialla edustajien puoleen kääntyy kaupungin tai piirin yrittäjien järjestö, vaikutuksen teho muuttuu. Mikäli samalla asialla ovat liikkeellä useamman piirin järjestö sekä valtakunnallinen järjestö, mahdollisuus vaikuttaa kasvaa monikertaisesti. Tässä tapauksessa voimme puhua sosiaalisen paineen luomisesta, joka tavallaan pakottaa edustajat ottaa asia huomioon. Mitä voimakkaammaksi sosiaalinen paine kasvaa, sitä paremmiksi nousevat mahdollisuudet vaikuttaa lain muuttamiseen tai varojen kohdistamiseen jollekin alalle. Olennaista on myös kuinka asia näkyy ja kuuluu. Sekä perinteinen että sosiaalinen media voivat luoda melkoisen sosiaalisen paineen, mikä myös vaikuttaa asian käsittelyyn ottamiseen.

On yleisessä tiedossa että eduskunnassa työskentelevät kansanedustajat. Kuitenkin heidän lisäksi Eduskuntatalossa ja sen lisärakennuksessa Pikkuparlamentissa työskentelee vielä noin 800 ihmistä. Melkein jokaisella kansanedustajalla on avustaja. Virkamiehet, poliittiset avustajat, juristit ja neuvokset auttavat eduskunnan ryhmiä ja valiokuntia työssään. Eduskunnassa toimii posti, julkinen kirjasto, kaksi kahvilaa — uudessa ja vanhassa rakennuksessa, viestintäosasto, sisäinen tietopalvelu, kansainvälinen osasto, ATK-tuki ja vartijat, oikeusasiamiehen palvelut, kansalaisinfo ja jopa oppaat eduskunnan vieraille.

Tässä haluaisin lisätä, että monet järjestöt ja ryhmät kääntyvät omien piiriensä kansanedustajien puoleen pyynnöllä järjestää vierailu eduskunnassa. Meillä käyvät yläasteen koululuokat, eläkeläiset, puolueyhdistykset, yrittäjät ja muut ryhmät. Eduskunnan oppaat ovat loistavia, ja itse eduskunta on ilman muuta mielenkiintoinen paikka sekä Suomen historian että kulttuurin kannalta. Erityisen suosittuja ovat vierailut torstaisin noin klo 14.30–17.30, koska torstaisin on viikoittainen hallituksen kyselytunti joka näytetään Ylen suorassa tv-lähetyksessä, ja tunteet usein käyvät kuumana. Usein klo 14.30 vierailu alkaa opastetulla kierroksella, noin klo 15.45 ryhmä ehtii saada paikkoja yleisölehterillä, ja klo 16 alkaa kyselytunti. Suoralähetyksen päätyttyä klo 17 tai ennen opastettua kierrosta on useimmiten mahdollista tavata kansanedustaja, mikäli vaan samana päivänä ei käsitellä asioita joita juuri tämä edustaja on valmistellut. Mikäli ryhmällä on mahdollisuus saapua, sanotaan, tuntia aikaisemmin, on ryhmällä mahdollisuus sopia ruokailusta eduskunnan kahvilassa. Tästä kuitenkin on sovittava etukäteen. Kahvilassa tarjotaan buffet-lounasta, ja hinta on ihan kilpailukykyinen. Tämä voi olla omalla tavalla jopa mielenkiintoista — naapuripöydässä lounasta mahdollisesti syö esimerkiksi joku ministereistä. Mikäli joku teistä haluaa tulla vierailulle eduskuntaan, pyyntö sähköpostitse kannattaa lähettää hyvissä ajoin. Esimerkiksi eduskuntaoppaiden ajat varataan usein vaalien jälkeen jo vuodeksi tai puoleksitoista eteenpäin. Voi toki tulla käymään eduskunnassa ja täysistunnossa muinakin arkipäivinä, se on jopa helpompaa. Toivon, että voin ottaa teidät eduskunnassa vastaan myös näiden vaalien jälkeen.

Eduskunnan kirjasto on avoin kaikille kansalaisille. Se palvelee eduskunnan lisäksi jokaista, joka tarvitsee tietoa eduskunnasta, oikeudesta tai yhteiskunnasta. Oikeusasiamies ottaa vastaan kansalaisten kantelut joka arkipäivä klo 9-16. Tämä on ilmainen palvelu.

Eduskunnan kirjasto

Pikkuparlamentissa sijaitsevassa kansalaisinfossa taas järjestetään pitkin viikkoa monipuolisia yleisötilaisuuksia, joihin on yleensä vapaa pääsy myös eduskunnan ulkopuolisille henkilöille. Usein näihin tilaisuuksiin kutsutaan myös kansanedustajat — puhujiksi tai kuuntelijoiksi. Kansalaisinfossa samoin kuin kirjastossa henkilökunta auttaa saamaan tietoa eduskunnasta ja sen toiminnasta. Siellä löytyvät myös esitteet eduskunnasta useammalla kielellä, myös venäjäksi.

Kansalaisinfo Pikkuparlamentissa

Eduskunnan nettisivuilla löytyy kaikki tieto eduskunnasta suomeksi.

Arvoisat Mosaiikin lukijat, tutustukaa mahdollisuuksienne mukaan piirinne ehdokkaisiin ja heidän ajatuksiinsa. Monien ehdokkaiden ja minunkin sivuilla löytyy tapahtumakalenteri. Tervetuloa keskustelemaan!

Kansalaistoiminnalla ja kansalaisten aktiivisella yhteiskunnallisella asenteella on merkitystä. Se on demokraattisen valtion tehokkaan toiminnan tärkeä elementti. Jokainen voi, tai ehkä jokaisen jopa täytyy, kantaa oman kortensa yhteiseen kekoon — vapaan, demokraattisen oikeusvaltion vahvistamiseen. Vaaleja edeltävällä viikolla on ennakkoäänestys. Vaalipäivä on sunnuntai 19. huhtikuuta. Mielipiteenne on tärkeä, joten älkää jääkö kotiin, vaan tulkaa äänestämään.

Toivotan kaikille hyvää ja aurinkoista kevättä, ja sydämellisesti onnittelen kaikki naiset Naisten päivän johdosta!

Kimmo Sasi,
kansanedustaja Pirkanmaalta, Tampere
puh. 050 511 3148
kimmo.sasi@eduskunta.fi
www.kimmosasi.net

Kuvat: Eduskunta

Venäjännös: Natalia Kylmänen

Eduskunnan virallinen sivusto: www.eduskunta.fi/

Siirry ylös