• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 5 ( 38 ) 2008

Kaikki tahtoo tietoa - Yhdistykset mukaan maahanmuuttajatyöhön -työpaja

Toukokuun alussa 3V-hanke järjesti Jyväskylässä Palapeli-projektin tiloissa työpajan, jonka teemana oli: Yhdistykset mukaan maahanmuuttajatyöhön – toiveet, haasteet ja mahdollisuudet yhteistyön kehittämiseksi. Seminaarissa oli reilut kolmekymmentä osanottajaa, jotka edustivat kattavasti paikallisen maahanmuuttajatyön kenttää.

Valtio – kunta – kolmas sektori

Aluksi 3V-hankkeen edustaja Janne Ranta toi terveiset Oulusta ja työpajan puheenjohtaja Mikael Isomäki lausui osanottajat tervetulleiksi. Sen jälkeen kuultiin eri toimijoiden lyhyehköjä puheenvuoroja. Jaana Suokonautio Keski-Suomen TE-keskuksesta kertoi suunnitelmista muuttaa maahanmuuttajatyön käytännön organisointia. Ne liittyvät ministeriötasolla toteutettuun uudelleenjärjestelyyn, jossa maahanmuuttoasiat siirrettiin työministeriön alaisuudesta sisäministeriöön. Samassa yhteydessä Ulkomaalaisvirasto sai uuden nimen, se on nyt Maahanmuuttovirasto (Migri). Muutoksia on tulossa myös paikallistason työhön: niitä havainnollistettiin kuvalla, jossa oli kolme taloa – valtio, kunta ja kolmas sektori – jotka kukin omalta osaltaan toteuttavat käytännön toimintaa. Mielenkiintoista on, että kolmannen sektorin rooli oli kuvattu yhtä suureksi kuin valtion ja kuntienkin – optimisesti voisi ajatella, että jatkossa kolmannen sektorin toimintaa alettaisiin myös tukea sen merkitystä vastaavasti. Vielä tällä hetkellä kolmannen sektorin toimintaresurssit ovat vaatimattomia ja usein vaihtuvien projektirahoitusten varassa – etenkin maahanmuuttajien omista yhdistyksistä suurin osa toimii vapaaehtoispohjalta. Jyväskylässä kolmannen sektorin rooli maahanmuuttajatyössä on edelleen vahvistumassa tänä vuonna perustetun Keski-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto Wari ry:n ja toimintansa aloittavan Monikulttuurikeskuksen kautta.

Toimivaa yhteistyötä

Jyväskylän maahanmuuttajapalvelujen johtaja Kati Turtiainen kertoi Helsinkiin Migriin tehdystä opintomatkasta, jonka aikana hän vakuuttui siitä, että jokaisessa kaupungissa on laadittava sen kaupungin näköinen maahanmuuttajatyön toimintamalli, mallit eivät sellaisenaan ole kopioitavissa. Turtiainen kertoi toimivan esimerkin viranomaisten ja maahanmuuttajayhdistysten yhteistyöstä, jota kaksi yhdistystä on toteuttanut Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalveluiden kanssa. Ideana on, että yhdistykset järjestävät uusille pakolaisille opastusta maahantulon alkuvaiheessa. Toiminta on koettu mielekkääksi ja se on helppo ymmärtää: juuri maahan tulleiden pakolaisten näkökulmasta ajateltuna on varmaan suuri helpotus, että heitä on lentokentällä vastaanottamassa heidän äidinkieltään puhuvia, jo Suomessa asuvia henkilöitä. Nämä yhdistysten aktiivit saattavat tulijat uusiin koteihinsa ja auttavat heitä kaikin tavoin ensimmäisten päivien aikana. Hieman myöhemmin ryhmille järjestetään yhteistä perehdyttämistä ennen varsinaisen kotoutumiskoulutuksen alkua.

Turtiainen toi puheenvuorossaan esille myös mielenkiintoisia tiedottamiseen liittyviä näkökulmia. Maahanmuuttajat saavat eri lähteistä - viranomaiset, tulkit, maanmiehet, erilaiset vertaistuen muodot - paljon erilaista informaatiota, joka kuitenkin on usein keskenään ristiriitaista. Hän toivoi, että löydettäisiin keinoja yhtenäistää viranomaisten ja muiden toimijoiden maahanmuuttajille antamaa tietoa. Mosaiikki-lehti haluaa muistuttaa, että yhdistyksemme julkaisemien lehtien kautta myös viranomaiset voivat välittää tietoa maahanmuuttajille - vieläpä eri kielille käännettynä.

Anne Ceesay kertoi Keski-Suomen Afrikka-yhdistyksen toiminnasta pakolaisten alkuvaiheen perehdyttämisessä. Hänkin kiinnitti huomiota tiedon jakamisessa esiin tulleisiin haasteisiin: myös suomalaisten on vaikea ymmärtää - saati sitten kertoa maahanmuuttajille - esim. poliisin ja Kelan toimintaan liittyvistä byrokratian koukeroista. Ceesay toivoikin, että viranomaiset voisivat tulla yhdistyksiin kurssittamaan henkilöitä, jotka toimivat maahanmuuttajien alkuvaiheen perehdyttämisessä. 

Seuraavaksi kuultiin Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n palvelusihteeri Anne Karin ja Jyväskylän Monikulttuurikeskuksen projektipäällikkö Arja Seppälän puheenvuorot. Kari esitteli yhdistyksensä Yhteispalveluprojektia, jota tullaan kokeilemaan ainakin Kuokkalassa. Arja Seppälä kertoi Monikulttuurikeskuksen kuulumisia – tilat saadaan käyttöön todennäköisesti ensi syksynä – ja projektin puitteissa järjestettävästä Kesäpäivä Könkkölässä –päiväleiristä, jonne maahanmuuttajat perheineen ovat tervetulleita. Alkupuheenvuorojen jälkeen vuorossa oli mukava yllätys: seminaarin osanottajille tarjottiin lounas, jonka oli valmistanut Jyväskylän Kurdien yhteistoiminnan yhdistys. Suuret kiitokset herkullisista ruoista Ali ja Jasmin Moradille!

Poliisia ei tarvitse pelätä

Lounaan jälkeen Keijo Kinnunen Jyväskylän poliisilaitokselta kertoi poliisin roolista maahanmuuton yhteydessä sekä poliisin perustoiminnasta. Poliisi tekee toimintaansa tutuksi maahanmuuttajille käymällä eri tilaisuuksissa kertomassa siitä, miten suomalainen poliisi toimii. Maahanmuuttajille korostetaan sitä, että poliisin velvollisuus on myös auttaa ja neuvoa kansalaisia; tämä on tarpeen, jotta hälvennetään usein etenkin pakolaisilla esiintyviä pelkoja ja epäluuloa poliisia kohtaan. Tärkeää on myös kertoa monista käytännön asioista, esimerkiksi autolla ajamiseen ja pyöräilyyn liittyvistä säännöistä.

Kinnunen lupasi jatkossa kirjoittaa poliisin toimintaan liittyviä artikkeleita Mosaiikki-lehteen. Monet toivoivat myös, että poliisi tulisi entistä enemmän kertomaan käytännön työstään - erityisesti maahanmuuttajia koskevista asioista – yhdistyksiin ja eri koulutustilaisuuksiin, koska usein maahanmuuttajien käsitys poliisista perustuu heidän kotimaissaan saamiinsa huonoihin kokemuksiin. Kinnunen toivotti maahanmuuttajat – yksin ja ryhminä – tervetulleiksi tutustumaan poliisilaitokseen, jossa virka-aikana on aina ”avoimet ovet”. 

Työryhmät: eri tahojen toiveita

Lounaan jälkeen työpajan työskentely jatkui kahdessa työryhmässä, joissa pohdittiin viranomaisten ja yhdistysten yhteistyötä käytännön tasolla. Suurin osa toiveista liittyi tavalla tai toisella hyvän – selkeän ja kohderyhmää kunnioittavan – tiedottamisen tärkeyteen. Viranomaistiedotuksessa tulisi käyttää enemmän myös selkokieltä, se palvelisi myös maahanmuuttajien kasvavaa joukkoa. Ryhmässä ollut maistraatin työntekijä Erja Tuovinen esitteli juuri ilmestyneen maahanmuuttajille suunnatun viranomaisoppaan, johon on koottu tietoa eri viranomaisten toiminnasta Jyväskylässä. Esite sinänsä on hyvinkin tarpeellinen, mutta se sai saman tien osakseen lievää kritiikkiä vaikeakielisyytensä vuoksi.

Monet viranomaistahot kaipaavat tietoa eri puolilta maailmaan tulleiden ihmisten kulttuureista ja tavoista ja tähän tarpeeseen maahanmuuttajayhdistykset voisivat vastata. Useissa puheenvuoroissa tuotiin esiin tyytyväisyys siihen, että Jyväskylään on lopultakin perustettu maahanmuuttajien kattoliitto Wari ry; siitä toivotaan aktiivista, koko maahanmuuttajakentän edustajaa ja ”keskustelukumppania” eri tahoille. Maahanmuuttajapalvelut toivoivat yhdistyksiltä apua maahanmuuttajien alkuvaiheen käytännön opastuksessa sekä lähiympäristöön tutustumisessa. Työvoimatoimiston edustaja piti tärkeänä sitä, että maahanmuuttajille alettaisiin heti kotoutumisen alkuvaiheessa puhua siitä, miten tärkeää työllistyminen on.
Yhdistysten toiveina viranomaisten suuntaan esitettiin se, että maahanmuuttajien yhdistyksiä otettaisiin mukaan kotoutumisohjelmien suunnitteluun. Maahanmuuttajien yhdistykset ovat omien kulttuuriensa asiantuntijoita, ja ne voisivat tarjota viranomaisille tietoa, jota tulisi hyödyntää mahdollisimman laajasti maahanmuuttajille suunnattujen palvelujen suunnittelussa. Yhdistyksistä löytyy paljon motivaatiota, kielitaitoa ja vertaistukea, josta olisi apua käytännön työssä. 

Molemmissa työryhmissä pidettiin keskustelua yhdistysten ja viranomaisten yhteistyön muodoista tärkeänä. Päivän aikana tuli esiin monia hyviä ajatuksia, ja halukkuutta yhteistyön kehittämiseen tuntui olevan molemmilla osapuolilla. Sen vuoksi keskustelu yhteistyön toteuttamisesta käytännössä varmasti jatkuu.
Seminaarin lopuksi Wari ry:n puheenjohtaja Ali Moradi kertoi yhdistyksen alkuvaiheista.  Hän korosti sitä, että yhteistyön edellytyksenä tulee aina olla luottamus ja toisten arvostaminen. Mukavana kuriositeettina Moradi kertoi, että hän perheineen saapui Jyväskylään tasan kolmetoista vuotta sitten, toukokuun 9. päivänä. Moradin mielestä asiat ovat näinä vuosina menneet eteenpäin paljon, mutta tekemistä riittää silti: ”Maahanmuuttajien on yhä vaikeaa löytää oma paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa - ehkä se onnistuu paremmin vasta seuraavalle sukupolvelle.”

Sisko Manninen
Kuvat: Tatjana Doultseva

Siirry ylös